Ohje väitöskirja-apurahan hakemiseen

Nesslingin säätiö etsii yleisessä rahoitushaussa aktiivisia tutkijoita ja toimijoita, joiden hankkeet vauhdittavat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Väitöskirja-apurahaa voi hakea syksyn yleisen rahoitushaun yhteydessä. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin hakuohjeisiin.

Tarkistathan ensimmäiseksi nämä

  • Myönnämme samalle henkilölle rahoitusta väitöskirjan tekemiseen vain kerran.
  • Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa sekä tämän päälle haettavia tutkimus-, viestintä-ja matkakuluja väitöskirjatutkimukseen enintään neljäksi vuodeksi. Emme myönnä rahoitusta alle kahden vuoden väitöskirjatyöskentelyyn, eli esimerkiksi väitöskirjan viimeistelyyn.
  • Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis ja tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahatyöskentelyn aloittamista – apurahaa on kuitenkin mahdollista hakea meiltä jo tätä ennen.
  • Hakijalla on oltava yhteys Suomeen. Jos hakija on Suomen kansalainen, voi hän hakea väitöskirjarahoitusta työskentelyyn Suomessa tai ulkomailla. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, tulee hänellä olla affiliaatio suomalaiseen tutkimusorganisaatioon. Affiliaation lisäksi tulee muun kuin Suomen kansalaisen joko asua Suomessa tai työ tulee toteuttaa Suomessa. 
  • Rahoitusta voi hakea, vaikka hakijalla on käynnissä Nesslingin säätiön rahoittama hanke. Samalla henkilöllä ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti kahta Nesslingin säätiön rahoitusta, joten nykyisen hankkeen rahoituksen tulee olla hakijan osalta päättynyt ennen väitöskirjarahoituksen alkamista.
  • Hanke on aloitettava seuraavan kalenterivuoden aikana, aikaisintaan 1. tammikuuta ja viimeistään 1. joulukuuta 2027.

Hakemus tehdään apurahajärjestelmä Nesslinkissä

Rahoitushakemus laaditaan Nesslinkissä. Hakulomake aukeaa Nesslinkiin haun alkamispäivänä maanantaina 17.8.2026. Hakijan on aina oltava henkilökohtaisen apurahansaaja itse. Hakija rekisteröityy Nesslinkiin yksityishenkilönä.

Hakemuslomakkeelle täytetään hakijan tiedot, hankkeen tiedot, hankkeen riskiarvio, tutkimuseettinen arvio ja hankkeen budjetti. Nesslinkin kautta lähetetään myös lausuntopyyntö väitöskirjatyön ohjaajalle. Ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta.

Hakemuksen pakollisia liitteitä ovat tutkimussuunnitelma, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, hakijan ansio- ja julkaisuluettelo sekä hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake. Sitoumuslomakkeen allekirjoitukset täytyy tehdä käsin tai käyttää vahvaa tunnistautumista vaativaa sähköistä allekirjoitusta. Lataa sitoumuslomakkeen pohja tästä.

Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Lyhyt tiivistelmä hankkeesta – täytä nämä kohdat suomeksi ja englanniksi, sillä käytämme niitä viestinnässämme, mikäli rahoitus myönnetään.

Järjestelmässä on mahdollista tallentaa ja muokata keskeneräistä hakemusta. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin ja antaa ohjeita. Huomioimme vain määräaikaan mennessä Nesslinkin kautta saapuneet hakemukset. Myös kaikki vaaditut liitteet tulee olla toimitettuna hakuaikana, eikä niitä voi muokata enää hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Siirry Nesslinkiin

Näin täytät hakemuksen 

Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa. 

Hakijan tiedot 

Väitöskirjarahoitus myönnetään henkilökohtaisena apurahana, joten hakijan tulee olla henkilökohtaisen apurahan saaja itse. Jokainen hakija voi jättää haussa vain yhden hakemuksen.

Täytä hakulomakkeelle hakijan nykyinen oppiarvo, tutkimuksen suorituspaikka, tiedekunta tai yksikkö ja ORCID-tunniste. Voit lisäksi valita kielen, jolla haluat asioida Nesslingin säätiön kanssa.

Hankkeen tiedot 

Täytä hakulomakkeelle hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi ja hankkeen arvioitu kesto. Valitse lisäksi seuraavista hankkeen ensisijainen tieteenala sekä halutessasi tätä täydentävät alat.

