Ilman, veden
ja maan puolesta
Maj ja Tor Nesslingin säätiön vuosikertomus 2022
Nesslingin säätiö tarjoaa tukea tutkimukselle, mahdollisuuksia kohtaamisille ja tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön. Vuonna 2022 säätiö täytti 50 vuotta. Juhlavuoden avainluvut ja kohokohdat löydät tältä sivulta.
Vuoden kohokohdat
4.
Mahdollistamme aktiivisen tutkijuuden
Tuimme tutkijoita hakuprosessissa ja sen jälkeen ja tarjosimme koulutuksia.
5.
Teemme rahoitusyhteistyötä muiden kanssa edistääksemme kestävyysmurrosta
Yleisen rahoitushaun ulkopuolella jatkoimme tukeamme yhteisrahoitteisille hankkeille, jotka vahvistavat säätiön strategisia tavoitteita.
6.
Mahdollistamme kohtaamisia ja yhteistyötä
Haluamme mahdollistaa kohtaamisia, sillä tarvitsemme jaettua näkemystä kestävyysmurroksen toteuttamisesta.
3 223 tapaa muuttaa maailmaa
Vuosi 2022 oli Nesslingin säätiössä muutosten vuosi.
Aloitin Nesslingin säätiössä tutkimuspäällikkönä maaliskuussa 2014. Lähes yhdeksän vuotta myöhemmin, joulukuussa 2022, oli viimeinen työpäiväni säätiön tiede- ja toiminnanjohtajana. Viisikymmentä vuotta sitten ympäristönsuojelua tukemaan perustetun säätiön tehtävä ei ole koskaan ollut ajankohtaisempi ja arvostetumpi kuin nyt. Olen iloinen, että olen saanut olla osa säätiön jatkumoa, osaltani vaikuttamassa säätiön menestykseen ja vaikuttavuuteen.
Kauteni aikana luin kaikki säätiöön saapuneet apurahahakemukset. Niitä tuli yhteensä 3223 kappaletta. Siis yli 3 000 ehdotusta siitä, miten maailmaa muutetaan luonnon ja ihmisen ympäristön kannalta kestävämmäksi! Olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että työ Nesslingin säätiössä on ollut niin toivorikas työ.
Vuosi 2022 oli säätiölle monella tapaa muutosten vuosi: seuraajakseni uudeksi tiede- ja toiminnanjohtajaksi valittiin Katja Bargum, säätiön pitkäaikainen hallintojohtaja Jarmo Hirvonen jäi pois säätiön toiminnasta, organisaatiorakennettamme päivitettiin, päivitimme säätiön strategian ja lisäksi säätiö muutti uuteen kotiin osoitteeseen Puistokatu 4.
Oma uusi kotini löytyy myös osoitteesta Puistokatu 4. Aloitin vuoden 2023 alussa Puistokatu 4:n, tieteen ja toivon talon toiminnanjohtajana. Iloitsen siitä, että jatkossakin olen muuttamassa maailmaa Nesslingin säätiön kanssa, nyt kämppiksinä ja säätiölle Puistokatu 4:n toisena rahoittajana toiminnasta raportoiden.
Kiitos ja onnea ja menestystä jatkoon Nesslingin säätiö! Pro Aere Aqua Terra on tatuoituna sydämeeni.
Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja 2014–2022
Apurahoilla vauhditamme kestävyysmurrosta
Missiomme on etsiä systeemisiä ratkaisuja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. Vuonna 2022 rahoitimme yleisessä rahoitushaussa hankkeita, jotka edistävät luonnonjärjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta.
Rahoitushakuun saapui ennätykselliset 407 hakemusta. Ilahduimme paitsi hakemusten määrästä, myös niiden laadusta. Suomessa tehdään huippulaadukasta, ekologisesti kestävää tulevaisuutta edistävää tutkimusta monella eri tieteenalalla. Rahoitettavaksi valikoituneiden hankkeiden joukossa oli myös paljon monitieteisiä tutkimushankkeita.
Myönsimme rahoitusta yhteensä 2 338 850 euroa 28 hankkeelle. Rahoitusta sai 12 väitöskirjahanketta, 8 postdoc-hanketta ja 8 tutkimustiedon jalkautushanketta. Rahoituksen saaneet edustavat 16 eri yliopistoa, tutkimuslaitosta tai muuta organisaatiota.
Uudet apurahansaajamme ratkovat muun muassa seuraavia kysymyksiä:
Millaista on “vihreä työvoimapolitiikka”? Miten luontokato ja ilmastonmuutos vaikuttavat tuulihaukkaan? Miltä näyttää huoneenlämmön historia? Kuinka käyttää järvisimpukoita biosuodattimina vesiviljelyssä?
