Tänä vuonna Säätiön yleisen apurahahaun rinnalle avataan erikoishaku, jossa haemme monitieteisiä tutkimushankkeita teemalla “Ihmisen talous ja terveys planeetan ekologisessa kriisissä”. Eeva Furman, Ilari Sääksjärvi ja Lassi Linnanen kertovat, miksi meidän on lopultakin ymmärrettävä, että ihminen on osa luontoa.
Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, ja toisaalta monimuotoisuuden häviäminen voimistaa ilmastonmuutosta. Yhteisnimityksenä näille ilmiöille voidaan käyttää termiä planeetan ekologinen kriisi.
Ekologisen kriisin vaikutukset niin yksittäisiin ihmisiin, yhteiskuntiin kuin valtioihinkin ovat merkittäviä. Kulunut vuosi on lisäksi osoittanut meille, kuinka arvaamattomia luonnon mekanismit ovat ja kuinka riippuvainen ihminen on koko planeetan ekosysteemistä.
“Ihmisen hyvinvointi on täysin riippuvainen siitä, mitä meidän maailman luonnonjärjestelmille tapahtuu. Koronavirus teki tämän vain näkyväksi”, sanoo professori ja SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman. Furman on muun muassa perehtynyt ympäristöterveyden kysymyksiin ja kokee, että meillä olisi vielä paljon opittavaa ennakoivasta terveydenhoidosta ja luontosuhteesta.
Maailmanlaajuinen pandemia paljasti myös ihmisen luoman talousjärjestelmän haurauden. Kestävyystieteen professori Lassi Linnasen mukaan taloudesta on tullut kuin uusi uskonto, jota ei sovi kyseenalaistaa. Tiede kuitenkin osoittaa, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista.
“Nykyinen talousjärjestelmä perustuu jatkuvan kasvun ja tehokkuuden ajatukseen. Se on vahvasti ristiriidassa planeettamme resurssien rajallisuuden kanssa. Tarvitsemme uusia tapoja ajatella taloutta.”
Sekä Linnanen että Furman ovat yhtä mieltä siitä, että nyt on tärkeää ymmärtää ympäristön sekä talouden ja terveyden välisiä suhteita, jotta ihmiskunta parhaiten pystyisi sekä hillitsemään ekologista kriisiä että sopeutumaan siihen.
Tutkimukseen pohjautuvat ratkaisut kasvattavat koko ekosysteemin resilienssiä
Nesslingin Säätiö avaa vuonna 2020 erikoishaun, jossa etsitään ymmärrystä ja uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja lajikadon luomille taloudellisille ja terveydellisille haasteille. Erikoishaussa voivat hakea omalla alallaan meritoituneiden tutkijoiden johtamat monitieteiset hankkeet. Apurahaa on jaossa yhteensä miljoona euroa.
“Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita, mutta toivoa on vielä”, korostaa biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi. Sääksjärven mukaan Nesslingin Säätiön erikoishaku on yksi keino hakea Suomesta aivan uudenlaisia lähestymistapoja haasteiden selvittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että ongelmiin ei löydy vain yhtä ratkaisua tai ratkaisijaa.
“Usein ajatellaan virheellisesti, että luonnon köyhtymisen ratkaiseminen on biologien tehtävä. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ilmiö, minkä vuoksi tarvitaan tutkijoita monilta eri tieteenaloilta.”
Eri tieteenalojen välinen yhteistyö ja uudet tutkimukseen pohjautuvat ratkaisut kasvattavat koko elonkirjon, mukaan lukien ihmisen, kykyä joustaa ja selviytyä vääjäämättömistä muutoksista.
Lue lisää erikoishausta ja katso hakuinfovideo
Erikoishaun ensimmäinen vaihe on auki 10.8.–11.9.2020. Voit lukea lisää erikoishaun hakukuulutuksesta ja katsoa alta 11.6. järjestetyn hakuinfon tallenteen.