  • Humanistinen 
  • Kauppa-/taloustieteellinen 
  • Kasvatustieteellinen 
  • Luonnontieteellinen 
  • Yhteiskuntatieteellinen 
  • Oikeustieteellinen 
  • Tekninen 
  • Terveystieteellinen 
  • Kestävyystiede 
  • Muu, mikä? 

Tieteenalan tarkennus

Ilmoita tutkimuksen tarkempi tieteenala tai tieteenalat.

Lyhyt tiivistelmä hankkeesta 

Kuvaa yleistajuisesti, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Tämä osa julkistetaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla, mikäli hanke saa rahoituksen. Tiivistelmä pyydetään myös englanniksi. Vastauksen enimmäispituus on 1000 merkkiä.

Riskiarvio 

Kuvaa hankkeeseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista. Voit hyödyntää riskiarvion tekemisessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Vastauksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Mitä epävarmuuksia ja epäonnistumisen mahdollisuuksia tutkimukseen liittyy? Miksi riskinotto on perusteltua ja mitä sillä voi saavuttaa? Miten riskit tunnistetaan ja hallitaan?

Tutkimuseettiset kysymykset

Kuvaa, miten hankkeessa huomioidaan tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat. Tutkimusetiikan osa-alueita ovat esimerkiksi osallistujien suostumus ja oikeudet, tietosuoja ja aineistojen eettinen käsittely sekä riskien arviointi ja mahdollinen tarvittava eettinen ennakkoarviointi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Vastauksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Tekoälyn käyttö

Voit käyttää tekoälyä hakemuksen valmistelun tukena, mutta vastuu hankkeen sisällöstä, luotettavuudesta ja eettisyydestä on aina hakijalla. Tekoälyn käytön tulee olla hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Varmista siksi, ettei käyttö vaaranna tietosuojaa, tietoturvaa tai tutkimuksen luotettavuutta. Jos tekoälyn käyttö vaikuttaa olennaisesti tutkimuksen toteutukseen, aineistojen käsittelyyn tai tulosten arvioitavuuteen, siitä tulee kertoa hakemuksessa avoimesti. Huomioi myös, että tekoälyllä on suuri ilmasto- ja luontovaikutus. 

Kerro, oletko käyttänyt hakemuksen valmistelussa tekoälyä ja jos, niin miten:

  • Tekoälyä ei ole käytetty hakemuksen valmistelussa
  • Tekoälyä on käytetty ideoinnin tukena
  • Tekoälyä on käytetty tekstin muokkauksessa tai kielentarkistuksessa
  • Tekoälyä on käytetty sisällön tuottamiseen
  • Tekoälyä on käytetty muuhun, mihin?

Ohjaajat 

Nimeä väitöskirjatyölle vähintään yksi ja enintään kaksi ohjaajaa. Vähintään yhden ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta. Järjestelmä lähettää lausuntopyynnön ohjaajalle automaattisesti, eikä lausuntopyyntöä voi muokata lähettämisen jälkeen. Tarkista siksi, että lausunnonantajan sähköpostiosoite on oikein. Lausuntopyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen. Voit myöhemmin itse tarkistaa Nesslink-järjestelmässä, onko ohjaaja jättänyt lausunnon ja lähettää tarvittaessa muistutuksen.

Budjetti 

Voit hakea rahoitusta väitöskirjaan vähintään kahdeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Myönnämme apurahan tutkijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle. Nesslingin säätiö voi osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.

Henkilökohtaisen apurahan suuruus vuoden 2026 haussa on väitöskirjan tekijälle 32 000 euroa vuodessa eli 2 666 euroa kuukaudessa. Apuraha myönnetään täysipäiväiseen tutkimustyöhön, joten apurahaa ei voi hakea osa-aikaisena. Täytä vuosisumma 32 000 euroa budjettitaulukkoon hankkeen kullekin vuodelle.

Henkilökohtaisesta apurahasta on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Apuraha on verotonta 26 671,92 euroon asti (vuonna 2025).

Merkitse hakemuksen Budjetti-sivulle Nesslingin säätiöltä hakemasi kokonaissumma ja kuinka monelle vuodelle kulut jakautuvat. Erittele sen jälkeen kustannukset eri vuosille. Kun laadit budjettia useamman vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus. Hakemuksen Budjetti-sivun taulukon lisäksi kustannusten jakautuminen tulee todentua tutkimussuunnitelmassa.

Täytä Budjetti-sivulle myös kolmen viime vuoden aikana saamasi apurahat ja samaan tarkoitukseen vireillä olevat hakemukset.

Kustannusten erittely

Henkilökohtaisen apurahan lisäksi voit sisällyttää hakemukseen muita kuluja. Myönnämme rahoitusta muihin kuluihin ainoastaan henkilökohtaisen apurahan ohessa.

