Nesslingin Säätiön syksyn 2020 yleisessä apurahahaussa myönnettiin apurahaa yhteensä 18 väitöskirja- ja jalkautushankkeelle. Traci Birge Helsingin yliopistosta sai apurahan tutkimustiedon jalkautushankkeeseen.
“Pölyttäjäkato on hyvin vakava ilmiö maailmalla. Se on osa ihmisten aiheuttamaa monimuotoisuuskriisiä. Maataloudella on keskeinen rooli sekä pölyttäjien vähenemisessä että tilanteen muuttamisessa parempaan suuntaan. Hankkeemme tavoitteena on luoda pölyttäjäystävällinen maatilakonsepti suomalaisille maatiloille ja rohkaista tilanomistajia kehittämään omaa maatilaa pölyttäjäystävällisemmäksi.
Pölyttäjäkatoa voi verrata vesikriisiin. Tiedämme, että vedestä on muualla maailmassa pulaa, mutta Suomessa pidämme vettä itsestäänselvyytenä. Samoin on pölyttäjien laita. Kiinassa tälläkin hetkellä pölytetään kokonaisia omenatarhoja käsin, koska pölyttäjiä ei ole enää tarpeeksi. On vain ajan kysymys koska pölyttäjäkato näkyy täällä pohjoisessa.
Suurin syy pölyttäjäkatoon on tehomaatalous: pellot ovat suurempi ja maisemat yksinkertaisempi, ja tämä vaikuttaa pölyttäjien ravinnonsaantiin ja pesimiseen. Lisäksi torjunta-aineet voivat heikentää kantoja. Paremmin suunnitellulla viljelyllä ja maatiloilla voimme auttaa pölyttäjäkantoja kukoistamaan.
Pölyttäjäystävällinen maatila -konseptin kehittäminen on keino jalkauttaa viljelijöille parhaat käytännöt pölyttäjien suojeluun ja myös nostaa aihe laajempaan tietoisuuteen. Se on osa uudistavaa eli regeneratiivista maataloutta, ja se tukee suoraan kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteita.
Aion luoda käytännönläheisen oppaan suomalaisille maanviljelijöille. Oppaassa esitellään tutkimustietoa ja neuvotaan parhaat toimenpiteet ja ratkaisut, joilla viljelijä voi kehittää omaa maatilaa pölyttäjäystävällisemmäksi. Projekti toteutetaan yhteistyössä Baltic Sea Action Group -säätiön kanssa, joka myös julkaisee oppaan. Lisäksi suunnittelemme erilaisia tilaisuuksia, joissa esittelemme pölyttäjäystävällisiä toimenpiteitä.
Projektitiimissämme on mukana viljelijöitä ja pölyttäjäasiantuntijoita. Olen itse taustaltani agroekologi. Holistinen käsite pölyttäjäystävällisestä maatilasta alkoi hahmottua, kun huomasin, että EU:n maatalousohjelmassa on lähinnä yksittäisiä toimenpiteitä. Yksittäiset toimenpiteet saattavat tukea pölyttäjäkantoja, mutta laajempi lähestymistapa pölyttäjäystävällisestä maatilasta puuttuu.
Pölyttäjät kuten mehiläiset, kimalaiset ja perhoset viihtyvät parhaiten kedoilla ja niityillä. Opasta varten selvitämme, miten maatilan voisi suunnitella niin, että se ottaa huomioon pölyttäjien tarpeet ympärivuotisesti. Pölyttäjät tarvitsevat ravintoa mahdollisimman pitkään ja myös talvehtimispaikkoja. Voisiko maatiloilla olla alueita, jotka voisi jättää luonnontilaan? Löytyykö tilalta pölyttäjien ravintoa pitkälle syksyyn? Riippumatta tuotantosuunnista, kaikilla tiloilla on mahdollisuus parantaa pölyttäjien elinoloja.
Yle järjesti keväällä 2020 erittäin onnistuneen Pelasta pörriäinen -kampanjan. Jopa naapurini kertoi jättäneensä nurmikkonsa hetkeksi ajamatta, jotta pörriäisille olisi tilaa. Uskon, että myös monet suomalaiset maanviljelijät mielellään auttavat pölyttäjiä, kun saavat tietoa minkälaisia toimenpiteitä voi omalla tilalla tehdä pölyttäjien hyväksi.”
Traci Birge on yksi vuoden 2020 apurahansaajista. Tutustu muihin apurahansaajiimme täällä.