Rahoitetut hankkeet
Yhteensä: 2 338 850 €
Rahoitetut hankkeet tieteenaloittain
Yhteensä: 28 hanketta
Uudet apurahansaajamme tutkivat…
Pohjaeliöiden elpyminen voi viedä satoja vuosia – meribiologi Laura Kaikkonen selvittää, mitä vaikutuksia merenpohjan tuhoamisella on
Jos Itämeren pohjaan pääsee kurkistamaan ja on tosi tarkkasilmäinen, näkee mudan seassa paljon pieniä mönkiviä elukoita. Avuksi tarvitaan ehkä suurennuslasi ja ainakin valoa. Maapallon merien pohjaeliöyhteisöt elävät hyvin salattua elämää, sillä syvänmerentutkimus on kallista ja siksi harvinaista. Kun syvänmeren elonkirjoa sitten häiritään, vaikutukset voivat olla arvaamattomia.
Lue lisää
Operaatio Arktis: “Ilmastonkorjaus voisi vielä pelastaa sukupolvemme”
Kuvittele, että hajotat puista tuolia ja se on alkanut jo murtua. Jos tuolilla haluaa vielä istua, ei riitä, että lopetat hajottamisen. Tuolia pitää myös korjata. Sama koskee ilmastoamme: ei riitä, että lopetamme päästöjen tupruttamisen, koska tuho on jo tapahtunut. Siksi ilmastoa pitää korjata, uskoo Operaatio Arktis.
Lue lisää
Filosofi Otto Snellman: “Tekopyhyys voi olla hyödyllistä ja auttaa kestävyysmurrosta toteutumaan”
Poliitikko puhuu väkevästi lisätuulivoimasta ilmastokriisin ratkaisuna. Myöhemmin paljastuu, että hänen päällimmäinen motiivinsa oli saada äänestysalueelleen lisää tuulivoimaan liittyviä verotuloja. Oliko poliitikko pyrkimyksissään tekopyhä? Jos oli, oliko hänen tekopyhyytensä haitallista? Jos se oli haitallista, kenelle?
Lue lisääMahdollistamme aktiivisen tutkijuuden
Tuimme tutkijoita hakuprosessissa ja sen jälkeen ja tarjosimme koulutuksia
Järjestimme tutkijoille ja hankkeille henkilökohtaista sparrausta ennen yleistä rahoitushakua. Annoimme lisäksi henkilökohtaista palautetta hakemuksesta haun jälkeen niille hakijoille, jotka jäivät ilman apurahaa. Kannustamme ja koulutamme rahoituksen saaneita tutkijoita aktiiviseen vaikuttavaan tutkijuuteen, johon kuuluu yhteiskunnallinen keskustelu ja viestintä. Vuonna 2022 annoimme tutkijoille ohjausta blogitekstien kirjoittamiseen ja järjestimme koulutuksia: vuorovaikutuskoulutuksen ja kolme apurahansaajien virtuaalista opintopiiriä yhdessä Koneen Säätiön kanssa. Lisäksi järjestimme yhteisen tapaamisen uusille apurahansaajillemme, jossa he pääsivät verkostoitumaan.
Autamme tuomaan tietoa yhteiskunnan käyttöön
Tutkimustulokset eivät siirry tutkijan työpöydältä tai tutkimusjulkaisuista itsestään yhteiskuntaan ja kestävän tulevaisuuden rakennuspalikoiksi. Kannustamme tutkijoitamme eri tavoin aktiiviseen tutkijuuteen, eli sellaiseen tutkijan uraan, jossa viestintä ja vuorovaikutus ovat olennainen osa tutkijan työtä. Pyydämme tutkijoita raportoimaan tutkimusjulkaisujen lisäksi myös tekemästään yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Raportoiduista tiedoista käy ilmi, että rahoittamamme tutkijat ovat omaksuneet aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Vuonna 2022 apurahansaajistamme 44 raportoi tutkimusjulkaisunsa ja muun yhteiskunnallisen aktiivisuutensa. Yhteensä tutkimusjulkaisuja syntyi 125 kappaletta ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aktiviteetteja 183 kappaletta. Apurahansaajat raportoivat muun muassa kirjoittaneensa mielipidekirjoituksia, esiintyneensä mediassa, tehneensä tietokirjan ja olleensa aktiivisia sosiaalisessa mediassa.
