Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä yleisestä rahoitushausta. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tältä sivulta tai yleisen rahoitushaun ohjeista, niin vastaamme hakemukseen, hankkeen budjettiin ja muihin käytännön kysymyksiin hakuajan aikana auki olevina puhelinaikoina. Emme valitettavasti vastaa sähköpostitse saapuneisiin kysymyksiin yleistä rahoitushakua koskien.
Väitöskirja- ja postdoc-hankkeet
Tutkin teemaa x/y/z. Rahoittaako Nesslingin säätiö tätä tutkimusalaa tai -aihetta? Voimme rahoittaa mitä tahansa tutkimusalaa, jos tutkimushanke edistää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta ja perustuu vahvaan kestävyyteen. Lue huolella hakukuulutuksestamme millaista tutkimusta ja toimintaa tuemme yleisessä rahoitushaussa. Kannattaa tutustua myös aiemmin rahoittamiimme hankkeisiin verkkosivuillamme.
Mitä tutkimusaloja yleisessä haussa painotetaan? Emme painota tai sulje pois mitään tutkimusalaa yleisessä haussa. Kaikkien aloja tarvitaan ja niiden tulee tehdä yhteistyötä kestävyysmurroksen edistämiseksi.
Hankkeeni keskittyy muuhun kuin suomalaiseen teemaan/aiheeseen, voinko silti hakea rahoitusta? Globaaliin teemaan keskittyvät hankkeet ovat tervetulleita, mutta huomioithan, että hakijalla on oltava yhteys Suomeen. Tämä yhteys täyttyy jos 1) hakija on Suomen kansalainen ja hakee väitöskirja-/postdoc-rahoitusta työskentelyyn Suomessa tai ulkomailla tai 2) hakija ei ole Suomen kansalainen, mutta hänellä on affiliaatio suomalaiseen tutkimusorganisaatioon. Affiliaation lisäksi tulee muun kuin Suomen kansalaisen joko asua Suomessa tai työ tulee toteuttaa Suomessa.
Voinko hakea rahoitusta ulkomailla tehtävään väitöskirja- tai postdoc-tutkimukseen? Täytyykö tutkijan olla affilioitunut suomalaiseen yliopistoon? Suomen kansalainen voi hakea väitöskirja- tai postdoc-rahoitusta työskentelyyn ulkomaisessa yliopistossa. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, hänellä täytyy olla affiliaatio suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja tämän lisäksi hänen tulee joko asua Suomessa tai työ tulee toteuttaa Suomessa.
Olen osa tutkimusryhmää. Voinko hakea rahoitusta ja mitä minun tulisi painottaa hakemuksessa? Voit hakea itsellesi henkilökohtaista apurahaa väitöskirja- tai postdoc-tutkimukseen osana tutkimusryhmää. Hakemuksen tulee keskittyä omaan osuuteesi hankkeessa. Kuvaile myös lyhyesti koko projektin tavoitteet, jotta hakemuksestasi välittyy laajempi konteksti.
Millaista viestintää ja vuorovaikutusta väitöskirja- ja postdoc-tutkijoilta odotetaan? Emme painota mitään tiettyjä viestinnän ja vuorovaikutuksen tapoja arvioinnissa. Olennaista on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi ja työsi tavoitteille sopivat keinot, jotka ovat myös realistisia ja edistävät hankkeen vaikuttavuutta. Lisäohjeita, ohjaavat kysymykset ja linkkejä lisätietoon löydät hakuohjeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma -osiosta.
Voiko hakemuksen budjettiin sisällyttää matkakuluja, analyysipalveluita tai viestinnän kustannuksia? Henkilökohtaisen apurahan lisäksi voit hakea matkoihin, analyysipalveluihin, laitteisiin, muuhun tutkimuksen tekoon liittyvään välineistöön, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti myös muihin tarpeisiin liittyviä kuluja. Kuvaa haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti budjetin Kustannukset eriteltynä -kohdassa. Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja, tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta.
Voiko yleisestä hausta hakea erikseen kuluja matkoihin, tutkimuslaitteisiin tai muuhun tarkoitukseen? Muita kuluja ei voi hakea erikseen. Jos haet rahoitusta väitöskirja- tai postdoc-hankkeelle, voit hakea muita kuluja henkilökohtaisen apurahan lisäksi.
