Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä yleisestä rahoitushausta. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tältä sivulta tai yleisen rahoitushaun ohjeista, niin vastaamme hakemukseen, hankkeen budjettiin ja muihin käytännön kysymyksiin hakuajan aikana auki olevina puhelinaikoina. Emme valitettavasti vastaa sähköpostitse saapuneisiin kysymyksiin yleistä rahoitushakua koskien.
Väitöskirja- ja postdoc-hankkeet
Milloin päätökset rahoituksista tehdään? Syksyn yleisen rahoitushaun myönnöt julkistetaan marraskuussa 2026. Ilmoitamme myönteisistä apurahapäätöksistä puhelimitse ja kielteisistä päätöksistä sähköpostitse. Lisäksi julkaisemme rahoitettavat hankkeet verkkosivuillamme.
Milloin hanke voi aikaisintaan alkaa ja milloin viimeistään? Hankkeen tulee alkaa hakuvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vuoden 2026 yleisessä haussa rahoitusta saanut hanke voi alkaa aikaisintaan 1. tammikuuta 2027 ja viimeistään 1. joulukuuta 2027.
Tutkin teemaa x/y/z. Rahoittaako Nesslingin säätiö tätä tutkimusalaa tai -aihetta? Voimme rahoittaa mitä tahansa tutkimusalaa, jos tutkimushanke edistää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta ja perustuu vahvaan kestävyyteen. Lue huolella hakukuulutuksestamme millaista tutkimusta ja toimintaa tuemme yleisessä rahoitushaussa. Kannattaa tutustua myös aiemmin rahoittamiimme hankkeisiin.
Mitä tutkimusaloja yleisessä haussa painotetaan? Emme painota tai sulje pois mitään tutkimusalaa yleisessä haussa. Kaikkia aloja tarvitaan ja niiden tulee tehdä yhteistyötä kestävyysmurroksen edistämiseksi.
Hankkeeni keskittyy muuhun kuin suomalaiseen teemaan ja/tai hankkeen aineisto kerätään muualta kuin Suomesta, voinko silti hakea rahoitusta? Globaaliin teemaan keskittyvät hankkeet ovat tervetulleita, mutta huomioithan, että hakijalla on oltava yhteys Suomeen. Tämä yhteys täyttyy jos 1) hakija on Suomen kansalainen ja hakee väitöskirja-/postdoc-rahoitusta työskentelyyn Suomessa tai ulkomailla tai 2) hakija ei ole Suomen kansalainen, mutta hänellä on affiliaatio suomalaiseen tutkimusorganisaatioon. Affiliaation lisäksi tulee muun kuin Suomen kansalaisen joko asua Suomessa tai työ tulee toteuttaa Suomessa.
Voinko hakea rahoitusta ulkomaisessa tutkimusorganisaatiossa tehtävään väitöskirja- tai postdoc-tutkimukseen? Täytyykö tutkijan olla affilioitunut suomalaiseen yliopistoon? Suomen kansalainen voi hakea väitöskirja- tai postdoc-rahoitusta työskentelyyn ulkomaisessa yliopistossa. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, hänellä täytyy olla affiliaatio suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja tämän lisäksi hänen tulee joko asua Suomessa tai työ tulee toteuttaa Suomessa.
Olen osa tutkimusryhmää. Voinko hakea rahoitusta ja mitä minun tulisi painottaa hakemuksessa? Voit hakea itsellesi henkilökohtaista apurahaa väitöskirja- tai postdoc-tutkimukseen osana tutkimusryhmää. Hakemuksen tulee keskittyä omaan osuuteesi hankkeessa. Kuvaile myös lyhyesti koko projektin tavoitteet, jotta hakemuksestasi välittyy laajempi konteksti.
Mikä on hakemukseen liitettävä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma ja miksi se on pakollinen? Edellytämme rahoittamiltamme tutkijoilta aktiivista tutkijuutta, sillä kestävyysmurrosta edistävä tutkimus syntyy vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Hakemukseen liitettävässä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa hakija sanoittaa, mikä on hankkeen yhteiskunnallinen merkitys, keitä tutkimus koskettaa tai keitä se pyrkii tavoittamaan sekä miten tutkimuksesta viestitään ymmärrettävästi ja saavutettavasti eri yleisöille. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.
