Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset.
Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.
–Kestävyyskriisiä ei ratkaista vain pienellä hienosäädöllä. Meidän on pystyttävä kuvittelemaan yhteiskunta, joka toimii toisin. Siksi tarvitsemme vapaata tiedettä kysymään kysymyksiä, joita kukaan ei ole vielä kysynyt, ja etsimään ratkaisuja, joita kukaan ei ole osannut tilata, sanoo Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?
Joukko tiedekentän keskeisiä toimijoita tuo nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla.
Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.
Kevään 2027 vaaleissa voimme valita
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.
–On tärkeä, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle. Meidän on vahvistettava yhdessä tieteen vapautta ja torjuttava määrätietoisesti kehityskulkuja, jotka vaarantavat tieteen vapauden, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.
Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkijat kantavat vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.
Vapaa tiede avaa näköaloja
Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.
Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti.
–Tieteen ytimessä on tutkijan intellektuaalinen vapaus arvioida, mikä on tutkimisen arvoista, miten tutkimusta tehdään ja sen tuloksista viestitään. Sama vapaus koskee opetuksen sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja. Vapauteen liittyy suuri vastuu, jonka tieteentekijät tuntevat. On huolestuttavaa, että yhä useampi tutkija kohtaa painostusta, uhkailua ja maalittamista. Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus, vaan koko yhteiskunnan turva. Vain riippumaton tutkimus voi tuottaa uutta tietoa, paljastaa epäkohtia ja tukea parempaa päätöksentekoa, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.
Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteentekijät.
