Nesslingin säätiö etsi yleisessä rahoitushaussa innovatiivisia hankkeita sekä aktiivisia tutkijoita ja toimijoita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Löytyikö niitä? Tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen kertoo, miltä kestävyysmurros näyttää 586 luetun hakemuksen jälkeen.
Teksti: Iina Koskinen
Tänä syksynä monitieteinen asiantuntijalautakuntamme sai yleisessä rahoitushaussamme luettavakseen ennätysmäärän hakemuksia, 586 kappaletta. Niiden joukosta piti löytää helmet, eikä tehtävä ollut helppo. Halusimme löytää hakemuksista erityisesti ne, joissa olisi murrospotentiaalia: sellaista tutkimusta tai toimintaa, joka auttaa paremmin ymmärtämään tai toteuttamaan luonnonjärjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Hanke pärjäsi hyvin erityisesti silloin, kun siitä löytyi jokin siemen, jonka kautta polku systeemisempään murrokseen oli rakennettavissa.
Onnistuimme mielestäni löytämään rahoitettavaksi monitahoisen kokonaisuuden, joka tukee kestävyysmurrosta rakenteellisesti, toiminnallisesti, kulttuurisesti ja arvopohjaisesti. Lisäksi joukkoon mahtuu perustutkimuksellimpaa uutta ymmärrystä tukevaa tutkimusta. Samaan aikaan moni loistava hanke jäi ilman rahoitusta, sillä pystyimme rahoittamaan vain noin viisi prosenttia hakijoista. Kestävyysmurroksen kiireellisyys huomioon ottaen soisin, että moni näistä hakemuksista löytää rahoituksen muualta.
Vaikka kestävyysmurros on rahoittamiamme hankkeitamme yhdistävä tekijä, en tekisi oikeutta ainutlaatuisille tekijöille kuvaamalla hankkeita yhtenäisenä massana tai pakottamalla niitä yhteen muottiin. Tarkemmat kuvaukset hankkeista ovat luettavissa verkkosivujemme “Rahoitetut hankkeet” -osiossa. Kokonaisuudesta korostui myös selkeitä teemoja, joita on kuvattu tarkemmin tässä artikkelissa.
Tutkimus ei yksin vauhdita kestävyysmurrosta – tuloksista on pystyttävä viestimään
Nesslingin säätiölle on tärkeää, että rahoittamistamme tutkimuksista syntyy paitsi laadukasta tiedettä myös kestävyysmurrosta vauhdittavaa toimintaa. Olemme painottaneet rahoitettavissa hankkeissa vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelmia sekä pyrkineet tunnistamaan ne tutkijat ja toimijat, jotka haluavat kehittää taitojaan kestävyysmurroksen edistämiseksi yhteistyön, vuoropuhelun ja vaikuttavan viestinnän keinoin. Emme kuitenkaan jätä tutkijoita yksin tämän tehtävän äärelle – päinvastoin, odotamme täällä toimistolla innolla, että pääsemme tutustumaan uusiin apurahansaajiimme ja aloittamaan yhteisen työn kestävyysmurroksen toteuttamiseksi.
Miten rahoitettavat hankkeet valikoituivat?
Filosofian taustallani en malta olla maalaamatta seuraavaa kuvaa:
Rafaelin Ateenan koulu kuvaa hetkeä, jossa tieteen, taiteen, filosofian ja uskonnon suuret ajattelijat kokoontuvat pohtimaan, miten ihminen voi ymmärtää maailmaa ja itseään. Maalauksessa Platon osoittaa taivaaseen ideoiden maailmaa kohti, kun taas Aristoteles viittaa maata kohti, korostaen havaintoja ja kokemusta. Heidän välissään on vuosisatoja kestänyt jännite ajattelun ja toiminnan välillä.
Jos pystyt kuvittelemaan tämän tilanteen pienellä twistillä, eli joukolla kestävyysalan asiantuntijoita hivenen maallisemmassa kokouspaikassa, saat ehkä kiinni kokemuksestani ensimmäistä Nesslingin säätiön asiantuntijalautakunnan kokouksesta. Asiantuntijoiden vastuulla on arvioida saapuvat hakemukset ja etsiä niistä eniten murrospotentiaalia osoittavat hankkeet ja esittää rahoitettavien hankkeiden listaa Nesslingin säätiön hallitukselle.
Nyt kun kokouksesta on jo hetki aikaa ja palaan rahoitettaviin hankkeisiin kokonaisuutena, tunnen iloa ja ylpeyttä. Onnistuimme löytämään vaikuttavan kokonaisuuden. Suurin kiitos tästä kuuluu kuitenkin upeille uusille apurahansaajillemme, jotka hankesuunnitelmiensa kautta näyttivät meille, mitä pitää juuri nyt tutkia ja tehdä ison murroksen aikaansaamiseksi.
Kirjoittaja Iina Koskinen on Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja.