Ohje toimintahanke­rahoituksen hakemiseen 

Nesslingin säätiö etsii yleisessä rahoitushaussa aktiivisia tutkijoita ja toimijoita, joiden hankkeet vauhdittavat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Hankerahoitusta tutkittuun tietoon pohjautuvaan toimintaan voi hakea syksyn yleisen rahoitushaun yhteydessä. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin.

Tarkistathan ensimmäiseksi nämä

• Toimintahankkeiden tulee edistää kestävyysmurrosta ja pyrkiä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
• Rahoituksen suuruus on vähintään 50 000 euroa ja enintään 100 000 euroa per hanke.
• Myönnämme hankerahaa tutkittuun tietoon pohjautuvaan toimintaan vähintään vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Voimme rahoittaa myös yhteisrahoitteisia hankkeita, joiden jatkon tai muiden osien rahoitus tulee muualta.
• Hakijan tulee olla suomalainen organisaatio, jolla on y-tunnus. Myönnämme toimintahankerahoitusta vain organisaatioille, emme työryhmille tai yksityishenkilöille. Rahoitusta voi hakea hankkeessa työskentelevien henkilöstökuluihin, mutta ei henkilökohtaisiin apurahoihin.
• Sama toimija voi hakea ja saada toimintahankkeeseen rahoitusta useammin kuin kerran. Edellytyksenä on, että edellisen Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen loppuraportti on lähetetty hakua edeltävän heinäkuun loppuun mennessä. Tällaisten hakijoiden kohdalla arvioidaan paitsi uutta hakemusta, myös edellisen Nesslingin säätiön rahoituksella toteutetun hankkeen tai hankkeiden onnistumista. Samalle hankkeelle voi kuitenkin saada rahoitusta enintään kaksi kertaa. 
• Nesslingin säätiön Pienhaussa ilman rahoitusta jääneet hakijat voivat hakea toimintahankerahoitusta syksyn yleisessä rahoitushaussa. Huomioithan kuitenkin, että toimintahankerahoituksen kriteerit ja myönnettävät summat eroavat Pienhausta.
• Hanke on aloitettava seuraavan kalenterivuoden aikana, aikaisintaan 1. tammikuuta ja viimeistään 1. joulukuuta 2027.

Hakemus tehdään apurahajärjestelmä Nesslinkissä

Rahoitushakemus laaditaan Nesslinkissä. Hakulomake aukeaa Nesslinkiin haun alkamispäivänä maanantaina 17.8.2026.

Rekisteröityessä Nesslink-järjestelmään hakijatyypiksi tulee valita organisaatio. Hakijaksi rekisteröityy hankkeen vastuullinen johtaja, joka laatii hakemuksen organisaation nimissä. Vastuullinen johtaja saa palveluun henkilökohtaisen käyttäjänimen ja salasanan, ja hän vastaa näillä tunnuksillaan palvelun käytöstä. Hankkeen työryhmän jäsenet voivat päättää sisäisesti yhden käyttäjätunnuksen jakamisesta useamman käyttäjän kesken tietoturvallisesti. Organisaation y-tunnus on rekisteröitymisen yhteydessä pakollinen tieto.

Hakemuslomakkeelle täytetään hankkeen vastuullisen johtajan tiedot, keskeiset hanketta toteuttavat tahot, hankkeen tiedot, riskiarvio, eettinen arvio ja budjetti. Lomakkeen kautta on mahdollista lähettää myös vapaamuotoinen suosittelupyyntö valitulle suosittelijalle.

Hakemuksen pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, kustannuserittely, CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja muilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä sekä hankkeen vastuullisen johtajan ja suorituspaikan allekirjoittama sitoumuslomake. Sitoumuslomakkeen allekirjoitukset täytyy tehdä käsin tai käyttää vahvaa tunnistautumista vaativaa sähköistä allekirjoitusta.

Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Lyhyt tiivistelmä hankkeesta – täytä nämä kohdat suomeksi ja englanniksi, sillä käytämme niitä viestinnässämme, mikäli rahoitus myönnetään.

Järjestelmässä on mahdollista tallentaa ja muokata keskeneräistä hakemusta. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin ja antaa ohjeita. Huomioimme vain määräaikaan mennessä Nesslinkin kautta saapuneet hakemukset. Myös kaikki vaaditut liitteet tulee toimittaa hakuaikana, eikä niitä voi muokata enää hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Näin täytät hakemuksen

Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa. 

