Työ Nesslingin Säätiössä on hyvin toivorikas työ, sanoo säätiön toimintaa kahdeksan vuotta johtanut Minttu Jaakkola. Hän on työssään nähnyt ympäristökriisin eskaloitumisen, mutta myös sen ratkaisut.
Tutkija voi muuttaa maailmaa on se ajatus, jota Minttu Jaakkola on vaalinut työssään Nesslingin Säätiössä. Ja paljon maailma säätiön ympärillä Jaakkolan Nessling-aikana muuttunutkin. Muutokset vain ovat olleet monelta osin surullisia.
Viisikymmentä vuotta sitten ympäristönsuojelua tukemaan perustetun säätiön tehtävä ei ole ehkä koskaan ollut ajankohtaisempi ja arvostetumpi kuin nyt.
“Se, että teen ympäristöasioiden parissa töitä, ei tee minusta enää marginaalissa olevaa viherpiipertäjää, jota katsotaan kieroon. Näin oli vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt ympäristön vaaliminen on kaikille kunnia-asia. Ainakin puheissa”, Minttu Jaakkola sanoo.
Samaan aikaan ympäristökriisi on eskaloitunut.
“Kaikki se, mitä on ennustettu, se minkä ehkäisemiseksi olemme tehneet töitä ja miksi hakeuduin aikoinaan opiskelemaan biologiaa, tapahtuu nyt eikä joskus tulevaisuudessa. Siksi työ Nesslingin Säätiössä on hyvin toivorikas työ. Minulla on etuoikeus koko ajan nähdä, miten paljon erilaiset ihmiset tekevät kriisin ratkaisemisen eteen, ja mitä he saavat aikaan.”
Lähes kymmenessä vuodessa myös Nesslingin Säätiö on kokenut isoja muutoksia. Toiminta on laajentunut perinteisestä apurahasäätiöstä laajempaan vaikuttamiseen yhteiskunnassa ja tutkijoiden voimauttamiseen maailman muuttajiksi.
Siksi Jaakkolan tittelikin on vuosien varrella vaihdellut. Ensin se oli tutkimuspäällikkö, sen jälkeen tutkimusjohtaja. Viimeisin organisaatiomuutos säätiössä tehtiin keväällä 2022, kun säätiön pitkäaikainen hallintojohtaja Jarmo Hirvonen jää pois pestistään syksyllä 2022. Säätiössä siirryttiin yhden johtajan malliin ja Jaakkolasta tuli tiede- ja toiminnanjohtaja.
“Olen todella onnellinen siitä, millaisen tiimin olen saanut kerättyä ympärilleni. Alkuvuosina työni oli melko yksinäistä. Nyt säätiön henkilökunta toimii tiiminä, joka rakentaa hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa säätiötä yhdessä. Tiimin ansiosta tiede- ja toiminnanjohtaja saa keskittyä enemmän ja hyvillä mielin strategiseen suunnitteluun ja luottaa siihen, että hallinnon ja viestinnän hoitavat osaavat asiantuntijat. Alussa otin itse valokuvat jopa säätiön verkkosivuille”, Jaakkola nauraa.
Raha-automaatista aktiiviseksi toimijaksi
Jaakkola on nähnyt aina Nesslingin Säätiössä valtavasti potentiaalia.
“Säätiön säännöt on 1970-luvulla kirjoitettu nerokkaasti. Sääntöjä voi tarkastella ajan kuluessa aina eri silmälasein, ja joka vuosi ne tuntuvat äärimmäisen ajankohtaisesti kirjoitetuilta”, Jaakkola kertoo.
Säätiön sääntöjen määräämää tehtävää hän on realisoinut yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa vuosien varrella.
“Mielikuvista poiketen säätiömaailma on todella dynaaminen, jos vain onnistuu löytämään oikeat keinot ja ihmiset viemään asioita eteenpäin. Olen iloinen siitä, miten viisaita, osaavia ja auttamishaluisia ihmisiä säätiön ympärillä on koko ajan ollut.”
Jokainen tutkija voi olla muutosvoima, ja säätiö voi tukea heitä siinä.
Kantavana ajatuksena Jaakkolan mielessä on uudistuksia tehdessään ollut tutkijan rooli aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana: jokainen tutkija voi olla muutosvoima, ja säätiö voi tukea heitä siinä. Ajatuksesta versoi ensin esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutuskoulutukset tutkijoille ja myöhemmin myös tutkijoiden ilmainen yhteisöllinen työtila Nessling Nest. Tutkijoilta myös vaaditaan jo rahoitushakuvaiheessa viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, jossa he kertovat, millä keinoin heidän tutkimuksensa vaikuttaa ympäristön tilaan.
