Viime aikoina keskustelukulttuurissa ja poliittisessa päätöksenteossa on näkynyt huolestuttavia merkkejä tieteen kyseenalaistamisesta. Todellisuudessa suuri enemmistö on kuitenkin edelleen tieteen ja tutkijoiden puolella. Nesslingin säätiön viestintäasiantuntija Jussi Hakanen listaa blogikirjoituksessaan yhteiskunnallisia toimijoita, jotka erityisesti toivovat tutkijoiden onnistuvan työssään.
Teksti: Jussi Hakanen
Kuva: Annukka Pakarinen
Tutkijoiden työtä vähätellään usein silloin, kun uusi tieto ei miellytä sen vastaanottajaa. Tutkijalle tämä on ymmärrettävästi raskasta: tutkimustyö on hidasta, pitkäjänteistä ja usein näkymätöntä, eikä sen metodologia aina avaudu suurelle yleisölle. Vuoden 2024 tiedebarometrin mukaan kuitenkin ylivoimainen enemmistö suomalaisista – 86 prosenttia – luottaa tieteeseen ja tutkimukseen.
Siksi haluamme Nesslingin säätiössä muistuttaa sekä apurahansaajiamme että muuta tutkijayhteisöä: vaikka joskus saattaa tuntua siltä, et ole yksin. Työlläsi on enemmän hiljaisia tukijoita kuin ehkä arvaatkaan. Äänekkäimmät kriitikot saavat sosiaalisen median algoritmien vahvistamina välillä liiankin paljon näkyvyyttä, mutta todellisuudessa laaja joukko eritaustaisia ihmisiä toivoo sydämestään, että onnistut.
Otetaan muutama esimerkki.
Journalisti toivoo, että onnistut kiteyttämään syvällisen tutkimuksesi ymmärrettäväksi ja kiinnostavaksi. Hän haluaa tehdä työllesi oikeutta ja välittää löydöksesi laajalle yleisölle. Samalla se hyödyttää myös häntä ja hänen edustamaansa mediaa, sillä artikkelit, jotka tarjoavat uutta tutkittuun tietoon perustuvaa näkökulmaa, ovat nykypäivän mediakentässä erottava kilpailuetu.
Poliittinen päätöksentekijä kaipaa kipeästi tutkittua tietoa työnsä tueksi. Yksittäinen poliitikko ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, vaan hänen arkipäiväänsä kuuluu käydä läpi selkeitä kiteytyksiä eri alojen merkityksellisestä tutkimuksesta, jotta hän pystyy tekemään viisaampia päätöksiä. Hän haluaa, että onnistut tuomaan tiedeyhteisön analyyttisen äänen osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Jos viestisi ei aina tavoita päättäjää, kyse voi olla vain huonosta ajoituksesta – älä siis lannistu, vaan yritä uudelleen toisena ajankohtana.
Yritysjohtaja etsii tutkimuksesta tuoreita näkökulmia ja ratkaisuja, joilla hän voi edistää liiketoimintansa tavoitteita kestävällä ja samalla kilpailijoista erottuvalla tavalla. Hän tarvitsee tutkittua tietoa myös viestintänsä uskottavuuden tueksi. Viisaan yritysjohtajan saat puolellesi esittämällä realistisia lukuja siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia syntyy siitä, kun päättää ottaa kestävyysmurroksen edistäminen toiminnan ytimeen.
Aktivisti kaipaa tutkimustietoa rakentaakseen entistä vaikuttavampaa argumentaatiota ja sitä kautta parempaa maailmaa. Hän ei halua joutua kadulla tai sosiaalisen median keskusteluissa eipäs–juupas-limboon, vaan haluaa perustella näkökulmansa tutkittuun tietoon nojaten ja tarjota linkkejä lisätiedon äärelle.
Opettaja haluaa nojata tutkimukseesi kasvattaessaan seuraavaa sukupolvea, joka tulee kohtaamaan ekologisen kriisin haasteet vielä voimakkaammin kuin me. Jokainen hänen luokastaan lähtevä nuori, joka innostuu edistämään kestävyysmurrosta, on todiste siitä, että juuri tänään tekemälläsi tutkimuksella on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.
Tavallinen kansalainen, joka kuuntelee työmatkoillaan podcasteja ja silloin tällöin ehtii jopa syventyä artikkeleihin, toivoo saavansa ajatuksia siitä, miten elää kestävämmin. Kohdatessaan arjessaan yhä useammin ekologisen kriisin merkkejä hän ymmärtää, ettei tärkeiltä aiheilta voi enää piiloutua ja siksi tutkittu tieto on tärkeää myös kotona käytävien keskustelujen tueksi.
Muista siis, että vaikka kritiikki onkin usein se, mikä päällimmäisenä mieleen, on ympärilläsi laaja joukko ihmisiä, joka toivovat sinulle vain parasta.
Jussi Hakanen toimii Nesslingin säätiön viestintäasiantuntijana. Hänestä ei tullut tutkijaa, mutta on sekä Nesslingin säätiön apurahansaajien että koko kestävyysmurrosta edistävän tutkimusyhteisön ykkösfani.