Rahoitetut hankkeet

Hanke: Syrjäisen meren lintu

Syrjäisen meren lintu on monitieteellinen ja kansainvälinen dokumenttiprojekti, joka hahmottaa kestävyysmurroksen askeleet Itämeren pelastamiseksi.

Kansainvälinen dokumenttielokuva kertoo Itämeren tarinan sen ikonisten alkuperäislajien, kuten haahkan ja merikotkan, ja ihmisen johdolla. Itämeren luonnonjärjestelmän turvaamiseksi, oikeanlaisen rakenteellisten suojelutoimien edistämiseksi, on keskeistä, että ymmärrämme, miten Itämeren luonto toimii, ja siten koemme sen tärkeäksi osaksi elämäämme. Dokumentti edistää luontosuhdettamme elokuvallisesti samaistuttavalla tavalla näyttäen tulevaisuuden, jossa ihminen ja luonto ovat erottamaton osa toisiaan.

Sosiaalisen median kanavilla hanke välittää ihmisille monitieteellistä tietoa Itämeren tilasta, monimuotoisuuskysymyksistä ja ihmisen roolista ongelmien ratkaisukeinoissa. Hankkeen keskiössä on aktiivinen vuoropuhelu yhteiskunnallisten toimijoiden välillä, siltojen rakentaminen ja rakenteellisia toimien lisääminen Itämeren hyväksi.

A Bird of the Remote Sea is a science orientated documentary project that promotes the action needed in order to save the unique ecosystem of the Baltic Sea.

Organisaatio
Company: Bad Dog Productions Oy

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Pihabongauksen kehittäminen

Hankkeessa uudistetaan Suomen suurimman luonnon havainnointiin liittyvän kansalaistiedetapahtuman Pihabongauksen tekniset järjestelmät. Pihabongauksessa tavalliset ihmiset tarkkailevat lähiluontoaan, havaitsevat linnustossa tapahtuvia muutoksia ja ymmärtävät muutosten syitä. Uudistuksessa helpotetaan tapahtumaan osallistumista ja Pihabongaus-havaintojen raportoimista sekä erityisesti kehitetään tapahtumalle monipuoliset tulospalvelut, joissa lajien esiintymisen muutokset ja vaihtelut kytketään niihin vaikuttaviin tekijöihin, kuten elinympäristöjen ja ilmaston muuttumiseen ja tutkimuksiin. Kehitystyön ansiosta Pihabongauksen näkyvyys kasvaa merkittävästi. Nämä lisäävät tapahtumaan osallistuvien määrää, tulosten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Organisaatio
Järjestö

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Luontopohjaiset ratkaisut rakentamisen ja asumisen innovaatioissa: Toimijuus ja kestävyysmurros (LUONTAISET)

Luontopohjaisilla rakentamisen innovaatioilla voidaan parantaa rakentamisen kestävyyttä ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin erityisesti kaupunkiympäristöissä. Siitä huolimatta nämä innovaatiot ovat yleistyneet hitaasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi alueen ilmasto, joten kansainvälisten suuntaviivojen lisäksi tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa tutkimusta. LUONTAISET-projektissa tuotetaan uutta tietoa luontopohjaisten innovaatioiden markkinoiden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Suomessa ja niiden käyttöönottoon liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista eri toimijoiden näkökulmista. Aineistoina käytetään kirjallisuutta, haastatteluja ja kansalaiskyselyä. LUONTAISET-projektissa tuotettu tieto edistää mahdollisuuksia luontopohjaisten rakentamisen innovaatioiden laajempaan käyttöön kaupunkien kestävyyden, luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Organisaatio
Luonnonvarakeskus

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Luonnonhoito planetaariseen hyvinvointiin tähtäävässä aikuisille suunnatussa kestävyyskasvatuksessa: käytännön sovellutuksia osana kaupungin ilmastotyötä

Tietoa on, vaan missä toiminta? Kestävyyskriisin osatekijöistä sekä myös mahdollisista ratkaisuista on kertynyt jo paljon tietoa. Tämä tieto ei kuitenkaan ole täysin kanavoitunut toiminnaksi. Selvitän väitöskirjassani, millaisen pedagogiikan avulla aikuisille suunnattu kestävyyskasvatus voisi vastata alussa esitettyyn kysymykseen, ja miten tällaista pedagogiikka voidaan yhdistää jo olemassa oleviin informaaleihin oppimiskonteksteihin. Ehdotan tutkimuksessani yhdeksi pedagogiseksi ratkaisuksi kestävyyskasvatuksen ja ennallistamisen yhdistelmää: tutkin osallistavan luonnonhoidon mahdollisuuksia aikuisille suunnattuna kestävyyskasvatuksena, osana kaupungin ilmastotyötä. Kerään aineistoni osallistumalla luonnonhoitoprojektiin, joka toteutetaan osana kaupungin ilmastotyötä kaupunkilaisten lihasvoimin. Tutkimukseni tuottaa käytännöllistä tietoa, jota erilaiset toimijat voivat hyödyntää omassa ilmasto- ja ympäristötyössään aikuisille suunnatun kestävyyskasvatuksen informaalina pedagogiikkana.

Organisaatio
Jyväskylän yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Tiedosta muutostaidoiksi: vuoropuhelua Pohjois- ja Itä-Syyrian kanssa

Tiedosta muutostaidoiksi: vuoropuhelua Pohjois- ja Itä-Syyrian kanssa -hankkeen tarkoitus on edistää luonnontieteiden yliopisto-opetusta Pohjois- ja Itä-Syyriassa sekä tukea paikallisten ympäristötoimijoiden työtä yhteiskunnassa. Tavoitteena on samalla tuoda itsehallinnollisen alueen omintakeista ympäristöajattelua Suomeen ja lisätä globaalin etelän ja globaalin pohjoisen välistä tasavertaista ajatuksenvaihtoa kestävyyskysymyksistä.

Hankkeen sidosryhmiä Pohjois- ja Itä-Syyriassa ovat alueellisen itsehallinnon terveys- ja ympäristötoimielin, Green Tress -yhdistys ja Rojavan yliopisto.

Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneihin kuuluu opettajia ja tutkijoita, joilla on sosio-ekologisten muutosten tutkimuksen, biologian, etäopetuksen sekä luonnontieteellisen koulutuksen kokonaisuuksien osaamista. Hankketyöhön osallistuu myös suomalaisia ympäristöaktivisteja.

Organisaatio
Järjestö

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Huolehtiva yhteismaa: Tutkimus taiteellisten interventioiden mahdollisuuksista muovata ihmisten luontosuhdetta liittyen valoon ja pimeyteen kaupunkiympäristöissä

Tutkin taiteellisten interventioiden mahdollisuuksia saada pohtimaan luontosuhdetta ja monimuotoisuuden vähenemistä. Keskityn urbaaniin valosaasteeseen, jolla on kielteisiä vaikutuksia ihmisiin, muihin eläimiin ja kasveihin, kiihdyttäen ihmisen aiheuttamaa monimuotoisuuden vähenemistä. Pohjoismailla pitkine pimeine talvikausineen on tässä merkittävä rooli. Työskentelen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Lapinlahden Lähteellä ja Suomenlinnassa tavoitteenani: 1. Yhteissuunnitella taiteellisia interventioita jotka uudelleentuovat
pimeyden kaupunkiympäristöön ja haastavat valaistuksen asemaa; 2. Tutkia interventioiden potentiaalia ihmisten ja luonnon suhteen uudelleenmuotoilussa käytäntölähtöisen tutkimuksen keinoin. Yhteisön kenttätutkimusvihkot toimivat pohjana taiteellisille interventioille ja tiedonkeruulle; näyttelyt yhteiskunnalliselle tiedottamiselle.

Organisaatio
Aalto-yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Dialogiset narratiivit menetelmänä ja materiaalina merkityksellisen muotisuunnittelun käytäntöön

Tutkimukseni on nimeltään ”Dialogiset narratiivit menetelmänä ja materiaalina merkityksellisen muotisuunnittelun käytäntöön”. Koska muotiteollisuus on maailman toiseksi suurin saastuttaja, pyrin kohti vaihtoehtoista suunnittelukäytäntöä arvioimalla uudelleen, mikä todella tekee vaatteista merkityksellisiä ja tuottamisen arvoisia toiminnallisella ja tunnetasolla. Metodologia koostuu työpajoista ja haastatteluista, jotka tuottavat dataa dialogisen narratiivin muodossa. Työpajaan osallistujia pyydetään jakamaan omia kokemuksia ja kritiikkiä vaatteiden käyttövaiheesta ja muotiin sitoutumisesta. Tutkimusdata informoi ja muokkaa sekä suunnitteluprosessia sekä prosessista esille nousevia artefakteja. Tutkimuslöydökset pyrkivät rikastuttamaan vaatteiden käyttäjän sitoutumista ja pidentämään tuotteiden käyttöaikoja kestävän suunnittelun alalla. Pääkysymys, johon tutkimus pyrkii vastaamaan on: Miten vaatteisiin voidaan suunnitella merkitys?

Organisaatio
Aalto-yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Kunta osana luontoa - ihmiskeskeisen ajattelun purkaminen kuntatyössä

Keitä ovat sinun kuntasi asukkaat? Kunta osana luontoa -hankkeessa puretaan kuntatyön ihmiskeskeisyyttä ja tuodaan ihmisen ja muun luonnon yhteenkietoutunut hyvinvointi kuntatyön keskiöön. Haastamalla ihmisen luonnosta erottavaa paradigmaa hanke hyödyntää yhtä kestävyysmurroksen merkittävimmistä vipuvarsista. Hankkeen tavoitteena on luoda kuvauksia tulevaisuuden ei-ihmiskeskeisestä kuntatyöstä ja tuoda niitä käytäntöön purkamalla kuntatyön ihmiskeskeisiä ajattelu- ja toimintatapoja ja luomalla vaihtoehtoisia käytänteitä. Hanke toteutetaan yhteistyössä suomalaisten kuntien kanssa neljän kerran työpajakokonaisuutena. Hankkeessa kehitetään yhdessä osallistujakuntien kanssa kaikille avoin kuntatyön ihmiskeskeisyyden purkamisen muistilista, joka toimii oman ja yhteisön työn tukena hankkeen aikana ja jälkeen. Hankkeen sisältöjä tuodaan myös muiden kuin kumppanikuntien saataville avoimen webinaarin, podcast-sarjan sekä kunta-alan kestävyysverkostojen kautta.

Organisaatio
Osuuskunta

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Resurssien kierrätys vesiviljelyssä: Biofilmteknologian käytto mikrolevien biomassan tuotannon optimoinnissa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata biofilmiin perustuvaa Algal Turf Scrubber (ATS) -teknologiaa mikrolevien viljelyssä hyödyntäen kiertovesikalankasvatuksen (RAS) jätevesiä kasvualustana. Hankkessa keskitytään tuottamaan rasvahappoprofiililtaan arvokasta biomassaa käytettäväksi esimerkiksi kestävästi tuotetussa kalanrehussa samalla keräten talteen arvokkaita ravinteita ja edistäen jätevesien biopuhdistusta. ATS:n yksinkertainen ja skaalautuva muotoilu mahdollistaa mikrolevien kasvatuksen biofilmeissä suspensioiden sijaan, mikä yksinkertaistaa kallista keräysprosessia. Tämä lähestymistapa auttaa ratkaisemaan eurooppalaisen leväsektorin keskeisiä haasteita, kuten korkeita kustannuksia, energiankulutusta ja alhaisia biomassasaantoja. Hanke sisältää sekä laboratoriotason että suuremman mittakaavan ulkokokeita, joiden tavoitteena on arvioida toteutettavuutta, skaalautuvuutta, kustannuksia ja teollisen mittakaavan integroinnin vaatimuksia RAS-järjestelmässä.

Organisaatio
Suomen ympäristökeskus

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Kosteikkojen kemiallinen saastuminen: Vaikutukset vesilintujen suojeluun (CHEM-WET)

CHEM-WET tavoitteena on tutkia kemiallisen pilaantumisen vaikutusta kosteikkojen suojeluun ja biologiseen monimuotoisuuteen keskittyen erityisesti vesilintupopulaatioihin Suomen kosteikoilla. Tutkimuksessa selvitetään hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien (EDC), kuten PFASs ja metalloidien, esiintymistä ja vaikutuksia sekä niiden biokertyvyyttä kosteikkojen ravintoverkossa. Tutkimus kattaa luonnontilaiset, kunnostetut ja rakennetut kosteikot, ja siinä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon muut tärkeät ekosysteemien stressitekijät, kuten veden tummuminen – prosessi, joka liittyy liuenneen orgaanisen aineksen (DOM) lisääntymiseen – ja sen vaikutus saasteiden kertymiseen. Arvioimalla vesilintujen terveyttä, joka on keskeinen ekosysteemin eheyden bioindikaattori, hankkeessa tuotetaan arvokasta tietoa kosteikkojen tehokasta ennallistamista ja biologisen monimuotoisuuden suojelua varten, tavoitteena lieventää kemiallisen pilaantumisen vaikutusta kosteikkojen biologiseen monimuotoisuuteen.

Organisaatio
Turun yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Oikeudenmukaisuus ja turvallisuus ympäristökriisien aikakaudella: ilmastonmuutoksen, luontokadon ja lisääntyvän eriarvoisuuden uhka Suomen politiikassa

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vaikutukset, sekä luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä aiheutuvat hyödyt ja haitat jakautuvat ihmisten ja alueiden välillä epätasaisesti ja lisäävät eriarvoisuutta ja konflikteja. Kestävän ja reilun tulevaisuuden turvaamiseksi ilmastonmuutos, luontokato ja näiden kriisien turvallisuus- ja oikeudenmukaisuusvaikutukset tulisi huomioida politiikassa samanaikaisesti. Tapa, jolla uhista puhutaan, määrittää sitä, millaisiin toimiin niihin vastaamiseksi ryhdytään. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten EU- ja kansallisen tason politiikassa käsitellään ympäristöturvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta, ja miten inhimillisen turvallisuuden konseptia voitaisiin hyödyntää käytännössä. Tämä on tärkeää haavoittuvuuksien tunnistamiseksi, oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi ja kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, aikana, jota varjostavat epävarmuus ja globaalit kriisit.

Organisaatio
Helsingin yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Antaa palaa! Ovatko kasvihuonekaasupäästöt ennallistamispolttojen jälkeen pohjoismaiden boreaalisissa metsissä uhka tai mahdollisuus ilmaston muutokselle?

Ennallistamispoltto ja hallittu kulotus ovat metsänhoitokäytäntöjä, jotka ovat yleistymässä pohjoismaissa elinympäristöjen ennallistamiseksi uhanalaisille metsäpaloista riippuvaisille lajeille. Metsäpalot vaikuttavat kuitenkin ilmastonmuutokseen ja voivat nopeasti muuttaa boreaalisen metsän hiilinielusta suureksi kasvihuonekaasujen lähteeksi. Vielä on epäselvää, kuinka kauan palaneet alueet toimivat hiilen lähteenä, mitkä ovat kaasujen päästö- tai sitomisnopeudet sekä mitkä ovat eri käytäntöjen ja ympäristötekijöiden vaikutukset näihin nopeuksiin. Projektissani määritän kasvihuonekaasujen virrat kymmenen vuoden ajalta hallittujen kulotusten jälkeen, tarjoten käytännön toimijoille tietoa kulotuksen vaikutuksen vähentämiseksi Euroopan boreaalisten metsien hiilitaseeseen. Tutkin palon voimakkuuden vaikutusta sekä hakatuissa että hakkaamattomissa metsissä, ja selvitän kasvillisuuden ja maaperän ominaisuuksien merkitystä kasvihuonekaasuvirtojen säätelyssä.

