Hallintopäällikkö Juuso Suutari: “Globaalien kriisien ratkaisuun tarvitaan kaikkien panosta ja sitoutumista, ei vain harvojen ja valittujen” 

Hallinto- ja talouspäällikön sijaisuutta hoitavassa Juuso Suutarissa elää tutkijan kipinä, joka kanavoituu historian tutkimukseen vapaa-ajalla. Suutari on myös vankka demokratian puolestapuhuja, joka uskoo demokratian kykyyn rakentaa ekologisesti kestävää tulevaisuutta.

Juuso Suutari, kuka olet ja mistä tulet?  

“Polkuni on kulkenut aktiivisesta järjestötoiminnasta historian opintojen aikana taloushallinnon tehtäviin erilaisissa järjestöissä. Työurani muodostaa siten hyvin luonnollisen jatkumon. Työssä minulle on aina ollut tärkeää yhdistää taloushallinnon osaamiseni yhteiskunnallisesti merkittävään kontekstiin. Toimin pitkään puoluepolitiikan sekä demokratia- ja monipuolueyhteistyön parissa. Nämä teemat ovat edelleen minulle hyvin tärkeitä. Nesslingillä pääsen työlläni edistämään ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa.  

Työn ohessa innostukseni historiantutkimukseen kanavoituu erilaisiin vapaa-ajalla työstämiini projekteihin. Minua on aina kiehtonut historia ikään kuin kaleidoskooppina, jossa samat asiat järjestyvät uudelleen aina hieman eri tavalla. Tilanteet ja kulttuurit muuttuvat, mutta ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja painivat samanlaisten ongelmien kanssa vuosisadasta riippumatta.”

Miltä Nesslingin säätiössä työskentely on tuntunut?

“Pidän siitä, että olen osa tiimiä, joka työskentelee tärkeän yhteisen tavoitteen eteen. Se tekee työstä hyvin motivoivaa. Hallinnollisessa työssä palkitsevaa on myös se, kun näkee tiimin työn sujuvan saumattomasti, koska on onnistunut luomaan heille sujuvat työskentelyolosuhteet. Hallinnon tehtävänä on toimia tulkkina ihmisen ja järjestelmän välillä. Säännöt eivät ole turhaa byrokratiaa vaan takaavat tasapuolisen ja ennustettavan toiminnan.”  

Olet vankka demokratian puolestapuhuja. Miksi vahva demokratia on tärkeää ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiselle?  

“Ympäristökeskustelussa on havaittavissa turhautumista demokraattisen päätöksenteon tehottomuuteen. Välillä kuulee myös puhetta autoritaaristen järjestelmien paremmista valmiuksista vastata käsillä olevaan kriisiin. Kuitenkin ajattelu, jossa tarkoitus pyhittää keinot, johtaa vain harvoin toivottuun lopputulokseen. Valistunut diktatuuri on harhakuva, jonka taustalla on väkivaltainen ja epäreilu järjestelmä. 

Samaan aikaan demokraattisia instituutioita ja prosesseja on purettu monessa paikassa, vaikka demokraattinen päätöksenteko tarvitsisi entistä enemmän tukea juuri nyt. Globaalien kriisien ratkaisuun tarvitaan kaikkien panosta ja sitoutumista, ei vain harvojen ja valittujen. Tämä taas voidaan saavuttaa vain demokraattisen osallistumisen kautta. Demokratia voi parhaimmillaan olla myös nopealiikkeinen. Koronapandemia ja Natoon liittyminen ovat tuoreita esimerkkejä siitä, miten asioista, jotka viikkoa aikaisemmin olivat poliittisesti mahdottomia, saadaan viikkoa myöhemmin poliittinen konsensus aikaan. Ekologisen kriisin osalta on jo korkea aika vastaavalle poliittiselle käänteelle.” 

Mitä voimme ammentaa historiasta ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi? 

“Historiasta löytyy monia esimerkkejä yhteiskunnista, jotka ovat joko onnistuneet tai epäonnistuneet sopeutumaan ympäristön muutoksiin. Epäonnistuminen on joissain tapauksissa voinut johtua yhteiskuntien kyvyttömyydestä muuttaa kulttuurissa syvällä olevia tapoja ja ajatuksia. Kriisejä kohtaavat kulttuurit joutuvatkin miettimään, mikä on sellainen perusarvo, josta ei voi luopua, vaikka se uhkaisi heidän olemassaoloaan. Onko tietynlaisen elämäntavan, esimerkiksi yksityisautoilun, ylläpitäminen välttämätöntä, vaikka maailma tuhoutuisi ympärillä?”

Sinulla on paljon historiateemaisia ideoita pöytälaatikossa. Voimmeko odottaa sinulta jonkinlaista tuotosta lähiaikoina? 

“Olen kehittänyt ideaa historia-podcastista, jossa perehdyn itseäni kiinnostaviin ja obskuureihin historiallisiin yksityiskohtiin tai väittämiin ja jäljitän niiden taustoja. Samalla hahmottelen näiden kautta laajempaa pohdintaa siitä, miten sattumanvaraista historiasta kerääntynyt tieto oikeastaan onkaan – sitä miten jokin väite esitetään ja siitä tulee historiaa, kun sitä toistetaan tarpeeksi kauan. Mikäli syventyminen erikoisiin historiallisiin väittämiin kiinnostaa, pysykää kuulolla!” 

Kuvat: Annukka Pakarinen