Millaista viestintää ja vuorovaikutusta väitöskirja- ja postdoc-tutkijoilta odotetaan? Emme painota mitään tiettyjä viestinnän ja vuorovaikutuksen tapoja arvioinnissa. Olennaista on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi ja työsi tavoitteille sopivat keinot, jotka ovat myös realistisia ja edistävät hankkeen vaikuttavuutta. Lisäohjeita, ohjaavat kysymykset ja linkkejä lisätietoon löydät hakuohjeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma -osiosta.
Voiko hakemuksen budjettiin sisällyttää matkakuluja, analyysipalveluita tai viestinnän kustannuksia? Henkilökohtaisen apurahan lisäksi voit hakea matkoihin, analyysipalveluihin, tutkimuksen tekoon liittyvään välineistöön, palkattavaan aputyövoimaan, julkaisukuluihin, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti myös muihin tarpeisiin liittyviä kuluja. Kuvaa haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti budjetin Kustannukset eriteltynä -kohdassa. Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja, tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta.
Onko budjettiin lisättäville muille kuluille (esim. matkakulut, tutkimuskulut) jokin yläraja? Henkilökohtaisen apurahan päälle haettaville kuluille ei ole määritelty ylärajaa, mutta niiden tulee olla hyvin perusteltuja, hankkeen toteutumista edistäviä sekä määrältään kohtuullisia. Open access -kuluja voidaan myöntää 3000 euroon asti.
Voiko yleisestä rahoitushausta hakea erikseen kuluja matkoihin, tutkimuslaitteisiin tai muuhun tarkoitukseen? Muita kuluja ei voi hakea erikseen. Jos haet rahoitusta väitöskirja- tai postdoc-hankkeelle, voit hakea muita kuluja henkilökohtaisen apurahan päälle haettavina kuluina.
Mitä hankkeen budjettiin mahdollisesti lisättävät yleiskustannukset käsittävät? Tutkimusorganisaatio saattaa vaatia yleiskustannusosuutta kattamaan hankkeen hallinnoinnista syntyviä kuluja. Myönnämme yleiskustannusosuutta enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista paitsi henkilökohtaisesta apurahasta. Tarkista, vaatiiko tutkimuksesi suorituspaikkana toimiva tutkimusorganisaatio yleiskustannusosuuden, ja mikäli vaatii, hae sitä apurahahakemuksellasi.
Voiko yksittäinen hakija jättää useamman kuin yhden hakemuksen, jos hakemukset koskevat eri aiheita? Ei voi. Sama henkilö voi jättää yleisessä rahoitushaussa vain yhden hakemuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että sama henkilö ei voi hakea apurahaa esimerkiksi kahteen eri postdoc-hankkeeseen, eikä myöskään väitöskirja-/postdoc-hankkeeseen ja olla samalla toimintahankkeen vastuullinen johtaja.
Voinko hakea väitöskirja-/postdoc-rahoitusta ja olla samalla mukana hankkeessa, jolle haetaan rahoitusta tutkittuun tietoon pohjautuvassa toimintahankkeessa? Tämä on mahdollista, mutta huomioithan, että sama henkilö voi jättää syksyn rahoitushaussa vain yhden hakemuksen. Tämä tarkoittaa, että sama henkilö ei voi hakea apurahaa väitöskirja-/postdoc-tutkimukseen ja olla samalla toimintahankkeen vastuullinen johtaja. Lisäksi on syytä huomioida, että tällaisessa tapauksessa hankkeet saattavat kilpailla keskenään. Näin voi olla tapauksessa, jossa henkilö työskentelee toimintahankkeessa täysipäiväisesti. Jos henkilön rooli toimintahankkeessa on rajatumpti, tämä ei yleensä muodosta vastaavaa kilpailuasetelmaa.
Minulle ei ole vielä myönnetty väittelylupaa hakuhetkellä. Voinko silti hakea postdoc-rahoitusta? Apurahaa voi hakea, vaikka hakija ei olisi vielä valmistunut tohtoriksi. Väitöslupa on kuitenkin toimitettava Nesslingin säätiölle viimeistään 6.11.2026.