Organisaatio
Itä-Suomen yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Suomalainen ympäristökasvatuspolitiikka (YKAPO). Kestävyyshankkeet perusopetusta kehittämässä.

Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristökasvatuspolitiikkaa sekä etenkin rahoitusohjauksen prosesseja ja merkitystä peruskoulujen ympäristökasvatukselle. Tapaustutkimuksessa analysoidaan hallituksen myöntämän viiden miljoonan euron matkaa vaikuttamistyöstä resurssien jakamisen kautta aina koulujen arkeen. Tutkimus paljastaa uutta tietoa kestävyyskasvatuksen ohjauksesta eri tasoilla. Ympäristökasvatuspolitiikan tutkimus on kansainvälisesti kasvava tutkimusala, mutta Suomessa vain vähän tutkittu. Tarkoituksena on 1) tutkia poliittista prosessia, jonka tuloksena peruskoulut saivat resursseja, 2) selvittää opetushallinnon, viranhaltijoiden ja opettajien käsityksiä siitä, millaisten toimien avulla kestävyyskasvatusta voidaan edistää parhaiten kouluissa sekä 3) tutkia kestävyyshankkeiden vaikutuksia koulujen arkeen. Dokumentit ja haastattelut paljastavat käsityksiä ympäristökasvatuksen kehittämistarpeista, keinoista vastata haasteisiin sekä tuloksista arjen näkökulmasta.

Organisaatio
Jyväskylän yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Atlas-projekti

Operaatio Arktiksen Atlas -projekti varustaa yhteiskunnan vastaamaan maapallon keikahduspisteisiin. Ilmaston kuumentuessa tieteellinen näyttö luonnon järjestelmien kriittisestä tilasta lisääntyy. Esimerkiksi mannerjäätiköt ja Atlantin syvänmeren kiertoliike lähestyvät keikahduspisteitään, joiden ylittäminen tarkoittaa peruuttamatonta muutosta. Nämä luonnon järjestelmät kannattelevat nykyisenlaista elämää harteillaan niin kuin Atlas kannattelee taivaita.

Atlas-projektin tavoitteena on lisätä monitieteistä ja -äänistä tutkimusta, yleistajuistaa tiedettä sekä luoda edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja tieteeseen pohjautuvalle päätöksenteolle keikahduspisteisiin liittyen. Projekti rakentaa siltaa tutkijoiden, päättäjien, alkuperäiskansayhteisöjen ja ympäristöliikkeen välille erityisesti Suomessa. Turvataksemme nuorten ja tulevien sukupolvien elämän edellytykset, keikahduspisteisiin liittyvät riskit tulee huomioida tämän päivän politiikassa. Ilmastostrategiat täytyy päivittää 2020-luvulle.

Organisaatio
Rekisteröity yhdistys

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Ennallistettujen puustoisten soiden vaikutus lämpenevään ilmastoon (PEATRE)

Väitöskirjani keskittyy kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa tutkitaan kuinka ennallistustoimet vaikuttavat puustoisten metsäojitettujen turvemaiden hiilikaasudynamiikkaan spatiaalisella sekä temporaalisella tasolla. Asetelmassa on mukana eri aikoina ennallistettuja puustoisia soita, luonnontilaisia korpia ja rämeitä sekä kaksi syksyllä 2024 ennallistettavaa turvekangaskokonaisuutta. Koealoja on näin yhteensä 44.

Toisessa osassa tarkastellaan ennallistettujen soiden kasvillisuusyhteisöjen sukkession sekä eri ympäristötekijöiden vaikutusta turvemaiden maaperän hiilivarastoihin. Tässä kokonaisuudessa tutkitaan myös, kuinka kuoriameboja ja kasvimakrofossiileja voitaisiin käyttää apuna turpeen kertymisen laskennassa sekä ennallistustoimenpiteiden vaikutuksien ajallisessa ja spatiaalisessa tarkastelussa.

Tuloksilla saadaan tietoa Suomen ennallistettujen puustoisten turvemaiden roolista hiilen varastoinnissa, kierrossa sekä mahdollisuuksista hillitä ilmastonmuutosta.

Organisaatio
Helsingin yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Luonnonsuojelualueiden häiriödynamiikka

Hankkeen tavoitteena on tutkia erilaisten luonnonsuojelualueiden häiriödynamiikkaa, tarkoituksena lisätä yleistä ymmärrystä luonnontilaisen kaltaisten ja vanhojen boreaalisten metsien roolista mm. kasvavien kirjanpainajahäiriöiden suhteen sekä siitä, miten ja missä ajassa metsien uudistuminen tapahtuu tällaisten häiriöiden jälkeen. Osatutkimusten tavoitteena on selvittää 1) luonnonsuojelualueiden yleistä roolia kirjanpainaja häiriöiden suhteen maisematasolla, 2) luonnonsuojelualueiden uudistumista, hiilivarastojen ja -nielujen kehittymistä kirjanpainajahäiriöiden jälkeen sekä 3) luonnonsuojelualueiden ja talousmetsien mosaiikkimaisema vaikutuksia näihin. Tulosten avulla voidaan tuottaa em. lisäksi realistisia arvioita siitä, onko luonnonsuojelualueiden häiriödynamiikalla vaikutuksia ympäröivien metsien tuhoriskeihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ja hyödyntää myös talousmetsien hoidossa, ennallistamisessa ja suojelussa ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä.

Organisaatio
Luonnonvarakeskus

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Ilmastosankareita? Norsuja, Hiilinieluja ja ympäristökonflikteja

Hankkeessani tutkin norsujen merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Norsut muokkaavat kasvillisuutta ekosysteemitasolla, ja tässä tutkimuksessa pyrin tunnistamaan populaatiokoon ja metsäkadon kynnysarvoja, joiden ylittäminen muuttaa norsun vaikutuksen hiilen sitojasta vapauttajaksi ja päinvastoin. Salametsästys ja lisääntyvät ihmisten ja norsujen väliset konfliktit uhkaavat norsupopulaatioita, ja tavoitteeni onkin selvittää, löytyykö ilmaston ja norsun suojelutavoitteiden välillä synergisiä etuja ja voiko konfliktin hallinta auttaa molempien tavoitteiden saavuttamista. Tutkin paikallisyhteisöjä osallistaen metsä- ja savanninorsupopulaatioita Ghanassa, ja selvitän miten ihmisten aiheuttama häiriö vaikuttaa norsujen suosimiin puulajeihin ja edelleen kasvillisuuden biomassaan ja hiilivarastoihin. Tutkimus valaisee elonkirjon ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä ja mahdollistaa osaltaan tietoon perustuvien politiikkatoimien punninnan.

Organisaatio
Helsingin yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Energia ja hallinta Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmassa

Väitöskirjassa kehitetään uutta yhteiskuntateoriaa, joka haastaa perinteisiä tapoja tutkia poliittista valtaa. Hanke selvittää energiantuotannon ja -käytön merkitystä yhteiskunnan valtasuhteiden rakentumisen taustalla. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten energiankäytön kautta on rakennettu vallitsevia ajattelu- ja puhetapoja koskien yhteiskuntaa, luontoa ja ihmisiä niiden osana. Teoria korostaa uudella tavalla sitä, miten yhteiskunnan sisäisiä suhteita ei tule erottaa ympäröivästä luonnosta resursseineen. Kehitetyn teorian avulla hankkeessa tutkitaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on paljastaa EU:n energiapolitiikkaa ohjaavat valtaintressit ja tutkia, miten energiasidonnaiset ajattelumallit vaikuttavat vihreän kehityksen ohjelman toteutukseen. Hankkeen avulla ymmärretään, miten päätökset energiankäytöstä ovat kytköksissä yhteiskunnan valtasuhteiden ylläpitoon, ja millaisia ajattelun ja poliittisen toiminnan murroksia kestävyysmurroksen edistäminen edellyttää.