Hankkeen toteuttaja

Hakijana toimii hankkeen vastuullinen johtaja. Jokainen hakija voi jättää haussa vain yhden hakemuksen.

Täytä hakulomakkeelle vastuullisen johtajan yhteystiedot, oppiarvo ja työn suorituspaikka. Nimeä myös keskeiset hanketta toteuttavat muut tahot. Voit lisäksi valita kielen, jolla haluat asioida Nesslingin säätiön kanssa.

Hankkeen tiedot

Täytä hakulomakkeelle hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi sekä hankkeen arvioitu kesto.

Lyhyt tiivistelmä hankkeesta

Kuvaa yleistajuisesti, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Tämä osa julkistetaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla, mikäli hanke saa rahoituksen. Tiivistelmä pyydetään myös englanniksi. Vastauksen enimmäispituus on 1000 merkkiä.

Miten hankkeessa hyödynnetään tutkittua tietoa

Toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon, kun sen sisältö, tavoitteet tai toteutus nojautuvat aiempaan tieteellisesti tuotettuun, arvioituun ja dokumentoituun tietoon. Vastauksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Riskiarvio 

Kuvaa hankkeeseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista. Voit hyödyntää riskiarvion tekemisessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Vastauksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Mitä epävarmuuksia ja epäonnistumisen mahdollisuuksia hankkeeseen liittyy? Miksi riskinotto on perusteltua ja mitä sillä voi saavuttaa? Miten riskit tunnistetaan ja hallitaan?

Eettiset kysymykset

Kuvaa, miten hankkeessa huomioidaan toiminnan toteutuksen eettiset näkökohdat. Tämä voi liittyä esimerkiksi osallistujien oikeuksiin ja suostumukseen, tietosuojaan ja aineistojen vastuulliseen käsittelyyn ja niihin liittyviin mahdollisiin riskeihin. Vastauksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Tekoälyn käyttö

Voit käyttää tekoälyä hakemuksen valmistelun tukena, mutta vastuu hankkeen sisällöstä, luotettavuudesta ja eettisyydestä on aina toteuttajalla. Varmista, ettei tekoälyn käyttö vaaranna tietosuojaa, tietoturvaa tai hankkeen tulosten luotettavuutta. Huomioi myös, että tekoälyllä on suuri ilmasto- ja luontovaikutus.

Kerro, oletko käyttänyt hakemuksen valmistelussa tekoälyä ja jos, niin miten.

• Tekoälyä ei ole käytetty hakemuksen valmistelussa
• Tekoälyä on käytetty ideoinnin tukena
• Tekoälyä on käytetty tekstin muokkauksessa tai kielentarkistuksessa
• Tekoälyä on käytetty sisällön tuottamiseen
• Tekoälyä on käytetty muuhun, mihin?

Suosittelijat 

Suosittelija tai suosittelijat ovat vapaaehtoinen osa hakemusta. Voit valita mahdollisen suosittelijan itse ja suosittelijoita voi olla enintään kaksi. Järjestelmä lähettää suosittelupyynnön automaattisesti, eikä suosittelupyyntöä voi muokata lähettämisen jälkeen. Tarkista siksi, että suosittelijan sähköpostiosoite on oikein. Suosittelupyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Suosittelijan lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen. Voit itse tarkistaa Nesslink-järjestelmästä, onko suosittelija jättänyt lausunnon ja lähettää tarvittaessa muistutuksen.

Budjetti

Voit hakea rahoitusta toimintahankkeeseen vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Rahoituksen suuruus on 50 000–100 000 euroa per hanke. Nesslingin säätiö voi osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.

Merkitse hakemuksen Budjetti-sivulle Nesslingin säätiöltä hakemasi kokonaissumma ja kuinka monelle vuodelle kulut jakautuvat. Erittele sen jälkeen kustannukset eri vuosille budjettitaulukkoon. Jos laadit budjettia kahden vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus. Täytä Budjetti-sivulle myös kolmen viime vuoden aikana saamasi apurahat ja samaan tarkoitukseen vireillä olevat hakemukset.