Tieteelliset julkaisut ja muu
yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Muu yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Teemme rahoitusyhteistyötä muiden kanssa ympäristön hyväksi edistääksemme kestävyysmurrosta
Yleisen rahoitushaun ulkopuolella jatkoimme tukeamme yhteisrahoitteisille hankkeille, jotka vahvistavat säätiön strategisia tavoitteita. Rahoitimme vuonna 2022 kahta yleisestä hausta erillistä hanketta: ekologisen jälleenrakennuksen Tulevaisuuskoulu-koulutusohjelmaa rehtoreille ja Rewilding in Finland -ennallistamisohjelmaa. Lisäksi tuimme eurooppalaisten ympäristöpaneelien (EEAC) 30-vuotisjuhlakonferenssia Helsingissä ja myönsimme 120 vuotta täyttävälle Tvärminnen tutkimusasemalle juhlavuoden kunniaksi 120 000 euroa.
Yhteensä myönsimme muuta rahoitusta vuoden 2022 aikana 197 920 euroa.
Tulevaisuuskoulun valmennusohjelma rehtoreille
Osuuskunta lumimuutoksen Landscape rewilding -ennallistamisohjelma elvyttää turmeltuneita luonnonelinympäristöjä
Mahdollistamme
kohtaamisia ja yhteistyötä
Haluamme mahdollistaa kohtaamisia, sillä tarvitsemme jaettua näkemystä kestävyysmurroksen toteuttamisesta.
Avasimme Tieteen ja toivon talon yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön kanssa
Puistokatu 4, eli tieteen ja toivon talo, on Nesslingin säätiön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön yhteishanke. Sen tavoitteena on purkaa ympäristökeskustelun siiloja ja katalysoida ekologisessa kriisissä tarvittavaa nopeaa kulttuurinmurrosta.
Puistokatu 4:ssä sijaitsevat sitä rahoittavien säätiöiden ja Ympäristötiedon foorumin toimistot. Lisäksi siellä työskentelee Toimija-jäseninä eri alojen osaajia, jotka ratkovat ekologista kriisiä. Talon ylimmän kerroksen tiedevintillä työskentelee parikymmentä eri alojen tutkijaa, joiden työ liittyy myös ekologiseen kriisiin. Puistokadulla toimii ravintola ja sieltä voi myös vuokrata kokous- ja tapahtumatiloja. Puistokatu 4:stä kirjoittivat vuoden aikana muun muassa Financial Times, Kauppalehti Optio ja Yle. Sen avajaisnäyttelyssä vieraili kahden viikon aikana 5 300 kävijää.
Ympäristötiedon foorumi arvioi vaikuttavuuttaan ja sai uuden toiminnanjohtajan
Ympäristötiedon foorumi edistää tutkitun ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se on perustettu vuonna 2010 ja rahoitamme sitä yhdessä Koneen Säätiön kanssa. Vuonna 2022 Ympäristötiedon foorumi sai uudeksi toiminnanjohtajakseen Johanna Riitakorven ja sen koordinaattorina jatkoi Kaisa Välimäki.
Ympäristötiedon foorumi järjestää erilaisia tapahtumia ja fasilitoi tutkijoiden ja päättäjien kohtaamisia ympäristöalan uusimman tieteellisen tiedon välittämiseksi yhteiskunnallisen päätöksenteon ja hallinnon tarpeisiin. Vuonna 2022 Ympäristötiedon foorumi järjesti yhdessä sidosryhmiensä kanssa yhteensä 6 avointa tapahtumaa sekä kolme rajatumman kohderyhmän työpajaa. Lisäksi Ympäristötiedon foorumi järjesti Saumakohtia-dialogitapaamisen kolmen eduskuntapuolueen kanssa ja Ympäristödialogeja keskustelun, joka käsitteli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja sen vaikutuksia globaalille kestävyysmurrokselle ja energiansaannille.
Vuonan 2022 käynnistettiin Ympäristötiedon foorumin vaikuttavuusarviointi, jonka tulokset valmistuvat keväällä 2023.
Palkitsimme tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen vauhdittajia
Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2 700 litraa vettä. Siksi palkitsimme Sininen pallo -ympäristöpalkinnolla Infinna-kuidun kehittäjät Ali Harlinin ja Petri Alavan. Palkintoperusteena oli, että kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.
Palkinto on arvoltaan 100 000 euroa ja se jaettiin nyt toista kertaa. Palkinnon jakavat yhdessä Nesslingin säätiö, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Svenska litteratursällskapet i Finland.
Yhdistimme tohtorit ja yritykset
Osallistuimme 10 muun säätiön kanssa PoDoCo- eli Post Docs in Companies -yhteistyöohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti. Ohjelmassa mukana olevat säätiöt sitoutuvat rahoittamaan tohtorien vuoden tutkimustyöskentelyn, jonka jälkeen tohtori siirtyy soveltamaan tutkimustuloksiaan yrityskumppanille. Rahoitimme vuonna 2022 ohjelmassa kahden tohtorin työllistymistä.
Lue koko vuoden 2022 toimintakertomuksemme tästä.
