Kaivostoiminnan vaikutukset vesistöihin huolettavat Suomessa. Paikallisyhteisön jäsenillä voi olla vaikeuksia ymmärtää vesistöseurannan tuloksia sekä tulkita niiden mittasuhteita ja käytännön vaikutuksia. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että kaivosyhtiöiden teettämiin, konsulteilta tilattuihin mittauksiin kohdistuu usein epäluottamusta riippumatta siitä, miten mittaukset on teknisesti toteutettu. Yhteistoiminnallinen vesistöseuranta, jossa alueen toimijat tekevät yhteistyötä seurantaprosessin eri vaiheissa voi auttaa lisäämään seurantatiedon luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään haitallisia ympäristövaikutuksia, kirjoittavat Akordin asiantuntijat.
Yhteisseurannan tapoja muotoillaan monenvälisessä yhteistyössä
Nesslingin säätiön rahoittamassa ja Akordin toteuttamassa tutkimustiedon jalkauttamishankkeessa luodaan vuoden 2023 aikana Sodankylään kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurannan malli, jossa kaivosyhtiöt ja paikallisyhteisö suunnittelevat yhdessä seurannan tapoja ja sopivat niiden toteutuksesta. Lakisääteiseen lupaehtojen mukaiseen vesistöseurantaan työssä ei puututa, vaan sen sijaan keskitytään tuotetun tiedon saatavuuden, luotettavuuden ja hyödyntämisen parantamiseen. Samalla tunnistetaan seurantavelvoitteet ylittäviä tietotarpeita ja tapoja vastata niihin.
Vesistövaikutusten yhteisseurannan mallia rakennetaan sodankyläläisten paikallisten toimijoiden, kolmen kaivosyhtiön ja Sodankylän kunnan yhteistyönä. Helmikuussa työskentelynsä aloittaneeseen yhteistyöryhmään kuuluvat Kersilön-, Jeesiön-, Sattasen-, Rajalan- ja Vaalajärven kyläyhdistykset, Sodankylän perhokalastajat, Sodankylän kalatalousalue, Lapin vapaa-ajan kalastajat ry, Sodankylän kirkonkylän kalaveden osakaskunta, Sompion luonnonystävät ry, Sattasniemen paliskunta, Sodankylän kunta, Boliden Kevitsa Mining Oy, AA Sakatti Mining Oy, Rupert Resources ja Kemijoki Oy. Myös muut paikalliset toimijat pidetään kartalla prosessin vaiheista ja etenemisestä.
Työskentelyä tukemaan kutsutaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja ELY-keskuksesta. Näin varmistetaan prosessin tietopohja ja yhteydenpito valtion viranomaisten suuntaan.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Akordi Oy. Neutraalina osapuolena Akordi huolehtii hyvästä prosessista; se avustaa osapuolten välistä yhteistyötä, vastaa prosessin ja työskentelyn suunnittelusta, fasilitoi ryhmän tapaamisia, sovittelee mahdollisia ristiriitoja ja hoitaa prosessin viestintää. Näin varmistetaan, että sekä prosessi että sen lopputulokset ovat kaikkien osapuolten hyväksymiä ja toteutuskelpoisia.
Ennen ratkaisuja tarvitaan jaettu käsitys haasteista
Yhteistyöryhmän työskentely etenee vaiheittain. Ensimmäisessä tapaamisessa osapuolet toivat esiin kokemuksiaan ja ajatuksiaan kaivostoiminnan mahdollisista vesistövaikutuksista, ja ryhmässä luotiin jaettu käsitys lähtötilanteesta. Lisäksi tapaamisessa määriteltiin ryhmälle hanketta ohjaava yhteinen tavoite: Sodankylän kaivosyhtiöiden ja paikallisyhteisön muodostaman yhteistyöryhmän tavoitteena on luoda ja jalkauttaa vesistö- ja kalastovaikutusten yhteisseurannan avoin toimintamalli.
Kysymyksiin siitä, mitä tietoa on jo olemassa ja miten sitä kuuluu tulkita pureuduttiin webinaarissa huhtikuun lopulla. Tilaisuudessa Lapin ELY-keskuksen edustajat kertoivat ryhmälle vesistötarkkailun toteuttamisesta ja eri toimijoiden rooleista siinä. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen tutkijat avasivat mittaustulosten tulkintaa ja sitä, miltä Sodankylän läpi virtaavan Kitisen veden laatu näyttää tarkkailutietojen valossa ulkopuolisen asiantuntijan silmin. Syken tutkijat totesivat, että edes asiantuntijoille seurantatiedon kokoaminen ei ollut kovin helppoa ja tiedon analysointi oli työlästä. Ongelma on Suomessa yleinen: erilaiset teollisuuslaitokset ja muut toimijat tuottavat valtavia määriä ympäristöön liittyvää seuranta- ja tutkimustietoa, mutta vain osa siitä päätyy yhteisiin tietokantoihin, joista tieto olisi helposti tutkijoiden ja viranomaisten, saati kansalaisten saatavilla.
Toukokuussa yhteistyöryhmän jäsenet pääsivät tutustumaan vesinäytteenottoon käytännössä. Ryhmä seurasi Kevitsan kaivoksen velvoiteseurantaan kuuluvaa näytteenottoa Sodankylän Mataraojan näytteenottopisteellä. Samalla sen toteuttanut konsultti kertoi siihen liittyvistä vaiheista. Ryhmä sai muun muassa kuulla, miten näyte otetaan, mitä asioita näytteenotossa tulee huomioida, mistä mahdolliset virheet näytteenotossa voivat syntyä, ja mitä näytteille tapahtuu näytteenoton jälkeen. Päivä jatkui perehtymisellä kaivosyhtiöiden ja Kemijoki Oy:n kalastotarkkailuun sekä keskustelulla siitä, millaisia tarpeita yhteisseurannalle on tunnistettavissa.
Tavoitteena rakentaa malli, josta voidaan oppia myös muualla
Sodankylän kaivostoiminnan vesistövaikutusten seurantaryhmä kokoontuu hankkeen aikana vielä ainakin kaksi kertaa. Vuoden loppuun mennessä yhteistyöryhmän tavoitteena on rakentaa toimiva vesistövaikutusten yhteisseurannan malli ja suunnitella askeleet sen käyttöönottamiseksi Sodankylässä. Lisäksi tavoitteena on tarjota hyviä esimerkkejä siitä, miten ympäristövaikutuksiin liittyvää seurantaa voidaan tehdä yhteistyössä sidosryhmien kanssa käytännössä.
Hankkeen tuloksia ja oppeja esitellään 28.11.2023 järjestettävässä avoimessa loppuseminaarissa, jonne kutsutaan laajasti alan toimijoita ja hankkeessa tehdystä työstä kiinnostuneita tahoja. Tilaisuus järjestetään osana Akordi X Puistokatu4 -tapahtumasarjaa.
