Nesslingin säätiön syksyn yleisessä rahoitushaussa rahoitettavaksi päätyi 32 hanketta, jotka pyrkivät tuomaan ihmistoiminnan takaisin planetaaristen rajojen sisälle. Kestävyysmurrosta lähtevät nyt vauhdittamaan hyvin erilaisista tulokulmista 14 väitöskirjatutkijaa, 11 postdoc-tutkijaa sekä seitsemän tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintahanketta.
Nesslingin säätiön yleisessä rahoitushaussa etsittiin tänä syksynä aktiivisia tutkijoita ja toimijoita, joiden hankkeet vauhdittavat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta.
Kestävyysmurros edellyttää muutoksia kaikilla ihmiselämän alueilla, ja tämä laajuus näkyi tämän vuoden rahoitushakuun saapuneissa hakemuksissa erityisen hyvin.
Tutkimushankkeissa eri tieteenalat pureutuvat kestävyysmurroksen ratkaisuihin
Suurin osa Nesslingin säätiön rahoittamista hankkeista oli tutkimushankkeita. Tässä rahoitushaussa tukea sai 14 väitöskirjatutkijaa ja 11 postdoc-tutkijaa, joista kukin lähtee etsimään ratkaisuja ekologiseen kriisiin omasta uniikista näkökulmastaan.
Tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen on vaikuttunut rahoitettujen tutkimushankkeiden kokonaisuudesta:
”Rahoitettujen hankkeiden kirjo on todella laaja. Tukea saaneiden tutkimushankkeiden joukossa on esimerkiksi erityisen kiinnostavia teknis-luonnontieteellisiä hankkeita, jotka voivat johtaa merkittäviin ratkaisuihin ympäristön kuormituksen vähentämiseksi. Rahoitamme myös tutkimuksia, jotka pureutuvat kestävyysmurroksen syvempiin yhteiskunnallisiin vipupisteisiin eli uskomuksiin, arvoihin ja maailmankuviin sekä niihin sosioekologisiin järjestelmiin, jotka ylläpitävät vallitsevaa tilannetta”, Koskinen sanoo.
Lisäksi rahoitetuksi tulleet tutkijat pystyivät hakemuksissaan ansiokkaasti osoittamaan, kuinka heidän tutkimustensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta saadaan vahvistettua viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin.
Esimerkkejä rahoitetuista väitöskirjahankkeista:
- Ece Acundatek (Helsingin yliopisto) tutkii ihmisten ja eläinten välisiä konflikteja käyttäen esimerkkinä Helsingin kaupunkialueilla eläviä valkoposkihanhia. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, miten eri lajien edustajien väliset jännitteet syntyvät ja kehittyvät. Tutkimuksen pohjalta voidaan pohtia, millaisia mahdollisuuksia ihmisten ja villieläinten rinnakkaiselolle voisi olla.
- Janni Saari-Kontkanen (Itä-Suomen yliopisto) tarkastelee ympäristöoikeudellisessa tutkimuksessaan mikromuovipäästöjen sääntelyä ja sen mahdollisuuksia vähentää mikromuovipäästöjä elinkaaren eri vaiheissa.
- Petri Lahtisen (Helsingin yliopisto) tutkimus käsittelee kreikkalaisessa luonnonfilosofiassa esiintyneen psykhen käsitettä. Psykheä voidaan tulkita käyttökelpoisena ajattelun välineenä, jonka avulla luontoa tarkastellaan monimutkaisena ja keskinäisriippuvaisena kokonaisuutena. Lahtinen tutkii psykhe-käsitteen sovellusmahdollisuuksia nykyajan ekologisessa ajattelussa.
Esimerkkejä rahoitetuista postdoc-tutkimushankkeista:
- Katariina Lahti-Leikas (HAMK) tutkii torjunta-aineiden vaikutuksia maaperään ja miten erilaisten seosten yhteiskäyttö vaikuttaa muun muassa niiden hajoamiseen ja sitoutumiseen. Hanke tuottaa tietoa torjunta-aineiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja auttaa arvioimaan riskejä aiempaa realistisemmin.
- Elias Willberg (Helsingin yliopisto) tutkii väestön saavutettavuustarpeita ylikulutuksen näkökulmasta. Hankkeessa kysytään, voisiko alhaisempi saavutettavuustaso olla jopa parempi lähtökohta kaupunki- ja liikennesuunnittelulle. Hanke auttaa kohdentamaan toimia saavutettavuuden parantamiseksi eniten tarvitseville alueille sosiaalinen tasa-arvo ja ympäristöhaitat huomioiden.
- Tapio Reinekoski (Tampereen yliopisto) tutkii sitä, miten hiilipäästöjen alasajoa kierretään poliittisessa varautumisessa ja päästöhyvittämisen vakuuttamisessa. Hanke tarkastelee kaupunkien poliittista varautumista sekä vakuutusalan ja päästöhyvitysten uusia yhteyksiä. Hanke auttaa ymmärtämään, miten sosioekologisiin kriiseihin varautumista arvotetaan ja miten tulevien menetysten taakkaa jaetaan ja hyvitetään ennakolta nykyhetkessä.
