Näin kirjoitat hyvän rahoitushakemuksen

Rahoitushakemus on omanlaisensa tekstilaji, jonka kirjoittamisessa voi harjaantua. Hyvä rahoitushakemus ottaa aina ensimmäisenä huomioon rahoittajan ohjeet ja säännöt.

Ensimmäinen askel hyvään hakemukseen on varmistaa, vastaako oma hanke säätiön tarkoitusta ja mahdollista haulle määritettyä teemaa. Tämä tarkoittaa Nesslingin säätiön kohdalla kytkeytymistä luonnon järjestelmät turvaavaan kestävyysmurrokseen. Arvioitsijoilta heikoimmat pisteet saavat tyypillisesti hakemukset, jotka eivät vastaa tätä tarkoitusta. Sama pätee muihinkin rahoittajiin: hakemukset, jotka eivät vastaa rahoittajan määrittämään haun tarkoitusta, eivät tule rahoitetuksi.

Kun olet varmistanut tämän, voit parantaa hakemustasi seuraavilla vinkeillä. Vinkit on suunnattu ensisijaisesti tutkimushankkeelle rahoitusta hakeville tutkijoille, mutta niistä voi olla hyötyä minkä tahansa hakemuksen tekemisessä.

Käytä selkeää ja yleistajuista kieltä

Rahoitushakemus on omanlaisensa tekstilaji, jonka kirjoittamisessa voi harjaantua. Muista, että et kirjoita hakemusta tutkijakollegoillesi, vaan arvioitsijalle, jonka tehtävänä on lukea kymmeniä hakemuksia ja joka ei välttämättä edusta samaa alaa kanssasi. Pidä siis tekstisi johdonmukaisena ja käytä rohkeasti tarinallisuutta. Tarinallisuus tutkitustikin parantaa hakemustekstin ymmärrettävyyttä. Pidä myös hyvää huolta hakemustekstisi kieliopista riippumatta siitä, millä kielellä kirjoitat hakemuksen. Kirjoita mieluummin lyhyitä kuin pitkiä ja koukeroisia lauseita.

Hakemustekstin tavoitteena on pystyä vakuuttamaan arvioitsija siitä, että ideasi kytkeytyy rahoittajan nimeämään teemaan, täyttää muut rahoittajan nimeämät kriteerit ja että sinä olet paras taho toteuttamaan hankkeen. Mitä selkeämmin osaat esittää asiasi hakemuksessa, sitä paremmin arvioitsija saa ajatuksistasi kiinni. Älä siis kirjoita kuten kirjoittaisit tieteellistä artikkelia, vaan rakenna teksti lukijaa varten: kerro selkeästi mitä aiot tehdä, miksi se on tärkeää, miten toteutat sen. Pidä silti mukana tutkimukseesi liittyvät tieteelliset termit, kuvaajat ja käsitteellistykset. Tärkeintä on kokonaisuuden ymmärrettävyys.

Voit pyytää tekstin selkeyttämiseen apua esimerkiksi toisen alan kollegaltasi. Pyydä häntä lukemaan tutkimussuunnitelmasi ja tiivistämään pääajatuksesi sinulle suullisesti. Mikäli tämä onnistuu, on tekstisi todennäköisesti hakemusta ajatellen tarpeeksi selkeä.

Panosta tiivistelmään

Tiivistelmän ohjenuorana voi pitää lausahdusta: selkeästi sanottu on selkeästi ajateltu.

Tiivistelmä on usein ensimmäinen kohta, jonka arvioitsija lukee hakemuksestasi. Sen pohjalta arvioitsija alkaa etsiä hakemuksestasi vastauksia kysymyksiin, joita tiivistelmä jätti avoimeksi. Parasta on, jos onnistut kiteyttämään hankeideasi tiivistelmässä niin, että arvioitsija ymmärtää jo sen pohjalta, mikä on se keskeinen haaste, jota hankkeessa ratkotaan ja miten, ja mihin kontekstiin hankkeesi asettuu. Pyri tiivistelmässä siis konkretiaan.

Tiivistelmä saattaa olla se osa hakemusta, jossa tekoälyn käytöstä on aidosti lisäarvoa. Voit käyttää tekoälyä apuna tiivistelmän skarppaamiseen ja yleistajuistamiseen, kunhan ensin olet tehnyt ajatustyön itse.

Kirjoita tutkimuskysymyksesi selkeästi auki

Yllättävän monessa tutkimushankehakemuksessa tutkimuskysymykset on piilotettu tutkimussuunnitelman sekaan tai niitä ei löydy ollenkaan. Tutkimuskysymyksesi ovat tutkimuksesi pohja. Kirjoita ne selkeästi auki ja perustele valintasi.

Älä jätä asioita rivien väliin

Varmista, että hakemuksen tärkeät kohdat on kirjoitettu auki. Älä oleta, että arvioitsija etsii lisätietoja itsenäisesti. Vastaa kysymyksiin selkeästi, älä oleta, että arvioitsija lukee ajatuksiasi rivien välistä.

Vältä toistoa ja käytä sinulle annettu tila

Lue huolellisesti hakemuslomakkeen ohje ja Nesslingin säätiön tapauksessa myös ohje tutkimus- tai hankesuunnitelman ja viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemiseen. Pidä huoli, että seuraat annettuja ohjeita. Älä ylitä annettuja sivumääriä.

Väärin laadittu budjetti voi kaataa hakemuksen

Erinomainenkin hakemus voi tyssätä siihen, että hankkeen budjetti on laadittu ohjeiden vastaisesti. Eri rahoittajilla voi olla budjetille erilaisia vaatimuksia ja reunaehtoja. Siksi on tärkeää lukea aina jokaisen rahoittajan ohjeet erikseen. Esimerkiksi Nesslingin säätiöön saapuvien hakemusten yleisin hylkäämissyy on se, että hakija hakee erisuuruista apurahaa, kuin minkä olemme määritelleet apurahan suuruudeksi.

Eri rahoittajilla on myös erilaisia käytäntöjä siinä, voiko henkilökohtaisen apurahan lisäksi hakea myös muita kuluja. Nesslingin säätiöltä voi hakea kuluapurahaa esimerkiksi matkustamista tai viestintää varten, mutta se on haettava aina henkilökohtaisen apurahan yhteydessä, eikä rahoituksen myöntämisen jälkeen kuluja ole mahdollista enää hakea lisää.

Suosittelijoilla on merkitystä

Nesslingin säätiö edellyttää väitöskirjarahoituksen hakijalta vähintään yhden ohjaajan lausunnon osaksi hakemusta. Yksi yleisimpiä hakemuksen hylkäyssyitä on, että ohjaajan lausunto ei saavu määräaikaan mennessä. Varmista siis, että ohjaajasi tietää lausunnon määräpäivän ja on saanut hakemusjärjestelmästä linkin lausunnon jättämiseen.

Muihin kuin väitöskirjan rahoitushakemuksiin suosittelijat ovat vapaaehtoisia. Niiden merkitys korostuu silti esimerkiksi tilanteessa, jossa hakemustasi punnitaan toista hakemusta vasten. Hyvä suositus tai suositukset voivat kallistaa vaakakupin sinun eduksesi.

Jos esimerkiksi hankkeesi liittyy nuorten kanssa tehtävään työhön, voisitko pyytää suosituksia nuorilta? Tai jos teet taidetta kestävyysmurrokseen liittyen, voisitko saada oman alasi suosittelijan lisäksi suosituksen kestävyysmurrosta tuntevalta professorilta teeman tärkeydestä ja asiantuntijuudestasi?