Nesslingin Säätiö myönsi rahoitusta 24:lle hankkeelle. Rahoitetut hankkeet ovat näyteikkuna ajankohtaiseen ympäristötutkimukseen.
Käsillä oleva ympäristökriisi on kompleksinen vyyhti, johon ei löydy täsmälääkkeitä. Siksi Nesslingin Säätiö etsii systeemisiä ratkaisuja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. Missio toimi johtotähtenä säätiön monitieteiselle asiantuntijalautakunnalle, jonka innostavana mutta vaikeana tehtävänä oli valita rahoitettavat hankkeet säätiön yleiseen apurahahakuun saapuneesta 315:sta hakemuksesta.
Kaikkia erinomaisia hankkeita emme voineet rahoittaa, sillä myöntöprosentti oli tänäkin vuonna vain kahdeksan. Säätiö myönsi rahoitusta 24:lle hankkeelle: 12:lle väitöskirjahankkeelle, kuudelle post doc -hankkeelle ja kuudelle tutkimustiedon jalkautushankkeelle, yhteensä 2 235 472 euroa. Säätiö tukee strategiansa mukaisesti hankkeita lukumäärällisesti vähemmän, mutta pitkäjänteisemmin. Esimerkiksi väitöskirjatutkijalle mahdollistamme jopa 4 vuoden rahoituksen.
Tutkimusaiheiden lisäksi keskeisessä roolissa on itse tutkija. Arvioimme tutkijan motivaatiota edistää kestävyysmurrosta hänen tutkimuksen oheen laatimansa viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman kautta. Säätiö haluaa olla tukemassa tutkijoita ja tutkijuuden muutosta kohti aktiivista ja osallistuvaa tutkijuutta, sillä tarvitsemme systeemisiä ratkaisuja nopeasti.
Kansainvälinen näyteikkuna
Lista rahoitettavista hankkeista on mielestämme erinomainen näyteikkuna moninaisiin tapoihin ymmärtää ja ohjata kestävyysmurrosta tutkimuksen keinoin. Murroksen keskellä tarvitsemme ymmärrystä niin luonnon systeemien toiminnasta kuin ihmislajin ja sen luomien rakenteiden – teknologian, ohjauskeinojen ja talouden – roolista muutoksessa. Rahoitettaviksi valitut hankkeet heijastelevat näitä näkökulmia keskenään hyvin erilaisin ja toisiaan täydentävin tavoin. Maj ja Tor Nesslingin jättämän perinnön avulla tutkitaan ensi vuonna esimerkiksi sukupuolittunutta rakenteellista eriarvoisuutta saamelaisissa poronhoitajayhteisöissä (Assi Harkoma), merten oikeudellisten vyöhykkeiden tuottamia ympäristöongelmia (César Soares de Oliveira) sekä ympäristöetiikkaa ja uutta avaruusaikaa (Oskari Sivula).
Lisää hankkeistaan kertovat sähköautojen akuissa käytettävien materiaalien sosiaalista kestävyyttä tutkiva Anni Orola, vertikaalista puutarhajärjestelmää tutkiva Long Xie sekä arktisen alueen muutoksia dokumentin ja vaikuttavuuskampanjan muotoon taiteilevat media-ammattilaiset Johannes Roviomaa ja Vilma Rimpelä.
Tänä vuonna olemme erityisen ilahtuneita siitä, että rahoitettavien tutkijoiden joukko on todella kansainvälinen. Se kertoo tutkimusaiheiden globaaleista kytköksistä ja muistuttaa, että ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen vaaditaan ennen kaikkea monenlaisia näkökulmia ja yhteistyötä.
Tutustu rahoitettuihin hankkeisiin täällä.
Tarjoamme hakijoille, jotka eivät saaneet meiltä rahoitusta, mahdollisuutta kahdenkeskiseen palautekeskusteluun asiantuntijalautakunnan antaman lausunnon pohjalta. Palauteajan voi varata täältä.
Lisätietoja muista hakuun liittyvistä asioista antaa tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola, 040 1696325,
Maalaus: Emma Thomas – Crying Mountain (2020).