Mikäli hanke saa rahoituksen, maksamme sen kokonaisuudessaan organisaation pankkitilille ja organisaatio on vastuussa rahoituksen lakisääteisestä kirjanpidosta ja palkanmaksusta. Jos haet rahoitusta useamman organisaation konsortiolle, huomioithan, että Nesslingin säätiö maksaa koko rahoituksen hakijaorganisaatiolle eli hankkeen päätoteuttajalle. Päätoteuttaja vastaa rahoituksen jakamisesta eteenpäin osatoteuttajille. Päätoteuttaja vastaa myös koko hankkeen toteuttamisesta ja kulukirjanpidosta, sekä näiden raportoimisesta Nesslingin säätiölle.

Kustannusten erittely

Hakemuksen budjettitaulukkoon eritellään kustannukset hankkeen keston mukaan 1–2 vuodelle erikseen kategorioihin:

• Henkilöstökulut 
• Matkakulut
• Hankkeen toteutukseen liittyvä välineistö
• Viestintä ja vuorovaikutus 
• Muut kulut
• Yleiskustannusosuus

Lisäksi hakemukselle liitetään erillinen kustannuserittely. Erittele liitteessä henkilöstökuluihin, matkoihin, hankkeen toteutukseen liittyvään välineistöön, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Yleiskustannusosuuden hakijoita pyydetään hakulomakkeella esittämään lyhyt sanallinen kuvaus siitä, millaisista kuluista yleiskustannusosuus hankkeessa muodostuu. Mikäli hakijaorganisaatio on yritys tai taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö, ja haette korvausta yleisistä kuluista, merkitse nämä kohtaan ”Muut kulut”, ja avaa niiden sisältö kustannuserittelyssä.

Hankkeen budjettiin ei voi sisällyttää pysyviä hankintoja kuten laitteet (esim. tietokoneet tai puhelimet), tai toteuttajaorganisaation työhuone-/toimistovuokria. Tällaiset hankinnat kuuluvat osaksi yleiskustannusta eikä näihin voi erikseen hakea rahaa.

Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä liitteessä myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta. Kuvaa selkeästi, mihin osaan hanketta haet Nesslingin säätiön rahoitusta, ja mikä muun rahoituksen tilanne on hakuhetkellä.

Arvonlisäverovelvolliset toimijat: Huomioithan, että hankekulut tulee hakea ja raportoida ilman arvonlisäveroa. Näin siksi, että hankekulujen arvonlisäveroa ei voi vähentää myyntien arvonlisäveroista. Tämä koskee vain arvonlisäverovelvollisia toimijoita.

Henkilöstökulut 

Merkitse kohtaan hankkeelle hakemasi palkka-, palkkio- tai työkorvauskulut. Kun lasket palkkakuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Työntekijät eivät ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii hakijaorganisaatio.

Henkilösivukulut

Henkilösivukulut lasketaan budjettiin lakisääteisten sivukulujen mukaan. Haettavaan summaan voi sisällyttää myös ei-lakisääteisiä, organisaatiokohtaisia sivukuluja, kuten esimerkiksi lomarahan, vapaa-ajan matkavakuutuksen tai työterveyskuluja. Yhteensä haettavat työnantajan sivukulut voivat olla enimmillään 30 prosenttia. Henkilöstökulut raportoidaan toteutuneiden kulujen mukaan.

Nesslingin säätiön kestävien käytäntöjen ohje

Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön kestävien käytäntöjen ohjeen huomiointia kuluja budjetoitaessa ja hanketta suunniteltaessa. Ohjeet koskevat matkakuluja ja mahdollisiin tarjoiluihin liittyviä kuluja.

Yleiskustannusosuus yleishyödyllisille yhteisöille 

Voimme maksaa yleiskustannusosuuden vain yliopistoille ja valtion tutkimuslaitoksille sekä yleishyödyllisille yhteisöille. Mikäli yleishyödyllinen yhteisö harjoittaa yleishyödyllisen toimintansa lisäksi tai ohella taloudellista toimintaa tai elinkeinotoimintaa, emme voi maksaa yleiskustannusosuutta, vaan tässä tapauksessa yleisiä hankekuluja voidaan kattaa samoilla periaatteilla kuin yritysten tapauksessa (ks. kohta alla).

