Viherkatot ja -seinät yleistyvät maailmalla kovaa vauhtia. Väärin toteutettuina ne kuitenkin voivat olla rakennuksille ja ympäristölle haitaksi.
Harry Edelman ja
Susanna Lehvävirta yhdistävät SOGREEN-hankkeessa tutkimusryhmiensä osaamisalueet ja selvittävät, millaiset viherkatot ja -seinät ovat Suomen pohjoisessa ilmastossa turvallisia, toimivia ja ekologisesti kestäviä. Nyt he kertovat yhteistyöstään.
Tätä ratkaisen -sarjassa esittelemme säätiön apurahansaajia. Vuoden 2016 lopussa myönsimme yhteensä 800 000 euroa kolmelle kaksivuotiselle projektille, jotka ovat ajankohtaisia ja tuottavat skaalautuvia ratkaisuja ympäristönsuojeluun. Toisena esittelyvuorossa on Harry Edelmanin ja Susanna Lehvävirran yhteishanke.
Harry Edelman, kestävän rakentamisen tutkimusryhmän johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto
”Luontopohjaiset ratkaisut rakentamisessa yleistyvät koko ajan. Tämä on vastapainoa teknologisvetoiselle ajattelulle, ja vauhdittajana on epäilemättä ollut ilmastonmuutokseen ja kaupunkien kestävyyteen liittyvä julkinen keskustelu. Nyt on ajankohtaista miettiä, millaisia tulevaisuuden kaupungit ovat, ja miten niissä voidaan ratkaista viihtyvyyteen, toimivuuteen, ilmastonmuutokseen ja kestävyyteen liittyviä haasteita.
Osassa Eurooppaa viherseinät ja -katot ovat jo vahvasti läsnä kaupunkien brändäyssuunnitelmissa ja katukuvassa. Myös erilaiset viherkatto-ohjelmat yleistyvät. Esimerkiksi Wienissä julkinen sektori tukee rahallisesti yli 50 neliön viherkattojen rakentamista. Suomessakin viherseiniä ja -kattoja on jonkin verran. Vanhoja villiviiniseiniä ja muita viherrakenteita on kuitenkin usein riivitty pois, kun niiden vaikutuksista rakennuksille on ollut enemmän huolta kuin tutkittua tietoa.
Väärin toteutettuina viherrakenteet voivat aiheuttaa vahinkoa. Hankkeessamme pyrimme ehkäisemään huonoja ratkaisuja tutkimalla, millaiset viherrakenteet ovat turvallisia ja kestäviä pohjoisissa olosuhteissa. Mittaamme yhteistyössä rakennusfysiikan tutkijoiden kanssa muun muassa viherrakenteiden vaikutusta julkisivujen kosteuteen ja lämpötiloihin kenttäkohteissa Valkeakoskella ja Helsingin Jätkäsaaressa. Lisäksi testaamme rakenteita laboratoriossa. Siellä käytössämme on nopeutettu säärasituslaitteisto, jossa testirakenne voidaan altistaa äärimmäisille olosuhteille.
Alustavien tulostemme mukaan viherseinistä ja -katoista voi Suomessa olla monia hyötyjä. Hyvin suunniteltuina ne parantavat rakennusten kestävyyttä suojaamalla niitä muun muassa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvältä viistosateelta ja auringon UV-säteiltä varsin tehokkaasti. Tällaisten hyötyjen pitää olla selkeästi osoitettavissa rakentajille, sillä ”maailman pelastaminen” harvoin riittää motivaatioksi yrityksille uusiin ratkaisuihin perehtymiseen ja panostamiseen.
Kaupunkivihreän avulla voidaan myös pyrkiä parantamaan tiiviiksi koetun kaupunkiympäristön miellyttävyyttä ja toiminnallisuutta sekä kaupungin ekosysteemien monimuotoisuutta. Nämä tekijät ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin tekniset ominaisuudet, ja Susanna Lehvävirran tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa selvittää näitä asioita.
Hienointa hankkeessamme on eräänlainen Pelle Peloton -henki. Se syntyy poikkitieteellisestä osaamisesta, joka mahdollistaa villienkin ajatuksien kehittelyn. Lisäksi on palkitsevaa, kun näköpiirissä on jokin tapa tai kohde, johon oman työn tuloksia voi hyödyntää.”
Susanna Lehvävirta, Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto
”Viherseinä ja -kattotutkimus on vasta viime vuosina lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun, ja suomalaisilla leveyspiireillä tieto rakennuksiin integroiduista ekosysteemeistä on vielä lapsenkengissä. Tiedon puutteessa saatetaan esimerkiksi luoda systeemeitä, joista kulkeutuu suuret määrät ravinteita jo valmiiksi rehevöityneisiin vesistöihimme. Viherkattojen rakentamisessa voidaan käyttää materiaaleja, joiden tuotannolla on voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus tai valita kasveiksi aggressiivisia vieraslajeja, jotka leviävät ympäristöön ja valtaavat alaa luonnonkasveiltamme.
Viherkattojen ja -julkisivujen rakentaminen vaatii syvällistä ymmärrystä ekosysteemeistä ja kasvilajeista. On paitsi tiedettävä, mitkä kasvit pärjäävät rakennusten pinnoilla ja suojaavat niitä, myös ymmärrettävä muuta viherkaton tai -seinän ekosysteemiin kuuluvaa elämää. Siihen kuuluvat kaikki sukkulamadoista muihin hajoittajiin ja ravinteita sitovista mykorritsasienistä muihin kasvien kanssa eläviin pieneliöihin. Myös ihmiset ovat tärkeitä: he ylläpitävät, muokkaavat ja asuttavat näitä vihreitä kaupunkiympäristöjä, ja siksi myös heidän odotuksensa ja toiveensa ovat ratkaisevia ekosysteemin luomisessa.
Hankkeen ehdottomat vahvuudet ovat poikkitieteellisyys ja vuorovaikutus. Meidän puoleltamme hankkeessa on mukana kasvi- ja mikrobiologian, hydrologian, kaupunkisosiologian sekä puutarhasuunnittelun asiantuntijoita ja Harryn johtamalta tekniseltä puolelta muun muassa elinkaaritekniikan, rakennusfysiikan ja arkkitehtuurin osaajia. Lisäksi olemme tekemisissä useiden sidosryhmien, kuten siemen- ja kasvualustatuottajien, rakentajien, kiinteistöissä toimivien isännöitsijöiden, viherrakenteita hoitavien tahojen sekä tietysti myös asukkaiden kanssa. Jätkäsaaren testikohteessa asukkaat ovat uusien kohteiden suunnittelua ajatellen suuressa roolissa, kun kehitämme yhdessä heidän kanssaan vehreiden yhteistilojen käyttöä kyselyiden ja työpajojen kautta.
Usein ympäristötutkijat pääsevät käsiksi johonkin asiaan vasta sitten, kun siitä on tullut ongelma. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että viherrakentamisen käytännöt lähtevät kestävällä tavalla liikkeelle, kun viherseinä- ja viherkattobuumi on vasta rantautumassa Suomeen. Korjauskierros on aina paljon raskaampi ja vaikeampi kuin se, että toimitaan tutkitun tiedon pohjalta heti alusta lähtien.”
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
Lisää aiheesta