Erittele Kustannukset eriteltynä -kohtaan matkoihin, analyysipalveluihin, tutkimuksen tekoon liittyvään välineistöön, open access -kuluihin, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Kuluille ei ole määritelty ylärajaa, mutta niiden tulee olla perusteltuja, hankkeen toteutumista edistäviä sekä määrältään kohtuullisia. Open access -kuluja voidaan myöntää 3000 euroon asti.

Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää:

  • kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja
  • tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta
  • matka-apurahoista maksettavia päivärahoja

Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä emme huomioi muita kuluja apurahaa myönnettäessä. 

Aputyövoiman palkkaus 

Maksamme henkilökohtaista apurahaa tutkimushankkeissa ainoastaan hankkeen päähakijalle, emme aputyövoimalle. Voit kuitenkin budjetoida palkkakuluja aputyövoiman palkkaamiseen. Aputyövoimaksi nimitetään tutkimushankkeissa lähinnä tutkimusavustajia. Kun lasket aputyövoiman palkkauskuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Aputyövoima ei ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii väitöskirjatyön suorituspaikka.

Nesslingin säätiön kestävien käytäntöjen ohje  

Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön kestävien käytäntöjen ohjeen huomiointia kuluja budjetoitaessa ja hanketta suunniteltaessa. Ohjeet koskevat matkakuluja ja mahdollisiin tarjoiluihin liittyviä kuluja.

Yleiskustannusosuus 

Maksamme yleiskustannusosuuden vain tutkimusorganisaatioille. Tarkista, edellyttääkö oma tutkimusorganisaatiosi yleiskustannusosuutta. Sitä ei myönnetä enää jälkikäteen. Laske yleiskustannusosuus valmiiksi hakemuksen budjettitaulukkoon omaan kohtaansa. Yleiskustannusosuus saa olla enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin henkilökohtaisesta apurahasta.

Esimerkiksi: Jos haet 32 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), voi yleiskustannusosuus olla enintään 750 euroa (0,15 x 5000).

Osa-aikainen työskentely ja työskentely apurahan ohessa 

Apuraha myönnetään vain täysipäiväiseen tutkimustyöhön. Apurahaa ei voi hakea osa-aikaisena.

Apurahakauden aikana on kuitenkin mahdollista tehdä lisäksi apurahahanketta tukevaa muuta palkkatyötä, mikä tuo joustavuutta erilaisiin elämäntilanteisiin. Huomioithan, että päällekkäinen tutkijatyösuhde samaan tutkimukseen ei ole sallittu. Tämä ei poissulje mahdollista yliopiston apurahatutkijalle tarjoamaa enimmillään 20 prosentin työsuhdetta.

Liitteet 

Hakemuksen pakolliset liitteet ovat: 

Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston enimmäiskoko on 10 Mt. Huom! Kaikki vaaditut liitteet tulee olla toimitettuna hakuaikana, eikä niitä voi muokata enää hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Liite 1. Tutkimussuunnitelma 

Tutkimussuunnitelma on hakemuksesi keskeisin osa. Sen perusteella arvioidaan tutkimuksen tieteellinen taso ja soveltuvuus hakuumme (tutustu kriteereihimme). Laadi suunnitelma tiiviisti ja selkeästi.

Suunnitelman enimmäispituus on kolme sivua (riviväli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Kolme sivua ylittävää osuutta ei lueta. Tämän lisäksi tiedostossa saa olla yksi lisäsivu viitteille tai lähdeluettelolle. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka enimmäiskoko on 10 Mt.

Tutkimussuunnitelma on vapaamuotoinen, mutta siinä on hyvä käsitellä alla kuvattuja teemoja hankkeelle soveltuvin osin. Jokaisen hakijan on kuitenkin kuvattava suunnitelmassa kohdat Väitöskirjan toteutus ja opintojen suunnitelma sekä Kirjallisuus.

Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus

  • Mikä on tutkimuksesi aihe, tutkimusongelma ja keskeiset tutkimuskysymykset?
  • Miten tutkimuksesi liittyy aiempaan tutkimukseen ja mitä uutta se tuottaa?
  • Mitkä ovat keskeiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohtasi?
  • Mitä menetelmiä käytät ja miten ne vastaavat tutkimuskysymyksiin?
  • Mitä aineistoa käytät ja miten se hankitaan? Miten aineistoa käsitellään, säilytetään ja mahdollisesti avataan muille?