Tutkimushankkeiden yleisimmät suorituspaikat olivat Helsingin yliopisto (kahdeksan hanketta) sekä Turun yliopisto (seitsemän hanketta).
Katso kaikki tutkimushankkeet täältä
Toimintahankkeissa rakennetaan uudenlaisia toimintamalleja
Tutkimushankkeiden lisäksi Nesslingin säätiö tuki rahoitushaussa tutkittuun tietoon pohjautuvia toimintahankkeita. Rahoitushaussa tukea sai seitsemän toimintahanketta, jotka vievät kestävyysmurrokseen liittyvää tutkimusta käytäntöön.
Hankkeissa sukelletaan muun muassa vesistöihin, metsätalouteen ja uudistavaan viljelyyn. Rahoitettavaksi valittiin myös useampia toimintahankkeita, joissa tullaan rakentamaan uudenlaisia toimintamalleja, yhteistyötä ja yhteiskunnallista muutosvoimaa.
Esimerkkejä tutkittuun tietoon pohjautuvista toimintahankkeista:
- Eetti ry vahvistaa nuorten kykyä kuvitella kestäviä tulevaisuuksia roolipelin keinoin. Hankkeessa kehitetään ylikulutuksen jälkeiseen maailmaan sijoittuva pedagoginen miniroolipeli, jossa nuoret tarkastelevat ylikuluttamista yhteiskunnallisena, ympäristöön ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvänä kysymyksenä sekä harjoittelevat vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua.
- Ekososiaalisen murroksen tuki ry perustaa hankkeessa Ekososiaalisen murroskoalition, jonka tavoite on yhdistää kestävyysmurrosta ajavia toimijoita ja luoda yhteinen, pitkäjänteinen suunnitelma siitä, kuinka muutos saavutetaan. Koalitiotoimintaa pilotoivassa hankkeessa toteutetaan kaksi konferenssia, jotka luovat perustaa pitkäjänteiselle toiminnalle.
- Baltic Sea Action Groupin Muutosvoima-hanke vastaa akuuttiin tarpeeseen käynnistää metsätalouden systeeminen kestävyysmurros. Hankkeessa nostetaan keskiöön metsänomistajat aktiivisina toimijoina kestävyysmurroksessa. Hankkeen tavoitteena on planetaaristen rajojen puitteissa toimiva metsätalous.
Tutustu kaikkiin toimintahankkeisiin täällä
Kaikki rahoitetut hankkeet:
- Väitöskirjatutkimukset: Shreeja Achar, Ece Acundatek, Alisa Belmas, Aashu Bhattara, Karoliina Elfving, Vinidu Gelani Gamage, Amanda Halme, Petri Lahtinen, Kaarle Mäkelä, Siméon Rapin, Sonja Rapo, Janni Saari-Kontkanen, Suvi Salminen, Nishadi Wimalajeewa
- Postdoc-tutkimukset: Lobna Amin, Chris Chisholm, Akhgar Kaboli, Katariina Lahti-Leikas, Che Liu, Tapio Reinekoski, Markus Sjöberg, Pasi Takkinen, Oliver Tomassi, Mari Vanharanta, Elias Willberg
- Tutkittuun tietoon pohjautuvat toimintahankkeet (& hankkeen vastuullinen johtaja): Akordi oy (Jonna Kangasoja), Baltic Sea Action Group (Taina Ihaksi), Eettisen kaupan puolesta ry (Leena Honkasalo), Ekososiaalisen murroksen tuki ry (Alisa Rannikko), Luonnonvarakeskus (Sini Valmari), Tampereen yliopisto (Essi Aarnio-Linnanvuori), Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (Anu Oksanen)

Ennätysmäärä hakemuksia
Nesslingin säätiön yleisessä rahoitushaussa hakemusten määrä oli jälleen ennätyksellisen suuri. Hakemuksia saapui yhteensä 843 kpl, mikä tarkoitti noin 44 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna (586 kpl).
”Saimme valtavasti ehdotuksia erinomaisista hankkeista, mikä tarkoitti, että moni todella hyvä tutkija ja toimija jäi tällä kertaa ilman rahoitusta. Toivon kuitenkin, ettei kielteinen päätös lannista, sillä tässä maailmantilanteessa tarvitaan tutkimusta, uusia ajatuksia ja kestävyysmurrosta kirittävää toimintaa enemmän kuin koskaan”, Iina Koskinen sanoo.
Lue lisää rahoitetuista hankkeista
- Saapuneet hakemukset: 843 kpl
- Rahoitusta saaneet hankkeet: 32 kpl
- Myönnetty kokonaissumma: 3 209 769 €
- Myöntöprosentti: 4 %
