Vesipula koskee tällä hetkellä kolmannesta maailman väestöstä. Vuonna 2040 sen arvioidaan koskettavan jo puolta maapallon väestöstä. Kiertotalous säästää planeettamme rajallisia resursseja, ja tuo siten ratkaisuja myös vesipulaan.
Nesslingin Säätiö haluaa olla mukana ratkaisemassa veteen liittyviä haasteita ja tarjoaa 250 000 euroa tutkijaryhmälle, joka sukeltaa veteen ja kiertotalouteen niin, että siitä on selkeää hyötyä päätöksentekijöille ja muille tiedon hyödyntäjille.
Säätiö sai Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa -erikoishakuunsa kahdeksan aiehakemusta, joista kolme erottui edukseen. Nämä haun TOP 3 -hankkeet esittäytyivät 24.4 Ravintola Sunnissa pidetyssä aamiaisseminaarissa.
Säätiö toivoo rahoittamiensa hankkeiden korostavan erityisesti yhteistyötä ja vuorovaikutusta tutkimustiedon loppukäyttäjien kanssa. Niinpä seminaariin oli kutsuttu paikalle asiantuntijoita ympäristöministeriöstä, Sitrasta, Future Earth Suomesta, HSY:stä sekä Finnish Water Forumista kommentoimaan ja sparraamaan hankkeita ennen lopullisen hakemuksen jättämistä.
Tilaisuuden ohjelman ja avauspuheenvuorojen esitykset pääsee katsomaan täältä.
Hanke: Selvitetään kiertotalouden edellytyksiä
Björn Klöve Oulun yliopistosta hakee rahoitusta vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmänsä kanssa hankkeelle Kiertotalouden vaikutukset, mahdollisuudet ja riskit vesiympäristössä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa vesien hallinnan ja kiertotalouden yhteensovittamisen mahdollisuuksista. Siihen pyritään viiden osatavoitteen kautta. Tavoitteena on esimerkiksi kehittää menetelmiä mitata kiertotalouden vaikutusta vesiympäristössä.
”Hankkeemme sopii todella hyvin tiedekuntamme eli Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ydinfokukseen, mikä on kestävät arvoketjut. Tiedossamme on useita mahdollisia tutkijaryhmiä, joiden kanssa tehdä yhteistyötä”, Klöve kertoo.
Yleisö näki haasteeksi sen, että hankkeelle on nimetty paljon sidosryhmiä. Lopulliseen hakemukseen toivottiin skarppausta vielä siinä, mitä sidosryhmiä lopulta on mukana, miten eri sidosryhmät tavoitetaan, miten sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä ja miten mahdollinen rahoitus eri toimijoiden välillä suunnataan.
Hanke: Kentän kokemukset avainasemassa
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Jani Salminen, Sarianne Tikkanen ja Jari Koskiaho esittelivät hankkeen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta. Hankkeessa myös huomioidaan, että kiertotalous ei mahdollisuuksistaan huolimatta ole vesien ja vesiekosysteemien näkökulmasta yksiselitteisesti riskitöntä.
”Kiertotaloutta koskevan päätöksenteon tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja kokoavaa tietoa, jota pyrimme hankkeella tuottamaan. Vuorovaikutus tutkijoiden, kentän ja päättäjien välillä on hankkeessamme avainasemassa, sillä se on edellytys ratkaisujen löytymiselle ja toteutumiselle. Siksi lähdimme niin sanotusti kentälle jo aietutkimusvaiheessa, ja otimme kysymyksenasettelussa huomioon kentän toiveet”, tutkijaryhmä kertoo.
Hanketta kommentoinut ympäristöministeriön Laura Höijer toivoi hankkeeseen vielä selkeämmin mukaan vesiekosysteemien näkökulmaa, sillä se on ympäristöministeriön lähtökohta kiertotalouteen. Hänen mukaansa kiertotalous ei ole itseisarvo, ja sen suunnittelussa on aina otettava huomioon ekosysteemien säilyminen.
Hanke: Yritykset mukaan vesitalkoisiin
Eveliina Repo Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoi hankkeesta, joka kulkee nimellä Prosessien sisäisen vesikierron tehostaminen maataloudessa ja teollisuudessa – vaikutukset vesijalanjälkeen. Kommenttikierroksen ja annetun palautteen perusteella lopullinen hanke saattaa kuitenkin keskittyä pelkästään teollisuuteen, joka on hankkeen tutkijoiden vahvuusalue, ja jättää maatalouden tutkimisen toiseen kertaan.
Hankkeen tavoitteena on erityisesti kehittää ratkaisumalleja veden kierrätyksen tehostamiseksi ja esittää yrityksille ratkaisumalleja, miten ne voivat pienentää vesijalanjälkeään ja kehittää veteen liittyvien riskien arviointia.
”Hanke toteutetaan tekemällä muun muassa laaja kirjallisuuskatsaus, benchmarkingia ja projektikartoituksia. Iso rooli on yrityshaastatteluilla, joten toivomme saavamme mukaan kiinnostuneita yrityksiä. Jo nyt meillä on laaja verkosto yrityksistä. Uskon, että yrityksillä on kiinnostusta kiertotalouden käyttöönottoon, sillä sitä kautta ne voivat saada positiivista julkisuutta”, Repo kertoo.
Kaikki hankkeet olivat sisäistäneet hyvin Nesslingin Säätiön peräänkuuluttaman vuorovaikutuksen tärkeyden. Tutkimuksen vaikuttavuutta ja viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemistä Nesslingin Säätiö korostaa myös elokuussa 2015 avautuvassa yleisessä apurahahaussaan.
Vesihaun voittaja julkistetaan 10.6 ja seuraamme tiiviisti hankkeen etenemistä Nesslingin blogissa ja muissa kanavissamme.
Ennen sitä pureudumme blogissa vielä siihen, miksi säätiö pitää vuorovaikutussuunnitelmaa ja tukimuksen ratkaisukeskeisyyttä tärkeänä ja kuulemme myös ympäristöministeriön ja Future Earth Suomen näkemyksiä siitä, mitä tiedon hyödyntäjätahot toivovat tutkimukselta.
Vesi on elämän edellytys, pidetään sen tutkimusta ja suojelua pinnalla!
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