“Olemme priorisoineet ajankäytöllisesti sitä, että olemme säätiö, joka kuuntelee tutkijoita ja tukee heitä mahdollisimman paljon. Kutsumme tätä Grant+-ajatteluksi. Tarjoamme ainoana säätiönä esimerkiksi palautetta niille hakijoille, jotka eivät saaneet meiltä rahoitusta. Lisäksi järjestämme apurahahaun aikana yksilösparrauksia hakijoille. Tänä vuonna sparrasimme yli 100 hakijaa – se on noin kolmasosa kaikista hakijoista.”
Myös erilaisten kohtaamisten mahdollistaminen on noussut Jaakkolan aikana Säätiölle entistä tärkeämmäksi. Säätiö rahoittaa tutkimuksen ja päätöksenteon välissä siltana toimivaa Ympäristötiedon foorumia ja viimeisimpänä avauksena se on kehittänyt tieteen ja toivon talo Puistokatu 4:n konseptin yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa.
Muurahaiset auttavat systeemien ymmärtämisessä
Jaakkola on koulutukseltaan ekologi ja evoluutiobiologi. Hän on väitellyt vuonna 2002 ja tehnyt väitöskirjansa muurahaisten sosiaalisesta evoluutiosta. Muurahaisyhteiskunnat ovat hieno esimerkki lajista, joka pärjää yhteisöllisyytensä ansiosta.
“Taustani vuoksi koen ymmärtäväni hyvin luonnon systeemien peruslainalaisuudet. Ekologina olen sisäistänyt ajatuksen, että ihminen on vain pieni osa kompleksista systeemiä, josta se on täysin riippuvainen. Tämä ajatus on mielestäni keskeistä pitää mielessä, kun etsimme ratkaisuja ekologiseen kriisiin.”
Jaakkola siirtyy vuoden vaihteessa Nesslingin Säätiöstä johtamaan tieteen ja toivon talo Puistokatu 4:ää. Millaisen säätiön Jaakkola kokee jättävänsä jälkeensä?
“Säätiö on nyt ainakin paljon tunnetumpi, verkostoituneempi ja vuorovaikutteisempi toimija kuin vielä yhdeksän vuotta sitten.”
Jaakkolan aikana painopiste apurahojen myöntämisessä on muuttunut. Luonnontieteellisen tutkimuksen painottamisen sijaan säätiö rahoittaa nyt kaikkien tieteenalojen tutkimusta ja kannustaa monitieteiseen yhteistyöhön. Kunhan se ratkaisee ekologista kriisiä.
”Nesslingin Säätiön apurahamyönnöt julkistetaan aina syksyisin. On muun muassa sanottu, että lista rahoitetuista hankkeista toimii esimerkkinä siitä, millaista tutkimusta juuri nyt tarvitaan ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Se tuntuu tietysti hyvältä”, Jaakkola sanoo.
“Lisäksi meille tulee paljon hakemuksia, joissa sanotaan, että hakija haluaa nimenomaan Nesslingin ’talliin’ tutkijaksi, koska maine tutkijaystävällisestä ja kannustavasta säätiöstä on kiirinyt. Työni tähtihetkiä on aina se, kun pääsen juttelemaan apurahahakijoiden ja apurahatutkijoiden kanssa. Vaikka tutkimusaihe ei ole aina itselleni tuttu, on hienoa kun tutkijasta paistaa se, miten hän uskoo omaan työhönsä ja siihen, miten se muuttaa maailmaa. Ne ovat tärkeitä kohtaamisia.”
Entä mitä terveisiä haluat jättää seuraajallesi?
“Tässä työssä on mahdollista voimauttaa ihmisiä tekemään muutosta. Ihmisethän sen muutoksen tekevät, ei tieto itsessään. On tärkeää tuoda erilaisia ihmisiä yhteen, koska ekologinen kriisi on kaikkien asia. Nesslingin Säätiöllä on mahtavat verkostot, apurahansaajat ja muut ympäröivät voimat, kuten upea hallitus ja asiantuntijalautakunta. Tärkeintä on pitää huolta näistä ihmisistä ja kohtaamisista.”
Psst! Ehkä arvasitkin, että etsimme nyt uutta tiede- ja toiminnanjohtajaa.
Siirry tästä lukemaan tiede- ja toiminnanjohtajan työpaikkailmoitus. Haku päättyy 26.9. klo 10.00.
