Tutkijan työkalut: oikeaa vaikuttavuutta oikea-aikaisella policy briefillä

Tutkitun tiedon roolia poliittisessa päätöksenteossa ei voi korostaa liikaa. Ei ole kuitenkaan automaatio, että päätöksille relevantti tieto saavuttaisi oikeat päätöksentekijät oikeaan aikaan ja vielä saisi aikaan todellista vaikuttavuutta. Politiikkasuositus eli policy brief on tutkijan työkalupakissa se väline, jonka avulla tutkija saa todennäköisimmin tuloksensa päätöksentekijän pöydälle. Mutta miten se tehdään oikein? Useissa vastaavissa prosesseissa kokemusta kerryttänyt apurahansaajamme Teresa Haukkala kiteyttää blogikirjoituksessaan ohjeet vaikuttavan policy briefin tekoon.

Teksti: Teresa Haukkala
FT, tutkimusjohtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti & Sciences Po Paris, LIEPP

Onneksi olkoon! Olet saanut tutkimusartikkelisi julkaistua. Mutta miten onnistut saamaan viestisi läpi myös päätöksentekijöille?

Tutkijoina olemme tottuneet kirjoittamaan artikkeleita, joissa argumentaatio rakentuu huolellisesti ja viitteet tukevat jokaista väitettä. Politiikkasuositus eli policy brief on kuitenkin aivan oma lajinsa. Se ei ole lyhennetty tutkimusraportti, vaan oma viestinnällinen formaattinsa, jonka tarkoitus on vaikuttaa. Lisäksi vaikuttamisen täytyy tapahtua nopeasti, selkeästi ja käytännönläheisesti.

Tutkijan urani lisäksi olen tehnyt asiantuntijana erilaisia politiikkasuosituksia ja politiikka-analyyseja Suomessa, Ranskassa ja EU-tasolla sekä toiminut viestinnän ammattilaisena. Kokemusteni perusteella kokoan tähän keskeiset opit, joista toivon olevan hyötyä muillekin.

Mitä päätöksentekijä tarvitsee?

Teresa Haukkala
Teresa Haukkalalla on pitkä kokemus policy briefien kirjoittamisesta.

Lähes jokaisesta tutkimuksesta on muodostettavissa politiikkasuosituksia. Ne pitää vain uuttaa tutkimuksesta; pistää tavallaan eri vaihde päälle aivoissa kuin tutkimusta tehdessä. Ensinnäkin kannattaa aloittaa kysymyksestä: Mitä päätöksentekijä tarvitsee?

Policy brief ei lähde liikkeelle tutkimuskysymyksestä vaan päätöksentekotilanteesta. Mieti siis aluksi, mikä on ajankohtainen politiikkahaaste, kuka tekee siitä päätöksiä ja mitä he jo tietävät ja mitä eivät.

Hyvä policy brief vastaa yhteen selkeään ongelmaan. Jos yrittää kattaa liikaa asioita, viesti hajoaa. Jos ei pysty kirjoittamaan yhdellä lauseella, miten policy brief auttaa päätöksenteossa, fokus ei ole vielä riittävä.

Ydinviesti ensin, ei lopuksi

Akateemisessa kirjoittamisessa johtopäätökset tulevat lopussa. Policy briefissä ne tulevat alkuun. Aloitetaan siis tärkeimmällä: mikä on keskeinen havainto, mitä siitä seuraa ja mitä pitäisi tehdä.

Lukijalla, erityisesti poliitikolla, ei ole aikaa etsiä pointtia, vaan teksti täytyy kyetä skannaamaan muutamassa minuutissa. Policy briefin ydinviestin tulisi olla vain parin–kolmen lauseen mittainen. Ydinviestin jälkeen voit avata enemmän taustatietoja ja kertoa miksi aihe on tärkeä juuri nyt.

Vähemmän on enemmän

Policy briefissä ei esitellä kaikkea, mitä tiedetään, vaan se, mikä on olennaisinta.

Lukijan kognitiivinen kuorma ratkaisee. Vältetään siis pitkää metodikuvausta, rajataan aineiston esittely vain olennaiseen ja käytetään numeroita harkiten – käytännössä vain, jos on pakko. Jos jokin tekstin kappale ei auta päätöksentekoa, sen voi poistaa.