Voinko hakea väitöskirja-/postdoc-rahoitusta ja olla samalla mukana hankkeessa, jolle haetaan rahoitusta tutkittuun tietoon pohjautuvassa toimintahankkeessa? Tämä on mahdollista, mutta huomioithan, että sama henkilö voi jättää syksyn rahoitushaussa vain yhden hakemuksen. Tämä tarkoittaa, että sama henkilö ei voi hakea apurahaa väitöskirja-/postdoc-tutkimukseen ja olla samalla toimintahankkeen vastuullinen johtaja. Lisäksi on syytä huomioida, että tällaisessa tapauksessa hankkeet saattavat kilpailla keskenään. Näin voi olla tapauksessa, jossa henkilö työskentelee toimintahankkeessa täysipäiväisesti. Jos henkilön rooli toimintahankkeessa on rajatumpti, tämä ei yleensä muodosta vastaavaa kilpailuasetelmaa.
Minulle ei ole vielä myönnetty väittelylupaa hakuhetkellä. Voinko silti hakea postdoc-rahoitusta? Apurahaa voi hakea, vaikka hakija ei olisi vielä valmistunut tohtoriksi. Väitöslupa on kuitenkin toimitettava Nesslingin säätiölle viimeistään 6.11.2026.
Toimintahankkeet
Kuka toimintahanketta voi hakea? Toimintahankerahoitusta voivat hakea suomalaiset organisaatiot, joilla on y-tunnus. Hakija voi siis olla esimerkiksi yhdistys, säätiö, yritys tai osuuskunta. Myönnämme toimintahankerahoitusta vain organisaatioille, emme työryhmille tai yksityishenkilöille.
Millaisia toimia Nesslingin säätiö erityisesti arvostaa ja kannustaa tutkimustiedon jalkauttamisessa?Emme painota mitään tiettyjä toiminnan tapoja. Toimintahankkeiden lähtökohtana on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja luonnon järjestelmät turvaavan kestävyysmurroksen edistäminen. Tärkeää on, että hanke on määritellyt itse tavoitteen, jonka se haluaa täyttää ja on valinnut toiminnan tavan tai tavat tukemaan tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.
Millaisia sidosryhmiä toivotaan vaikuttavuuden osalta hankkeeseen? Emme painota tiettyjä sidosryhmiä toisten yli. Toimintahankkeiden lähtökohtana on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja luonnon järjestelmät turvaavan kestävyysmurroksen edistäminen. Tärkeää on, että hanke on määritellyt itse tavoitteen, jonka se haluaa täyttää ja on valinnut toiminnan tavan tai tavat ja sidosryhmät tukemaan tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitä tarkoittaa käytännössä, että toimintahankkeet pohjautuvat tutkittuun tietoon? Toimintahankkeissa ei tehdä tutkimusta, mutta niiden täytyy pohjautua tutkittuun tietoon. Toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon, kun sen sisältö, tavoitteet tai toteutus nojautuvat aiempaan tieteellisesti tuotettuun, arvioituun ja dokumentoituun tietoon. Tieto voi ohjata hankkeen suunnittelua, muodostaa sisällön perustan tai näkyä toteutuksessa (esimerkiksi yhteistyö tutkijoiden kanssa) ja vaikuttavuustavoitteissa. Tieteellisen perustan tulee käydä ilmi myös hakemuksen lähdeluettelosta.
Voiko toimintahankkeessa kerätä dataa tutkimusta varten tai tehdä hankkeen aikana arviointia tai muuta tutkimusta? Emme rahoita yleisessä rahoitushaussa tutkimushankkeita. Rahoitettavat toimintahankkeet voivat olla hyvin erilaisia, joten täysin yksiselitteistä vastausta emme voi antaa. Perussääntö on, että suurin osa hankkeen työstä ja Nesslingin säätiön rahoituksesta on suuntauduttava toimintaan, ei tutkimukseen. Mahdollinen tutkimuksellinen osuus täytyy olla todella pienessä osassa hanketta tai toteuttaa Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen jälkeen.
Voinko hakea pidempää hanketta kuin vuoden? Vuodesta 2026 lähtien toimintahankeelle voi hakea enintään kahden vuoden pituista rahoitusta. Sama hakija voi kuitenkin hakea uudestaan rahoitusta meiltä, kun edellinen Nesslingin säätiön rahoittama hanke on päättynyt ja raportoitu hakua edeltävän heinäkuun loppuun mennessä.