Simulaatiomallit työkaluksi hevosalalle

Hevosalan aiheuttama vesistökuormitus on jäänyt vähemmälle huomiolle perinteiseen maatalouteen verrattuna, vaikka hevostallinpitäjien sitoutuminen ympäristösuojelun käytäntöihin vaihtelee. Uusien simulaatiomallien avulla hevostallinpitäjä saa suoraa palautetta toimintansa vesistöriskeistä ja ratkaisuehdotuksia vesistökuormituksen ehkäisemiseen.

Mistä hevostallien vesistökuormitus syntyy?

Tavallinen ratsuhevonen voi tuottaa elämänsä aikana keskimäärin jopa yli 100 000 kg lantaa. Hevostallitoiminnan vesistöihin kohdistuvat ympäristölliset haasteet liittyvätkin pääasiassa juuri lantaan ja lantahuoltoon sekä hevostallin ulkoalueiden kunnossapitoon ja olosuhteisiin. Lantahuoltoon kuuluu lannan kerääminen ja poistaminen hevosen eläinsuojasta ja sen ulkoalueilta sekä lannan vieminen lantavarastoon. Lanta koostuu hevosen ulosteesta, virtsasta ja mahdollisesta kuivikkeesta. Keskikokoisen hevosen virtsan- ja ulosteentuotanto on 20–30 kg päivässä.

Hevoset voivat viettää pitkiäkin aikoja tallien ulkoalueilla, joita ovat esimerkiksi laitumet, ulkotarhat ja pihatot. Hevostallien ympäristöriskit johtuvat usein lannasta ja rehujätteistä peräisin olevien ravinteiden kulkeutumisesta sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin sekä muualle ympäristöön. Ulkoalueilla syntyvän ravinnekuormituksen määrään vaikuttavat useammat tekijät, kuten alueen koko, hevosten määrä, lannan keräämistiheys, maaperän tai pohjan koostumus ja kaltevuus sekä käytössä olevat valumavesien käsittelyratkaisut. Lannan säännöllinen kerääminen ulkoalueilta on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä tallin vesistökuormitusta.

Vesistöjen tila huolettaa

Monia vesistöjä, kuten Itämerta, piinaa ihmistoiminnan aiheuttama rehevöityminen, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi massiivisista sinileväesiintymiä ja happiongelmia. Rehevöitymistä edistää maa-alueilta tuleva ravinnekuormitus, josta osa voi olla peräisin esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilta hevostalleilta. Hevosalan aiheuttama vesistökuormitus on vähemmän esillä perinteiseen maatalouteen verrattuna. Hevosala työllistää Suomessa kuitenkin noin 6500 henkilöstötyövuoden verran, mikä tarkoittaa, että ala on suuruusluokaltaan samassa kategoriassa esimerkiksi Lapin matkailun kanssa. 

Mitkä simulaatiomallit?

Hevostallien pitäminen vaatii hevosiin liittyvän osaamisen lisäksi tietämystä ja sitoutumista ympäristön- ja vesistönsuojelun käytäntöihin. Alan toimijoiden on oltava perillä lukuisista suosituksista ja säädöksistä, jotka liittyvät hevosenpidon ympäristövaikutuksiin. Ympäristönäkökulmat ja kestävä kehitys ovat nousseet yhä keskeisemmiksi teemoiksi yhteiskunnassamme, ja myös hevosalalla riittää tekemistä näiden asioiden parissa. Erityisen tärkeää alan toimijan on tunnistaa, mitkä ovat hevostallien vesistöä ja ympäristöä kuormittavia tekijöitä, jotta hän pystyy vaikuttamaan niihin.

Apua vesistöä kuormittavien tekijöiden tunnistamiseen hevosalalle tarjoavat kolme uutta simulaatiomallia, joiden avulla hevosalan toimijat voivat helposti testata oman tallitoiminnan vesistöystävällisyyttä. Lantavarastolle, ulkotarhoille ja laitumille on omat mallinsa. 

Simulaatiomallit tarjoavat käyttäjälle suuntaa antavia tietoja siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tarkasteltavan tallitoiminnan aiheuttamaan vesistökuormitusriskiin ja millä ratkaisuilla vesistökuormitusta voisi ehkäistä. Mallien takana oleva pisteytys ja vastausvaihtoehdot mukailevat ajantasaisesti alaan liittyvää tutkimustietoa sekä lainsäädäntöä ja suosituksia. Yhden simulaatiomallin tekemiseen kuluu aikaa vain viisi minuuttia.

Kättä pitempää

Simulaatiomallien yhteydessä on äskettäin julkaistu myös kattava opas hevosalan vesistöllisten ympäristövaikutusten hallintaan ja muuta lisämateriaalia. Ympäristö- ja vesistöasioihin liittyvää tietoa yhteen kokoavat materiaalit ovat hevosalalla tarpeellisia, sillä tieto on hyvin hajallaan ja osittain myös vaikeaselkoista. 

Simulaatiomallit käyttöohjeineen, tuoreen oppaan ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia löydät Hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n sivuilta.