Kestävyysmurros sekä tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Miten tutkimuksesi kytkeytyy luonnon järjestelmät turvaavaan kestävyysmurrokseen?
  • Mitä keskeisiä kestävyysmurroksen vipupisteitä, rakenteita tai oletuksia tutkimuksesi tunnistaa tai haastaa? 
  • Mikä on tutkimuksesi yhteiskunnallinen ja tieteellinen merkitys ja miten sen tuloksia voi soveltaa?

Voit konkretisoida tämän esimerkiksi peilaamalla oman hankkeesi yhteyttä tietyssä sosioekologisessa järjestelmässä tapahtuviin muutoksiin tai suhteessa planetaaristen rajojen turvaamiseen.

Väitöskirjan toteutus ja opintojen suunnitelma (pakollinen kaikille hakijoille)

  • Onko väitöskirjasi artikkeliväitöskirja vai monografia? Millainen on julkaisusuunnitelma tai työn alustava rakenne?
  • Mikä on tutkimuksesi realistinen aikataulu?
  • Missä vaiheessa väitöskirjaopintosi ovat hakuhetkellä? Miten väitöskirjatyö ja siihen liittyvät opinnot etenevät kokonaisuutena?

Kirjallisuus (pakollinen kaikille hakijoille, jota ilman hakemusta ei käsitellä)

  • Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset lähteet?

Liite 2. Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Aktiivisen luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta edistävän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon ja asiantuntijuuden siirtäminen yhteiskunnan käyttöön. Kuvaa suunnitelmassa juuri sinun tutkimuksellesi sopivia viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteita ja tapoja. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.

Suunnitelman enimmäispituus on yksi sivu (riviväli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Liite palautetaan pdf-muodossa ja sen enimmäiskoko on 10 Mt.

Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma on vapaamuotoinen, mutta siinä on hyvä käsitellä seuraavia teemoja hankkeelle soveltuvin osin:

  • Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: mikä on hankkeen yhteiskunnallinen merkitys ja miten hanke toteuttaa luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta?
  • Viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteet: Miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät hankkeen tavoitteita?
  • Kohderyhmät: Keitä hanke pyrkii tavoittamaan ja osallistamaan, ja miksi? 
  • Viestintä: Millä keinoilla kerrot hankkeesta ja sen tuloksista eri yleisölle? Esim. artikkelit, some, haastattelut, yleisöpuheenvuorot, politiikkasuositukset. (Huom! Tieteelliset julkaisut eivät kuulu tähän suunnitelmaan.)
  • Vuorovaikutus: Miten teet yhteistyötä sidosryhmien kanssa? Esim. työpajat, kouluvierailut, tapaamiset, tapahtumat, kampanjat.
  • Aikajana: Viestinnän ja vuorovaikutuksen työvaiheet hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Huomioi myös, että voimme myöntää apurahan oheen viestintään tarkoitettuja kuluja, joilla voit esimerkiksi ostaa visualisointeja tai taittoapua graafikolta, järjestää tapahtuman tai ostaa käännösapua. Pohdi viestinnän mahdolliset ulkoistamiskulut tarkasti jo hakemusvaiheessa ja merkitse ne hakemuksen budjettitaulukkoon.

Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.

Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit). Viestintäsuunnitelmaan ei tarvitse sisällyttää hankkeen aikana syntyviä tieteellisiä julkaisuja. Sen sijaan olennaista on kuvata se, millaista viestintää tieteellisten julkaisujen ja hankkeen tulosten pohjalta tehdään.

Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä tiedon hyödyntäjien eli hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.

Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Suomalaisen Tiedeakatemian Tutkijan käsikirja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen -oppaasta ja Tieteestä päätöksentekoon -verkkokurssilta, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018). 

Liite 3. Ansio- ja julkaisuluettelo

Ansioluettelon tulee olla Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomallin mukainen. Ansio- ja julkaisuluettelo voi olla suomeksi tai englanniksi ja sen enimmäispituus on yhteensä kaksi sivua sisältäen keskeisimmät julkaisut. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka enimmäiskoko on 10 Mt.

Liite 4. Hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake 

Sitoumuslomakkeella tulee olla sekä hakijan että suorituspaikan allekirjoitus. Allekirjoitukset täytyy tehdä käsin tai käyttää vahvaa tunnistautumista vaativaa sähköistä allekirjoitusta. Voit ladata mukaan kaksi enimmillään 10 Mt kokoista tiedostoa. Liitteet voi palauttaa jpeg-, jpg- tai pdf-muodossa. Sitoumuslomakkeen pohja ladataan tästä.