Taloustieteen tohtorin Galina Kallion tärkein päämäärä on tehdä koko ekosysteemin yhdessä tekemä näkymätön työ näkyväksi. Maatilan käytännön töihin osallistumalla hän yrittää päästä käsiksi juurisyihin, jotka tuntemalla sekä vakiintuneeseen talousjärjestelmään että ajattelutapaan saadaan aikaan perustavanlaatuinen muutos.
Tätä ratkaisen -sarjassa esittelemme säätiön apurahansaajia. Vuoden 2018 lopussa myönsimme apurahoja noin 2,7 miljoonan euron edestä. Tällä kertaa esittelyvuorossa on tutkijatohtori Galina Kallio Aalto-yliopistosta.
”Tutkimusaiheeni on regeneratiivinen eli uudistava maatalous. Sen ydinajatus on parantaa maatiloilla kaikkien osapuolten elinvoimaisuutta: mikrobien, kasvien, eläinten ja tietysti myös ihmisten. Uudistava maatalous jäljittelee luonnon ekosysteemin omia prosesseja, joissa ravinteet kiertävät paikallisesti eikä paljasta maata juuri näy. Elinvoimaisuutta lisäävät esimerkiksi kompostointi, pysyvä penkkiviljely, jossa maata muokataan mahdollisimman vähän, viljelykierto ja suljettu kierto.
Uudistavassa maataloudessa maaperä sitoo hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Viljelymenetelmät ja viljeltävät lajit valitaan niin, että ne soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin. Maatilat pyrkivät olemaan riippumattomia globaaleista markkinoista. Tilat esimerkiksi tuottavat käyttämänsä siemenet ja lannoitteet itse ja myyvät tuotteet suoraan asiakkaalle ilman ylimääräisiä välikäsiä.
Tutkimuksessani on mukana yhteensä kahdeksan maatilaa, joista kuudella tuotetaan ruokaa ja kahdella siemeniä. Työskentelen säännöllisesti useimmilla mukana olevista maatiloista. Ajattelen, että vain sitä kautta voin oikeasti päästä etsimäni tiedon jäljille.
Mielestäni sekä tiedettä että maatilojen arkea on tärkeää tehdä näkyviksi. Siksi perustamme osana tutkimusprojektia Näkymä-nimisen verkkosivun, johon kokoamme tutkimusaineistoa teksteinä, kuvina, videoina ja äänimateriaalina. Julkaisemme sivulla esimerkiksi monimediaisen kuvauksen kompostista: miten se syntyy, ja miten ja miksi sitä käytetään tiloilla. Ajatuksena on, että Näkymä alkaisi alun jälkeen elää itsenäistä elämää, ja kuka tahansa maatalouden piirissä työskentelevä tai aiheesta kiinnostunut saisi tuottaa siihen sisältöä.
Olen tämän projektin myötä päätynyt itselleni tuntemattomalle maaperälle. Taustani on kauppatieteissä, ja tutkin väitöskirjassani vaihtoehtoisia ruokaorganisaatioita, kuten ruokapiiri- ja ruokaosuuskuntatoimintaa. Nyt näkökulma on laajempi. Minun on otettava huomioon sekä ympäristöasiat että sosiaaliset ja taloudelliset seikat ja yritettävä hahmottaa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta kokonaisvaltaisesti.
Jos hyväksymme, että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja planetaariset rajat ovat totta, ainoa tapa selviytyä on muuttaa yleistä käsitystä perinpohjaisesti. Vallitseva järjestelmä eivätkä sitä kannattelevat rakenteet ole kestäviä. Irtautuminen luonnonympäristöstä voi olla yksi toimintatapa, mutta silloin luotamme monimutkaiseen teknologiaan ja olemme siitä hyvin riippuvaisia. Jos kadotamme taitomme työskennellä luonnon prosessien kanssa ja osana ekosysteemejä, kadotamme myös kyvyn sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.
Uudistava maatalous ei silti ole paluuta vanhaan, vaan se on uuden alku. Todellisuudessa tiedämme vielä äärimmäisen vähän esimerkiksi maaperän toiminnasta. Vanhat, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet viljelylajikkeet ja alkuperäisrodut ovat geenipankkeja, joissa on valtavat mahdollisuudet muuttuvissa oloissa. Tietystikään pienimuotoisesti toimivat tuottajien ja kuluttajien markkinat eivät sovi yhteen globaalin markkinatalouden kanssa. Tulevaisuus voi olla kovin erilainen kuin nykyiset normit.”
Katso kaikki vuonna 2018 rahoitetut hankkeet täältä.