Toimintahankkeet
Kuka toimintahanketta voi hakea? Toimintahankerahoitusta voivat hakea suomalaiset organisaatiot, joilla on y-tunnus. Hakija voi siis olla esimerkiksi yhdistys, säätiö, yritys tai osuuskunta. Myönnämme toimintahankerahoitusta vain organisaatioille, emme työryhmille tai yksityishenkilöille.
Millaisia toimia Nesslingin säätiö erityisesti arvostaa ja kannustaa tutkimustiedon jalkauttamisessa?Emme painota mitään tiettyjä toiminnan tapoja. Toimintahankkeiden lähtökohtana on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja luonnon järjestelmät turvaavan kestävyysmurroksen edistäminen. Tärkeää on, että hanke on määritellyt itse tavoitteen, jonka se haluaa täyttää ja on valinnut toiminnan tavan tai tavat tukemaan tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.
Millaisia sidosryhmiä toivotaan vaikuttavuuden osalta hankkeeseen? Emme painota tiettyjä sidosryhmiä toisten yli. Toimintahankkeiden lähtökohtana on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja luonnon järjestelmät turvaavan kestävyysmurroksen edistäminen. Tärkeää on, että hanke on määritellyt itse tavoitteen, jonka se haluaa täyttää ja on valinnut toiminnan tavan tai tavat ja sidosryhmät tukemaan tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitä tarkoittaa käytännössä, että toimintahankkeet pohjautuvat tutkittuun tietoon? Toimintahankkeissa ei tehdä tutkimusta, mutta niiden täytyy pohjautua tutkittuun tietoon. Toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon, kun sen sisältö, tavoitteet tai toteutus nojautuvat aiempaan tieteellisesti tuotettuun, arvioituun ja dokumentoituun tietoon. Tieto voi ohjata hankkeen suunnittelua, muodostaa sisällön perustan tai näkyä toteutuksessa (esimerkiksi yhteistyö tutkijoiden kanssa) ja vaikuttavuustavoitteissa. Tieteellisen perustan tulee käydä ilmi myös hakemuksen lähdeluettelosta.
Saako hankkeen kohdealue olla muualla kuin Suomessa? Tai saako hankkeen toimijat tulla muualta kuin Suomesta, jos hakija on suomalainen organisaatio? Hankkeen kohdealue voi olla muualla kuin Suomessa, kunhan itse hakija on suomalainen organisaatio, jolla on y-tunnus. Hakijaorganisaatio vastaa kaikkien hankkeessa työskentelevien henkilöiden lakisääteisistä työnantajavelvoitteista ja sen tulee huomioida myös mahdolliset kansainväliset velvoitteet. Nesslingin säätiö ei tarjoa näissä neuvontaa.
Voiko toimintahankkeessa kerätä dataa tutkimusta varten tai tehdä hankkeen aikana arviointia tai muuta tutkimusta? Emme rahoita yleisessä rahoitushaussa tutkimushankkeita. Rahoitettavat toimintahankkeet voivat olla hyvin erilaisia, joten täysin yksiselitteistä vastausta emme voi antaa. Perussääntö on, että suurin osa hankkeen työstä ja Nesslingin säätiön rahoituksesta on suuntauduttava toimintaan, ei tutkimukseen. Mahdollinen tutkimuksellinen osuus täytyy olla todella pienessä osassa hanketta tai toteuttaa Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen jälkeen.
Voinko hakea pidempää kuin vuoden kestävää hanketta? Vuodesta 2026 lähtien toimintahankeelle voi hakea enintään kahden vuoden pituista rahoitusta. Sama hakija voi kuitenkin hakea uudestaan rahoitusta meiltä, kun edellinen Nesslingin säätiön rahoittama hanke on päättynyt ja raportoitu hakua edeltävän heinäkuun loppuun mennessä.
Voiko yritys myydä hankkeen jälkeen hankkeessa syntynyttä tuotetta? Ei. Hankkeessa syntyvien materiaalien tulee olla avoimesti saatavilla. Yleishyödyllisenä säätiönä emme voi tukea yritystoiminnan kehittämistä.