Organisaatio
Tampereen yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Ekologinen kommunikaatio ja päätöksenteko kestävyysmurroksen mahdollistajana

Tämä postdoc-tutkimus tunnistaa edellytykset ekologiselle kommunikaatiolle ja siihen pohjautuville päätöksentekoprosesseille.Ekologinen kommunikaatio viittaa hajautettuun ja keskinäiseen oppimiseen, jota tapahtuu kaikissa elävissä järjestelmissä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutusta nuorten, poliittisten päättäjien, rahoittajien, sosiaalisten yrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä. Sovelletun kompleksisuustieteen uraauurtavat menetelmät tarjoavat tieteellisesti vakaan perustan hajautetun oppimisen hyödyntämiselle päätöksenteossa. Työ on poikkitieteellinen ja edistää uutta fraktaalista lähestymistapaa kestävyysmurroksen skaalaamiseen, jossa pienet muutokset voivat heijastua yhteiskuntaan useilla eri tasoilla. Tavoitteena on vähentää yhteiskunnallista polarisaatiota, lisätä kansalaisten sitoutumista, vahvistaa vallankäyttäjien herkkyyttä sekä nopeuttaa väkivallatonta ja osallistavaa kestävyysmurrosta.

Organisaatio
Aalto-yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Luonnonsuojelusääntelyn tulkintavaihtelun ekologinen merkitys

Monimuotoisuutta turvaava lainsäädäntö on keskeinen luonnonsuojelukeino suojelualueiden ulkopuolella, mutta sen ekologinen vaikuttavuus riippuu pitkälti lakien tulkinnasta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan kuin yksittäisiä tutkimuksia luonnonsuojelusääntelyn tulkinnanvaihteluun ja sen ekologiseen merkitykseen liittyen. Emme siis tiedä, toimivatko nykyiset menettelyt tehtävässään turvata luonnon monimuotoisuus. Tietoa tarvitaan, sillä Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä. Väitöskirjassani selvitän luonnonsuojelusääntelyyn liittyvää tulkinnanvaihtelua ja sen ekologista merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Tavoitteenani on tunnistaa menettelyiden ongelmakohtia ja kehittää näihin ratkaisuja, jotta olemassa olevat monimuotoisuutta turvaavat lait saadaan toimimaan tarkoituksensa mukaisesti.

Organisaatio
Jyväskylän yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Rengaspöly pohjoisissa hulevesissä – Sammalet ja niiden mikrobikumppanit nanomuovien biohajotuksessa

Muovijäte on kaikkialla, on arvioitu, että joka vuosi kahdeksanmiljoonatonnia muovijätettä päätyy valtameriin. Muovin kulutuksen on edelleen arvioitu kasvavan tulevaisuudessa, lisäksi ottaen huomioon jo ympäristöön päätyneen ja hajoavan muovin määrän. Erityisesti muovi on haitallista eläville organismeille, kun muovipartikkelit ovat muutaman sadan nanometrin kokoisia tai pienempiä ja päätyvät solujen tai kudosten sisään. Muovijätteen käsittelyyn tarvitaan siis pikaisesti ratkaisuja. Hanke tutkii sammalten mikrobikumppaneita, jotka osallistuvat nanomuovien poistoon ja mahdollisiin hajoamisprosesseihin kylmissä ilmasto-olosuhteissa. Hanke tuottaa tietoa mikro-organismien kyvystä hajottaa pienikokoisia muovipartikkeleita, ja testaa luonnonmukaista kasvi-mikrobi puhdistusyksikköä nanomuovien poistoon kylmissä ilmasto-olosuhteissa.

