Nesslingin säätiön yleiseen rahoitushakuun saapui tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia, 586 kpl. Niistä rahoitettavaksi päätyi 29 kestävyysmurrosta vauhdittavaa hanketta, jotka haluavat asettaa ihmistoiminnan takaisin planeetan rajoihin. Rahoitettujen hankkeiden teemoja olivat muun muassa teknologiakriittisyys, ekologisen kriisin aiheuttamiin riskeihin varautuminen sekä maa- ja metsätalouden murros. Myös ihmisten käyttäytymisen ja kulttuuristen muutosten murrospotentiaali pääsee rahoitettujen tutkimusten ja hankkeiden kautta tarkempaan tarkasteluun.
Nesslingin säätiön yleisen rahoitushaun kattoteema on kestävyysmurroksen vauhdittaminen. Rahoitettujen hankkeiden kokonaisuudesta tänä vuonna erottuvat teemat kertovat omalta osaltaan sitä, miten tiedeyhteisö tällä hetkellä lähestyy kestävyysmurroksen ratkaisuja.
Kestävyysmurroksella tarkoitamme vahvaan kestävyyteen nojaavaa kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosprosessia, joka tähtää ihmistoiminnan asettamiseen planeetan ekologisiin rajoihin. Se edellyttää läpileikkaavaa muutosta, joka ulottuu ihmisten arvojen ja asenteiden lisäksi kaikille elämänalueille: kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin kuten talouteen, hallintoon, tuotantoon ja kulutukseen.
Apurahansaajiksi valikoitui lopulta 29 hanketta, joista 12 oli väitöskirjatutkimuksia, 10 postdoc-tutkimuksia ja 7 tutkittuun tietoon pohjautuvia toimintahankkeita. Kokonaisuudessaan hankkeet onnistuivat vastaamaan kestävyysmurrokseen liittyviin haasteisiin hyvin erilaisista näkökulmista.
Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen pitää tuettujen hankkeiden kokonaisuutta inspiroivana.
”Tiedeyhteisön vastaus hakukuulutukseemme oli odotetun monipuolinen ja -tieteinen. Ennätysmäärä hakemuksia osoitti, että tutkijat ja muut toimijat ovat valmiita haastamaan yhteiskuntamme perustavia oletuksia ja etsimään murrospotentiaalia monilta eri sektoreilta”, Koskinen sanoo.
”Kestävyysmurros edellyttää ratkaisuja, mutta myös syvää ymmärrystä niistä ilmiöistä, vaikutuksista ja juurisyistä, jotka synnyttävät ja ylläpitävät kestämättömiä järjestelmiä. Siksi rahoitamme myös kriittisen tärkeätä perustutkimusta, joka rakentaa tiedollisen ja yhteiskunnallisen perustan, jolle oikeudenmukaiset ratkaisut voivat syntyä”, Koskinen jatkaa.
Alla on esitelty tarkemmin osa rahoitettavista hankkeista jaoteltuna kokonaisuudesta nousseiden teemojen alle.
Hyvä paha teknologia
Teknologian varaan laitetaan paljon odotuksia, mutta sen roolia kestävyysmurroksessa on syytä myös haastaa. Rahoitettujen hankkeiden joukosta löytyy näkökulmia, joissa yhtäältä kritisoidaan ja murretaan nykyisiä teknologiaan liittyviä käsityksiä ja toisaalta tutkitaan teknologian kestävän käytön valjastamista kestävyysmurroksen ajuriksi. Hankkeissa nostetaan esiin myös digitaalisen ympäristön valtava, mutta pitkälti näkymätön ympäristökuorma.
Esimerkkejä teeman hankkeista:
- Riina Bhatia: Kohti taloutta planeetan rajoissa? Innovaatioiden ja teknologioiden rooli ja luonne kasvunjälkeisessä kestävyysmurroksessa. (väitöskirjatutkimus)
- Johanna Ahola-Launonen: Teknologiamyyttien murtajat – Tutkittuun tietoon perustuva mediahanke rakentavasta ja haitallisesta teknologiaoptimismista kestävyysmurroksessa (toimintahanke)
- Antti Kurko: Digitaalisen jätteen yhteenkietoutumat rikkinäisessä maailmassa (väitöskirjatutkimus)
- Minna Vigren: Kestävä digitaalinen arki (toimintahanke)
Yhteiskuntien ja luonnonjärjestelmien resilienssin kasvattaminen
Matkalla kohti kestävyysmurrosta tarvitsemme parempaa ymmärrystä ekologisen kriisin mukanaan tuomista riskeistä ja siitä, miten voimme kasvattaa yhteiskuntien ja luonnonjärjestelmien kriisinkestävyyttä eli resilienssiä. Tähän teemaan liittyvät rahoitetut hankkeet ulottuvat suomalaisilta pelloilta Välimeren kriisialueille ja aina Atlantin AMOC-merivirralle asti.