Yleiskustannusosuus tarkoittaa niitä hallinnollisia kuluja, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta, mutta joita ei suoraan voi erotella kirjanpidossa. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi henkilöstöhallinnon kulut tai toimitilavuokran laskennallinen osuus. Yleiskustannusosuus voi olla enintään 15 prosenttia hankkeen kaikista kuluista. Esimerkiksi haettavien hankekulujen ollessa 60 000 euroa voi niiden lisäksi siis hakea korkeintaan 9 000 euroa yleiskustannusosuutta. Kokonaisuudessaan haettava summa voi olla enimmillään 100 000 euroa sisältäen yleiskustannusosuuden.

Yleiskustannusosuuden hakijoita pyydetään hakulomakkeella esittämään lyhyt sanallinen kuvaus siitä, millaisista kuluista yleiskustannusosuus hankkeessa muodostuu.

Yleiskustannukset yrityksille ja taloudellista toimintaa harjoittaville tahoille

Yleishyödyllisenä säätiönä emme voi maksaa yleiskustannusosuutta yritykselle, emmekä taloudellista toimintaa harjoittaville yhteisöille. Yleisiä hankkeeseen liittyviä kuluja voidaan näissä tapauksissa korvata seuraavilla ehdoilla:

• Korvattavat kulut kohdistuvat raportoinnin perusteella varmennetusti hankkeelle
• Korvattavat kulut eivät voi sisältää pysyviä hankintoja yritykselle (kuten laitteet ja koneet)
• Korvattavat kulut eivät kohdistu yrityksen taloudelliseen toimintaan. Taloudelliseksi toiminnaksi katsotaan kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla, riippumatta siitä tavoitellaanko tai syntyykö toiminnasta tuottoa.
• Yrityksen taloudellinen toiminta on erotettu rahoitettavasta toiminnasta eli hankkeesta. Yrityksen pitää toisin sanoen eriyttää kirjanpidollisesti taloudellinen toimintansa ja hankkeessa tapahtuva toimintansa, ja näin estää tehokkaasti tuen siirtyminen taloudelliseen toimintaan.
• Yleiset kulut saavat olla korkeintaan 15 prosenttia hankkeen kuluista (esimerkiksi yrityksen hankekulujen ollessa 60 000 euroa voi niiden lisäksi siis hakea korkeintaan 9 000 euroa yleiskuluja). Yleisten kulujen käyttökohteet osoitetaan eritellysti kirjanpitoraportilla.

Liitteet

Hakemuksen pakolliset liitteet ovat: 

• hankesuunnitelma 
• viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma 
• CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja muilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä  
• hankkeen suorituspaikan allekirjoittama sitoumuslomake

Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston enimmäiskoko on 10 Mt. Huom! Kaikki vaaditut liitteet tulee toimittaa hakuaikana, eikä niitä voi muokata enää hakemuksen lähettämisen jälkeen.

Liite 1. Hankesuunnitelma 

Toimintahankerahoitus on tarkoitettu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkiville hankkeille, joissa ei tehdä tutkimusta, mutta jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon. Hankesuunnitelma on hakemuksesi keskeisin osa. Sen perusteella arvioidaan hankkeen soveltuvuus hakuumme (tutustu toimintahankkeiden kriteereihin).

Hankesuunnitelman enimmäispituus on kaksi sivua (riviväli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Kaksi sivua ylittävää osuutta ei lueta. Varsinaisen hankesuunnitelman lisäksi tiedostossa saa olla yksi lisäsivu lähdeluettelolle. Huom! Tieteellisen tietopohjan osoittava lähdeluettelo on hakemuksen pakollinen osa, jota ilman hakemusta ei käsitellä. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka enimmäiskoko on 10 Mt. 

Hankesuunnitelma on vapaamuotoinen, mutta siinä on hyvä käsitellä seuraavia teemoja hankkeelle soveltuvin osin:   

• Miten hanke osallistuu luonnon järjestelmät turvaavaan kestävyysmurrokseen ja mitä nyky-yhteiskunnan totunnaisia rakenteita, kestämättömiä oletuksia tai toimintatapoja hanke haastaa?
• Mihin kestävyysmurrokseen liittyvään tieteelliseen tietopohjaan hanke pohjautuu ja miten hankkeessa hyödynnetään ja/tai levitetään tutkittua tietoa? (Huom! Tämä tulee osoittaa lähdeluettelossa)
• Mistä tiedätte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu?
• Mitkä ovat hankkeen toivotut vaikutukset ja keihin hankkeen vaikutukset kohdistuvat (eli hankkeen kohderyhmä tai -ryhmät)? Millä konkreettisella keinolla tai keinoilla kohderyhmä tai -ryhmät tavoitetaan?
• Keiden kanssa hankkeessa tehdään yhteistyötä ja miksi (eli hankkeen sidosryhmä tai -ryhmät)? Millä konkreettisella keinolla tai keinoilla sidosryhmän tai -ryhmien kanssa työskennellään?
• Hankkeen toteuttamisen aikataulu ja hankkeen keskeiset vaiheet aikataulutettuna
• Mahdolliset yhteydet muihin hankkeisiin

