Pandemia tyhjensi kadut ja pisti talouden sekaisin, mutta ympäristökriisiä se ei peruuttanut. Pyysimme säätiömme rahoittamia tutkijoita kertomaan, kuinka koronakriisi vaikuttaa sekä ympäristöön että tutkijan arkeen.
Vaikka moni viettää juuri nyt suurimman osan ajastaan kotona neljän seinän sisällä, ei ihminen ole koskaan ympäristöstä irrallinen. Elämän perusedellytykset vaativat, että pidämme huolta maaperästä sekä luonnon monimuotoisuudesta ja taistelemme ilmastonmuutosta vastaan. Koronakriisi asettaa välittömän uhan ihmisen terveydelle, mutta sen vaikutukset ulottuvat koko elonkirjoon.
Siksi halusimme tietää, miten ratkaisuja etsivät ympäristötutkijat näkevät koronakriisin oman tutkimusaiheensa ja tutkimustyön arjen näkökulmasta. Pyysimme apurahansaajiamme ilmoittamaan, jos he olisivat valmiita jakamaan ajatuksiaan ja asiantuntemustaan blogikirjoituksen muodossa. Vastaus yllätti – saimme vain parissa päivässä viestejä ja blogiaiheita kymmeniltä ympäristötutkijoilta. Näin syntyi uusi blogisarjamme Ympäristötutkimus poikkeustilassa.
Tutkijoiden ehdottamien aiheiden kirjo oli laaja – kaikkea akateemisesta matkustamisesta jäätiköiden sulamiseen. Blogisarjan kirjoitukset osoittavat, että huoli ympäristön tilasta ei väisty pandemiankaan keskellä. Päinvastoin, koronakriisi on tuonut esiin uudenlaisia mahdollisuuksia ja näkökulmia ympäristötutkimukseen.
Julkaisemme viikottain ympäristötutkijoiden ajatuksia koronakriisin vaikutuksista. Löydät blogikirjoitukset Nesslingin Säätiön verkkosivuilta ja somekanavista.
Tähän mennessä julkaistut blogikirjoitukset:
- Koronavirusta – tai paremminkin sen vastaisia toimia – on kuvattu ihmiskunnan historian suurimmaksi ihmiskokeeksi. Voisiko koronakriisiin vastaaminen opettaa jotain myös ilmastokriisistä ja etiikasta? Ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala pohtii kirjoituksessaan muun muassa hihaan yskimisen ja käsien pesun moraalisuutta.
- Koronavirus muutti työnteon lisäksi vapaa-aikaamme sulkemalla harrastukset ja palvelut. Onneksi viestintäteknologian ja metsien Suomessa löytyy vaihtoehtoista tekemistä. Jotkut menivät nettiin, toiset lähtivät ulos retkelle. Suomalaisten luontosuhdetta ja digitaalisuuden vaikutusta tutkiva Markus Sjöberg uppoutui lukemaan ihmisten retkeilyaiheisia julkaisuja Facebook-ryhmistä.
- How can we and do we as researchers react to this urgent health crisis – acting out of instinct to understand, inform and contribute to collective knowledge, while spinning in whirls of confusion and fear for our own well-being? Cindy Kohtala writes about DIY digital makers who design locally fabricated medical equipment for frontline workers.
- The COVID-19 pandemic has resulted in surprisingly positive side effects in the environment. Observations made now during these exceptional times may offer lessons for the kind of world that we want to construct after the pandemic has subsided. Jonas Svensson is curious how the pandemic will affect glaciers in Central Asia.
- Koronakriisi. Biodiversiteettikriisi. Ilmastokriisi. Voisimmeko löytää kaikkiin palasen ratkaisua pakenemalla lähimetsiin ja tuntureille? Tutkija Pekka Niittynen kannustaa meitä kaikkia ylös, ulos ja aineistonhakuun.
- Viimeisen reilun 10 vuoden aikana kestävien käytäntöjen tutkija Meri Jalonen on tehnyt omien laskujensa mukaan kaikkiaan 24 lyhyehköä ulkomaan matkaa tieteelliseen konferenssiin tai kesäkouluun – yhtä lukuun ottamatta kaikki lentäen. Nyt Jalonen kirjoittaa akateemisen matkustamisen arvosta ja muutoksesta.
- Vallitseva koronatilanne on saanut yhä useammat turhautumaan oman kodin asettamiin rajoihin ja menemään ulos luontoon. Miten tämä vaikuttaa luontosuhteeseemme ja ympäristöömme? Mitä tapahtuisi, jos tätä henkireikää ei olisi? Tutkija Christina Elgert antaa vinkkejä luontoa kunnioittavaan lähiretkeilyyn.
- Confined to our homes and amidst feelings of uncertainty, some of us choose to DIY rather than buy. Knitting, for example, brings us closer to our material world. Making holds the potential for a more sustainable relationship with the things we buy and wear, writes Inês Peixoto.
- It has been stated that ecology cannot and should not be studied in isolation. But what happens when borders suddenly close? Can a field ecologist work alone from home? Soil ecologist Emilia Hannula shares her thoughts.
- As billions of people on Earth, the working situation of biologist researchers is impacted by the COVID-19 pandemic. However, all conservation actions cannot be postponed. Our grant receiver Vincent Biard writes about the new daily routine with his Saimaa ringed seal project and his thoughts on this special time.
- Saavun lokakuussa 2019 Australian Brisbaneen vuoden mittaista tutkijavaihtoa varten. Vuodenvaihteen jälkeen Kiinasta alkaa tihkua tietoja uudenlaisen viruksen nopeasta leviämisestä. Monikaan ei vielä osaa arvata, kuinka suuri vaikutus viruksella pian tulee olemaan käytännössä koko maailman väestön arkeen. Omalla kohdallani korona tarkoittaa toisaalta kasvanutta koti-ikävää, toisaalta parempia edellytyksiä väitöstyöni jatkamiselle kuin koti-Suomessa, kirjoittaa väitöskirjatutkija Veera Koskue.