Esimerkkejä teeman hankkeista:
- Kateryna Yuhai: Ilmaston epävarmuuden hallinta: Sopeutuvat strategiat tulvien ja kuivuuden varalle suomalaisessa peltoviljelyssä (väitöskirjatutkimus)
- Suvi Silfvenius: Rakenteellinen kohtuus ympäristön, hyvinvoinnin ja geopoliittisen resilienssin työkaluna Suomessa (väitöskirjatutkimus)
- Samuli Lähteenaho: Ilmastoromahdus: kriisi, koloniaalisuus ja ympäristötoiminta Libanonissa (postdoc-tutkimus)
- Helmi Räisänen: Käännekohta: Ilmaston kriittisten keikahduspisteiden ja Suomen tulevaisuuden ennakointi (postdoc-tutkimus)
Maa- ja metsätalouden murroksen monitieteellinen tarkastelu
Suomessa keskustelu kestävyysmurroksesta kietoutuu usein maa- ja metsätalouden haasteiden ympärille. Murrosta näillä aloilla lähestytään nyt moniulotteisesti: teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi ratkaisuja haetaan myös muiden tieteenalojen kautta. Rahoitettujen hankkeiden joukossa on esimerkiksi metsäsuhdetta raakkujen kautta käsittelevä dokumenttielokuva, metsien hyödyntämisen historiaa valaiseva tutkimus sekä kansainvälisen puutavarakaupan biodiversiteettitietoisuuden lisäämiseen tähtäävä tutkimus.
Esimerkkejä teeman hankkeista:
- Virpi Suutari: Raakkukuningas on pitkä dokumentaarinen elokuva raakuista, ihmisistä ja elollisten järjestelmien yhteenkytkeytymisestä (toimintahanke)
- Sampo Taipale: Katse maassa – A.K. Cajander ja metsätyyppiteoria
- Alizee Ville: Puiden nimillä kutsuminen: biodiversiteettitietoisuuden lisääminen maailmanlaajuisessa puutavarakaupassa (postdoc-tutkimus)
- Peyman Gholami, Biologisesti hajoavat ligniiniin perustuvat lannoitteet ravinteiden tehokkaaseen toimitukseen pohjoismaisissa maaperissä (postdoc-tutkimus)
Ihmisen käyttäytymisen muutokset
Kestävyysmurros ei ole vain joukko teknisiä ratkaisuja, vaan se linkittyy syvälle yhteiskuntaamme ja sen jokaiselle osa-alueelle, kulttuuriin, arvoihin ja ihmisten jokapäiväiseen käyttäytymiseen. Rahoitetuissa hankkeissa pureudutaan murrospotentiaaliin arkisen elämän eri osa-alueilla, kuten lihankulutuksessa, liikkumisessa ja pukeutumisessa.
Esimerkkejä teeman hankkeista:
- Esa-Pekka Nykänen: Lihankulutuksen vähentäminen kansalaisten hyväksymillä keinoilla: politiikkasuosituksia ympäristötavoitteiden tueksi (postdoc-tutkimus)
- Elina Määttänen: Kohti kestävää ja riittävää pukeutumista: vaatekaappisuhteen uudelleensuunnittelu (väitöskirjatutkimus)
- Felix Hallikainen: Liikkumisen elämäntavat ja kestävän liikkumisen edistäminen autoriippuvaisissa yhteiskunnissa (väitöskirjatutkimus)
Nesslingin säätiön Iina Koskinen odottaa ylpeänä ja innostuneena hankkeiden käynnistymistä:
”Rahoitettujen hankkeiden kokonaisuus on todella monipuolinen, eikä niiden pakottaminen yhteen muottiin tekisi oikeutta jokaiselle ainutlaatuiselle suunnitelmalle. Me Nesslingin säätiössä emme jätä tutkijoita yksin vaativan tutkimustyön sekä siitä viestimisen kanssa, vaan tarjoamme tukea ja sparrausta hankkeiden eri vaiheiden aikana”, Koskinen sanoo.
Kaikki 2025 yleisen rahoitushaun apurahansaajat
Väitöskirjatutkimukset:
- Riina Bhatia
- Némo Fontanie
- Felix Hallikainen
- Attila Králl
- Antti Kurko
- Helmi Lehikoinen
- Elina Määttänen
- Suvi Silfvenius
- Sampo Taipale
- Tiia Tuomisto
- Jithin Vijayan
- Kateryna Yuhai
Postdoc-tutkimukset:
- Nadezhda Filimonova
- Peyman Gholami
- Mari Keski-Korsu
- Samuli Lähteenaho
- Esa-Pekka Nykänen
- Andreas Otterbeck
- Eva-Maria Roth
- Helmi Räisänen
- Mariana Verdonen
- Alizee Ville
Tutkittuun tietoon pohjautuvat toimintahankkeet:
- Johanna Ahola-Launonen ja työryhmä
- Virpi Suutari (Euphoria Film Oy)
- Noora Pyyry (Helsingin yliopisto)
- Jalotus ry
- Nuorisotutkimusseura ry
- Minna Vigren (LUT-yliopisto)
- Suomen museoliitto
Tarkemmat hankkeiden kuvaukset löytyvät täältä.
Nesslingin säätiön muut rahoitushaut – Murros-haun tulokset julkistetaan 3. joulukuuta
Yleisen rahoitushaun lisäksi Nesslingin säätiö myöntää vuonna 2025 rahoitusta kahden muun haun kautta. Rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseen keskittyvän Murros-haun tulokset julkistetaan 3. joulukuuta. Kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukemiseen tarkoitetun Pienhaun ensimmäiset hankkeet julkistettiin jo alkusyksystä, ja toiset hankkeet julkistetaan loppuvuoden aikana.