Liite 2. Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta. Kuvaa suunnitelmassa juuri teidän hankkeellenne sopivia viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteita ja tapoja. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.

Suunnitelman enimmäispituus on yksi sivu (riviäli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Liite palautetaan pdf-muodossa ja sen enimmäiskoko on 10 Mt.

Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma on vapaamuotoinen, mutta siinä on hyvä käsitellä seuraavia teemoja hankkeelle soveltuvin osin:

• Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Mikä on hankkeen yhteiskunnallinen merkitys ja miten hanke toteuttaa luonnonjärjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta?
• Viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteet: Miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät hankkeen tavoitteita?
• Kohderyhmät: Keitä hanke pyrkii tavoittamaan ja osallistamaan, ja miksi?
• Viestintä: Millä keinoilla kerrot hankkeesta eri yleisölle? Esim. artikkelit, some, haastattelut, yleisöpuheenvuorot, politiikkasuositukset.
• Vuorovaikutus: Miten teet yhteistyötä sidosryhmien kanssa? Esim. työpajat, kouluvierailut, tapaamiset, tapahtumat, kampanjat.
• Aikajana: Viestinnän ja vuorovaikutuksen työvaiheet hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Mikäli hankkeesi on viestintähanke tai lähtökohtaisesti sisältää paljon viestintää, voit soveltaa tätä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman ohjetta parhaaksi katsomallasi tavalla. Voit esimerkiksi pohtia, mitkä osat hankkeen suunnitelmista sopivat paremmin osaksi varsinaista hankesuunnitelmaa, ja mitkä osaksi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa. Pyri välttämään turhaa toistoa, jotta arvioitsijat saavat hankkeestasi parhaan mahdollisen kokonaiskäsityksen.

Jos esimerkiksi haet rahoitusta jonkinlaisen teoksen (kirja, teatteriesitys, dokumenttielokuva, multimediaesitys, verkkosivu tai muu vastaava) tekemiseen, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa voit kuvata, miten johdatat yleisön teoksen ääreen, eli voit tehdä teokselle markkinointisuunnitelman.

Voimme myöntää hankkeelle viestintään tarkoitettuja kuluja, joilla voit esimerkiksi ostaa visualisointeja tai taittoapua graafikolta, järjestää tapahtuman tai ostaa käännösapua. Pohdi viestinnän mahdolliset ulkoistamiskulut tarkasti jo hakemusvaiheessa ja merkitse ne hakemuksen budjettitaulukkoon.

Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit).

Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa koko hankkeen ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi tutkijoiden, maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat hankkeelle keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.

Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.

Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Suomalaisen Tiedeakatemian Tutkijan käsikirja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen -oppaasta ja Tieteestä päätöksentekoon -verkkokurssilta, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018). 

Liite 3. Ansioluettelo ja portfolio 

Liitä mukaan CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja niiltä hankkeen toteuttajilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä. CV ja portfolio voivat olla suomeksi tai englanniksi ja niiden enimmäispituus on yhteensä kaksi sivua per henkilö sisältäen mahdolliset keskeiset julkaisut. Voit ladata vain pdf-muotoisia liitteitä, joiden enimmäiskoko on 10 Mt.

Liite 4. Hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake 

Sitoumuslomakkeella tulee olla hankkeen vastuullisen johtajan eli hakemuksen jättävän henkilön sekä hakijaorganisaation allekirjoitus. Allekirjoitukset täytyy tehdä käsin tai käyttää vahvaa tunnistautumista vaativaa sähköistä allekirjoitusta. Voit ladata mukaan kaksi enimmillään 10 Mt kokoista tiedostoa. Liitteet voi palauttaa jpeg-, jpg- tai pdf-muodossa. (Sitoumuslomakkeen pohja on ladattavissa pian.)