Kuvittele, että hajotat puista tuolia ja se on alkanut jo murtua. Jos tuolilla haluaa vielä istua, ei riitä, että lopetat hajottamisen. Tuolia pitää myös korjata. Sama koskee ilmastoamme: ei riitä, että lopetamme päästöjen tupruttamisen, koska tuho on jo tapahtunut. Siksi ilmastoa pitää korjata, uskoo Operaatio Arktis.
Haastatteluhetkellä Ellen Haaslahti ja Anni Pokela ovat juuri palanneet YK:n ilmastokokouksesta Egyptin Sharm el-Sheikhistä. He edustivat siellä Operaatio Arktista.
Mikä on Operaatio Arktis?
“Ilmastokokouksessa tuntui luontevalta esitellä itsemme niin, että olemme osa 14 hengen ilmastoaktivistiryhmää, joka tällä hetkellä keskittyy projektiin nimeltä Operaatio Arktis. Meistä yhtä lukuun ottamatta kaikilla on Elokapina-tausta, mutta tätä projektia olemme tehneet nyt itsenäisesti vuoden ajan. Haluamme olla sillanrakentajia esimerkiksi ympäristöliikkeiden ja yritysmaailman välillä”, kertoo Haaslahti.
Juuri ennen matkaa Egyptiin Haaslahti ja Pokela saivat tietää, että operaatiolle on myönnetty Nesslingin säätiön rahoitus vuoden 2022 haussa.
“Tuntui hyvältä, että muu yhteiskunta antoi meille signaalin, että se uskoo työhömme ja pitää sitä tärkeänä. Egyptissä tunnelmat olivat kuitenkin ristiriitaiset. Yhtäältä oli hienoa päästä tapaamaan varsinkin muita nuoria aktivisteja, tutkijoita ja alkuperäiskansojen edustajia. Toisaalta tuntui kuitenkin, että välimatka heidän ja päättäjien välisessä ymmärryksessä on vielä surullisen pitkä”, Haaslahti sanoo.
“Minulle kristallisoitui entistä enemmän ilmastokokouksessa, että meidän nuorten pitää organisoitua. Vanhemman sukupolven edustajat eivät hyvin pitkälti ole kykeneväisiä tekemään sitä, mitä me nuoret olemme”, Pokela täydentää.
Ratkaisuna tietoisuuden lisääminen ja keskustelun käynnistäminen
Operaatio Arktiksen keskiössä on kaksi vähän vaikeaakin käsitettä: ilmastonkorjaus ja arktisen ilmaston keikahduspisteet.
Ilmastonkorjaus keskittyy nimensä mukaisesti tekniikoihin, joilla ilmastoa voidaan korjata ja keikahduspisteellä tarkoitetaan tapahtumaa, joka aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia ilmastojärjestelmässä. Yksi tällainen keikahduspiste arktisella alueella on esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikön sulaminen kokonaan. On arvioitu, että se voi tapahtua jo nykylämpötiloissa ja että sulaessaan jäätikkö nostaisi merenpintaa lopulta 7 metriä. Jään sulaminen taas aiheuttaa ketjureaktion – kun se ei enää ole heijastamassa auringonvaloa pois, lämpeneminen kiihtyy entisestään.
Käsitteet eivät ole niinkään vaikeita ymmärtää. Vaikeaa on niistä keskusteleminen. Anni Pokela sanoo, että edes ilmastoliikkeet eivät välttämättä puhu siitä, miten vakava tilanteemme on, ja ilmastonkorjaus aiheuttaa jo ajatuksena vastareaktion.
”Korjaustekniikoita pitäisi pystyä katsomaan yksi tekniikka kerrallaan eikä tuomita köntässä.”
“Pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Jos kieltäydymme edes katsomasta muita ratkaisuja päästövähennysten ohella, se tarkoittaa, että me hyväksymme ne asiat, joita ilmaston lämpeneminen tätä tahtia aiheuttaa. Tämä on moraalisena kysymyksenä työmme ytimessä: ilmastonkorjauksen huomiotta jättäminen tässä vaiheessa, ja jo piipussa olevien vaikutusten hyväksyminen, on väkivaltainen teko sukupolveamme kohtaan.”
“Unelmalopputulos hankkeellemme olisi nostaa ilmastonkorjaus keskusteluun Suomessa niin, että Suomi voisi ottaa johtajuutta arktisen merijään sulamisen pysäyttämisessä. Lopullinen tavoite on tietysti sitä kautta yrittää välttää keikahduspisteiden ylittäminen ja taata näin mahdollisimman turvallinen maapallo”, sanoo Haaslahti.
“Tiedämme, että tavoite on kunnianhimoinen ja siksi työskentelemme sitä kohti strategisesti ja määrätietoisesti. Mietimme aina, mitä seuraavan stepin saavuttaminen vaatii ja miten parhaiten pääsemme sitä kohti,” Pokela täydentää.
Operaatio Arktiksen taustalla on yhdistys ja sen jäsenet tulevat eri aloilta. Osaajia on ainakin kestävyystieteistä, sukupuolentutkimuksesta, taiteista, tieteenfilosofiasta, viestinnästä, kielitieteistä, historiasta, tietojärjestelmätieteistä, poliittisesta historiasta ja ympäristötaloustieteestä. Ryhmän vanhin jäsen on 28-vuotias.
14 hengen ryhmä on organisoitunut erilaisiin työryhmiin. Operaation tavoitteena on koota tietoa ilmastonkorjauksesta suurelle yleisölle helposti omaksuttavaan muotoon ja käynnistää keskustelu aiheesta päättäjien tasolla esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta.
“Haluamme puhua nimenomaan ilmastonkorjauksesta, emme -muokkauksesta. Korjauksella haluamme tuoda esiin sen, että se on tarkoituksellista, suunniteltua ja harkittua toimintaa, joka pyrkii korjaamaan sellaisia osia ilmastojärjestelmässä, jotka ovat jo hajoamassa”, Haaslahti sanoo.
Erilaisia ilmastonkorjaustekniikoita tutkitaan parhaillaan useita ja ne voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kasvihuonekaasujen poistaminen ilmakehästä, maapallon pinnalle pääsevän auringon säteilyn hillintä ja paikallinen geomuokkaus.
Operaatio Arktiksessa nähdään todennäköisenä, että ennemmin tai myöhemmin joku tekee ilmastonkorjausta joka tapauksessa. He haluavat varmistaa, että toiminta olisi silloin mahdollisimman demokraattista ja linjassa ilmasto-oikeudenmukaisuuden kanssa.
“Meidän take on se, että erilaisia korjaustekniikoita pitäisi pystyä katsomaan yksi tekniikka kerrallaan eikä tuomita köntässä”, Haaslahti ja Pokela sanovat.
Yleinen suhtautuminen ilmastonkorjaukseen on paikoin hyvin kriittistä. Operaatio Arktiskaan ei ole säästynyt kritiikiltä. Silti he kokevat työn niin tärkeäksi, että se on tehtävä.
”Vaikka todennäköisesti joudumme vaikeaan tilaan esimerkiksi muiden aktivistien ja teknologiakuplan väliin, niin olemme todenneet, että on kuitenkin wörtti tässä vaiheessa yrittää rakentaa siihen parempaa siltaa”, Haaslahti sanoo.
Vuonna 2022 Nesslingin säätiö myönsi rahoitusta yhteensä 2,3 miljoonaa euroa 28 uudelle hankkeelle. Operaatio Arktis on yksi niistä. Voit seurata Operaatio Arktista heidän verkkosivuiltaan ja sosiaalisessa mediassa @operaatioarktis.
Katso lista kaikista rahoitetuista hankkeista.
Kuvat: Annukka Pakarinen