Kirjoita lukijalle, ei vertaisarvioijalle

Policy briefin kieli on selkeää, suoraa ja aktiivista. Siinä ei käytetä tarpeetonta teoriajargonia, pitkiä virkkeitä eikä epämääräisiä ilmaisuja (“voidaan nähdä”, “saattaa viitata”). Sen sijaan suositaan konkreettisia väitteitä ja toimijakeskeistä kieltä (“kunnat voivat…”, “eduskunnan tulisi…”).

Tee suosituksista käyttökelpoisia

Hyvä suositus on konkreettinen, toteuttamiskelpoinen ja kohdennettu tietylle toimijalle. Parhaat suositukset ovat sellaisia, jotka lukija voi siirtää suoraan päätöksen valmisteluun.

Sama tutkimustulos voi johtaa eri suosituksiin eri maissa tai eri ajankohtina. Siksi tulokset on aina sidottava tiettyyn politiikkaympäristöön ja huomioitava institutionaaliset realiteetit. Kannattaa myös tunnistaa poliittiset rajoitteet. Policy brief on lähinnä tilannesidonnainen tulkinta, ei mikään universaali totuus.

Visuaalisuus tukee ymmärrettävyyttä

Hyvä policy brief ei myöskään ole pelkkää tekstiä. Käytetään siis väliotsikoita, ranskalaisia viivoja tai bullet point -listoja sekä yksinkertaisia kuvioita tai kaavioita. Tavoite on tehdä lukemisesta nopeaa ja intuitiivista. Aina parempi, jos organisaatiollasi on valmis malli policy briefejä varten. Jos ei, olisiko nyt aika suunnitella sellainen?

Vaikuttamisen väline

Policy brief ei ole neutraali tiedonvälityksen formaatti samalla tavalla kuin tieteellinen artikkeli. Se on tarkoituksellisesti vaikuttava. Se tarkoittaa siis sitä, että pitää tehdä valintoja siitä, mitä korostat, mitä jätät pois ja lisäksi miettiä, miten tuloksia saatetaan tulkita. Hyvä policy brief on rehellinen, mutta myös selkeästi suunnattu. Se kannattaa myös tehdä yhteistyössä muiden kollegoiden, sidosryhmien tai viestinnän asiantuntijoiden kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Policy briefin tekeminen on taito, joka kehittyy tekemällä. Kun onnistuu kiteyttämään tutkimuksen muutamaan selkeään viestiin ja konkreettisiin suosituksiin, on jo siirrytty askeleen lähemmäs sitä, että tutkimuksella on todellista yhteiskunnallista vaikutusta.

Varmista, että viesti tavoittaa oikeat ihmiset

Jotta policy brief olisi vaikuttava, ei kuitenkaan riitä, että se on julkaistu. Vaikuttaminen vaatii myös sitä, että se tavoittaa lukijat. Markkinoi siis viestiä huolellisesti suoraan oleellisille päättäjille ja median edustajille sen lisäksi, että julkaiset sen sosiaalisen median kanavissa. Räätälöi viesti eri kanavien mukaan ja muista jälkimarkkinointi.

Ajoitus ratkaisee vaikuttavuuden

Paraskin policy brief voi jäädä huomaamatta, jos se julkaistaan väärään aikaan. Mieti siis, onko käynnissä jokin lakihanke, strategia tai uudistus, johon tutkimuksesi voisi osua. Ota selvää, milloin tutkimusaiheeseesi liittyviä päätöksiä valmistellaan. Vaikuttavuus syntyy usein siitä, että tutkimus osuu juuri oikeaan aikaan poliitikon tutkaruudulle.

Joskus tutkimuksesi voi olla myös uudelleen ajankohtainen uusien tapahtumien tai vaalien yhteydessä pienellä päivityksellä. Kun muistat oikean ajoituksen, pystyt vaikuttamaan asioihin. Ja juuri sitä varten policy brief on olemassa.

Teresa Haukkala toimii Kestävän energialiiketoiminnan tutkimusryhmän tutkimusjohtajana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa ja on affilioitunut tutkija Sciences Possa Pariisissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävyyssiirtymiin, erityisesti energia- ja kiertotalouden muutoksiin politiikan, liiketoiminnan ja innovaatioiden vuorovaikutuksen näkökulmasta. Ennen tutkijan uraansa Teresa toimi viestinnän alalla viestintäkonsulttina, viestintäpäällikkönä sekä toimittajana.

Artikkelin pääkuva: Annukka Pakarinen
Muut kuvat: Teresa Haukkalan arkisto