”Eihän sitä tarvi hakea särkylääkkeitä apteekista ollenkaan, kun vaan ottaa tiukan hörpyn järvestä”, sanoi vääräleuka, ja tottahan tuo puhui. Vesistöistä löytyy jäämiä lääkeaineista ja muista yhdyskuntalähtöisistä kemikaaleista, ja osaa aineista havaitaan juomavedessäkin, kirjoittaa Tuomas Nurmi.
Nesslingin Säätiö järjesti maaliskuussa Water at Risk -symposion, jonka kunniaksi julkaisemme apurahatutkijoidemme vesiaiheisia kirjoituksia.
Useat lääkeaineet kulkevat osin muuntumattomana elimistön, viemärin ja vedenpuhdistamonkin läpi aina ympäristöön asti. Pitoisuudet ovat onneksi sellaisia, että yhden lääketabletin korvaamiseen tarvitaan juomavettä useampi sata ja raakaa järvivettäkin parikymmentä säiliöautollista. Vesistöjen eliöstö ei kuitenkaan juo, vaan elää tällaisessa vedessä.
Kroonisen matalalle pitoisuudelle altistumisen vaikutuksia on vaikea arvioida. Välitöntä vahinkoa eliöille ei tapahdu, mutta niiden normaali toiminta muuttuu. Kasvun ja kehityksen häiriintymisen lisäksi haitta-aineiden on osoitettu esimerkiksi vaikuttavan kalojen elimistön vuorokausirytmiä säätelevään järjestelmään. Vielä tunnistamattomia vaikutuksia on todennäköisesti runsaasti.
Altistuminen ei tapahdu vain yhdelle, vaan kaikille ympäristöön päätyneille kemikaaleille, ja lisäksi vielä näistä ympäristössä ja eliöissä syntyville muuntuma- ja metaboliatuotteille. Yhteisvaikutusten arviointi on tietenkin vielä yksittäisten aineiden vaikutuksen arviointia vaikeampaa, eikä käytössä olevien erilaisten kemikaalien määrä ole lähitulevaisuudessa ainakaan laskemassa.
Mitä näistä pelkäisin?
Elämä on jokapäiväistä altistumista miljoonille luontaisille ja teollisille kemiallisille yhdisteille: grillatun ruuan sokereille ja karsinogeenisille polyaromaattisille hiilivedyille, juomaveden torjuntaainejäämille ja mineraaleille, hengitysilman bensiinihöyryille ja puiden uuteaineille. Ympäristönäytteistä on kuitenkin yksinkertaisinta etsiä kerralla vain tiettyjä tai tietyntyyppisiä yhdisteitä. Mistä siis aloittaa etsintä, miten tunnistaa haitallisimmat?
Yksi hyvä lähtökohta on nimenomaan eliöihin vaikuttamaan tarkoitetut aineet, esimerkiksi lääkeaineet sekä erilaiset torjunta-aineet. Jos haitta-ainetta löytyy, sen päätymistä jäteveden kautta ympäristöön voi estää ainakin kahdessa paikassa: puhdistamalla vesi riittävän tehokkaasti viemärin lopussa tai estämällä aineen pääsyn kiertoon viemärin alussa. Puhdistusprosessin tehostaminen voi parantaa eliöstön tilaa nopeasti.
Toisessa päässä esimerkiksi EU:n tasolla on rakennettu valvontajärjestelmiä kemikaalien turvallisen käytön edistämiseksi sekä ongelmien kartoittamiseksi ja löytämiseksi jopa ennen yhdisteen käytön aloittamista. Suorimpaan ratkaisuun päästäänkin itse asiassa silloin, kun haitallinen yhdiste voidaan jättää kokonaan valmistamatta.
Kristallipallo?
Tulevaisuutta ei pysty mittaamaan, menneestä ei pysty mittaamaan mitään lisää, eikä nykyhetkestäkään ehdi mitata kaikkea. Näihin kaikkiin voi kuitenkin tarttua arvioimalla haittaaineiden käyttäytymistä laskennallisilla menetelmillä. Tähän tarvitaan lähtötietoja käyttömääristä, ympäristön ominaisuuksista ja yhdisteiden muuntumisesta ympäristössä. Mitä luotettavammin kemikaalien käyttäytymistä saadaan mallinnettua laskennallisesti, sitä varmemmin ja aikaisemmin uusien ja vanhojenkin aineiden riskit ja ongelmat saadaan selville. Ideaalitilanteessa kemikaalin vaikutukset ja kulkeutuminen ympäristössä tiedetään jo ennen kuin ympäristöön on päässyt mitään. Näin voidaan välttää myös haitallisten aineiden korvaamista vahingossa uusilla yhtä haitallisilla.
Maailma on muuttunut: yksittäiset selkeät ympäristömyrkyt ovat ainakin osittain vähenemässä. Huomiota on voitu siirtää salakavalammin vaikuttavien haitta-aineiden suureen joukkoon, josta kuullaan varmasti vielä pitkään. Ympäristöstä löytynee vielä useita ikäviä yllätyksiä, mutta hyvällä tuurilla ja viisaalla toiminnalla ne ovat toinen toistaan vähemmän ikäviä.
Kirjoittaja Tuomas Nurmi tutkii Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella laskentamalleja kemikaalien ympäristössä kulkeutumiseen. Nesslingin säätiö rahoittaa väitöskirjatutkimusta ”Kemikaalien ympäristökohtalomallinnuksen kehittäminen ja soveltaminen”.
Aihepiiristä muualla:
Lääkeainepitoisuuksista Suomessa
Lääkeainepitoisuuksien puhdistamisesta
Tehokkaan puhdistuksen vaikutuksista
Lisäksi EU:sta töissä: REACH-asetus tutuksi
Hyvälaatuinen vesi Euroopassa (EU:n vesidirektiivi)
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