Organisaatio
Oulun yliopisto

Kohde
Väitöskirjatyö

Hanke: Planetbic ja planetaariset työpajat: kestävyysmurroksen edistäminen tieteen ja taiteen synergialla

Hanke edistää luonnon järjestelmiä turvaavaa kestävyysmurrosta aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävän, tiedettä ja taidetta yhdistävän yhteisöllisen työpajatoiminnan sekä taiteen, kehollisen tiedon ja planetaariset rajat yhdistävän Planetbic-yhteisöperformanssin kautta. Planetbic pohjautuu hankkeen taiteilija-tutkijan ilmastoaktivismitaiteen yleisövaikutuksia selvittävään väitöstutkimukseen. Hankkeen kestävyysmurrokseen liittyvän tiedon pätevyys ja taiteellinen soveltaminen fokusta hukuttamatta varmistuu Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön Wisdomin kumppanuudella. Työpajatoiminnan tavoite on osallistujien kestävyysmurrokseen liittyvän tietämyksen, sitoutumisen ja voimautumisen kasvattaminen, planetaaristen tiede- ja taidelausuntojen tekeminen ja julkaisu neljä kokoontumista sisältävän työpajakokonaisuuden aikana. Osallistujat ovat Jyväskylän yliopiston 1. vuosikurssin opiskelijoita ja paikallisen Kulttuurikeskus Villa Ranan ryhmätoimintaan osallistuvia eri taustaisia ihmisiä.

Organisaatio
Yksityishenkilö

Kohde
Toimintahanke

Hanke: Metamodernismi kasvatuksessa: toivon filosofiaa pirstaleisessa maailmassa

Tämä kasvatusfilosofinen hanke tarkastelee metamodernismin käsitettä koulutuksessa. Metamodernismilla tarkoitetaan tasapainottelua yhtäältä tulevaisuustoivon, merkityksellisten tarinoiden ja yksiselitteisten vastausten värittämän modernismin, ja toisaalta epävarmuuden, kriittisyyden ja keskeneräisyyden värittämän postmodernismin välillä. Hanke kysyy, miten metamodernismi vastaa ristiriitoihin epävarman tulevaisuuden, pirstaleisen tiedon ja vastausten tai ratkaisujen kaipuun kysymyksissä erityisesti kasvatuksen kestävään tulevaisuuteen liittyvien tehtävien osalta. Tällaisia ristiriitoja ovat esimerkiksi luottamus ja epäluottamus instituutioihin ja tieteelliseen tietoon; teknologia sekä toivon että pelon lähteenä; ja kestävyyden välttämättömyys mutta monimutkaisuus. Metamodernia kasvatusta tarkastellaan sekä yleisesti että tiede- ja teknologiakasvatuksessa. Hankkeen tarkoitus on esittää, miten kasvatus voi luoda toivoa, merkitystä ja ratkaisuja kestämättömyyden ja epävarmuuden keskelle.

Organisaatio
Helsingin yliopisto

Kohde
Postdoc-tutkimus

Hanke: Vesi - elämän virta

Vesi – elämän virta -toimintahanke on osa tiedekeskus Heurekan laajempaa Ilmasto- ja luontokato -teemaista vaikuttavuusohjelmaa. Hankkeessa esitellään veden kiertokulkua ja siinä korostetaan kestävän vedenhallinnan tärkeyttä elämän edellytyksenä. Hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa ja lisätä ymmärrystä veden merkityksestä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa sekä tuoda esiin, miten ihmistoiminta vaikuttaa veden luonnolliseen kiertoon. Koulutus ja tietoisuus ovat avainasemassa, jotta ihmiset osaavat hallita ja suojella vesivaroja tulevaisuudessa. Hankkeen tieteellisen tietopohjan muodostaa vesitutkimus veden kierrosta systeemisenä kokonaisuutena ja ihmistoiminnan vaikutuksesta veden kiertoon. Apurahalla toteutetaan vesiteemaisia vesiaiheisia vuorovaikutteisia näyttelykohteita, oppimisohjelmia sekä oppimateriaaleja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, perhe – ja opettajatapahtumat sekä aktiivista viestintää ja vuorovaikuttamista laajan yleisömme kanssa.

Organisaatio
Säätiö: Tiedekeskus Heureka

Kohde
Toimintahanke