Laadukas argumentointi ympäristöaiheista voi olla vaikeaa kenelle tahansa, mutta miten sitä tulisi opettaa lukiossa? Tutkija ja hankekoordinaattori Kimmo Härmä kirjoittaa lukiolaisten argumentaatiota tarkastelevasta tutkimuksestaan ja sen synnyttämästä hedelmästä, Argeo-hankkeesta. ”Miltä haluamme viisauteen ja tasa-arvoon perustuvan tulevaisuuden näyttävän, ja millaisille poluille haluamme tulevaisuuden yhteiskuntamme tärkeimpiä tekijöitämme opastaa?”, Härmä kysyy.
Ympäristökysymykset ovat lähes poikkeuksetta laajoja kompleksisia kokonaisuuksia. Ne pitävät sisällään niin luontoon kuin yhteiskuntaan liittyviä ulottuvuuksia, joiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen tarvitaan kriittistä ajattelua ja hyviä argumentaatiotaitoja. Nämä taidot edistävät myös tasa-arvoisen, vilpittömän ja tosiasioihin perustuvan keskustelun toteutumista, joka saatetaan nykypäivän moderneissa medioissa usein unohtaa. Nuoret ovat tulevaisuuden tärkeimpiä toimijoita ja päätöksentekijöitä, joten heihin kohdistuva kriittisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen kehitystyö on tulevaisuuden yhteiskuntamme kannalta avainasemassa.
Tutkin väitöstutkimuksessani (Härmä 2021) lukio-opiskelijoiden ympäristöaiheisiin liittyviä argumentaatiotaitoja maantieteen oppiaineessa. Tutkimusotteena käytin laadullista tapaustutkimusta. Tapauksen kontekstina oli lukion maantieteen Yhteinen maailma -kurssi, joka sisältää sellaisia ympäristöaiheita, joissa on erityisen vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimusjoukkona toimi yksi kurssia suorittanut opiskelijaryhmä, joka valikoitui tutkimukseen neljän eri lukion seitsemästä samaa kurssia suorittaneesta ryhmästä. Tutkimuksen aineistona olivat opiskelijoiden kirjoittamat opintopäiväkirjat, jotka jaettiin eri oppitunteihin kohdistuneiksi tuntikohtaisiksi teksteiksi. Nämä sisälsivät yhteensä 961 väitettä, joiden oikeuttamiseen kohdistuvaan argumentointiin tutkimus pureutui.
Poimintoja tutkimuksesta
Laadukas argumentaatio määritellään yksinkertaistettuna niin, että joko suullisesti tai kirjallisesti esitetyt väitteet tulisi oikeuttaa määrällisesti ja laadullisesti riittävillä tiedoilla (Toulmin 2015). Lukion opetussuunnitelmien perusteissa (Opetushallitus 2003; 2015) on puolestaan jo pitkään painotettu yli oppiainerajojen erilaisia tiedon käsittelyn taitoja, kuten juuri kriittistä ajattelua ja argumentaatiota.
Tutkimukseni osoitti, että opiskelijat tuottivat noin kolme väitettä yhtä tuntikohtaista opintopäiväkirjatekstiä kohden, mutta väitteitä oikeuttavia argumentoinnin kategorioita esiintyi aineistossa lähes puolet vähemmän. Retorisia keinoja esiintyi suunnilleen saman verran kuin näitä väitteitä oikeuttavia argumentoinnin kategorioita. Tutkimuksen tuloksista voi siis päätellä, etteivät argumentaatiolle määritellyt laatukriteerit, eivätkä näin myöskään opetussuunnitelmien esittämät argumentaatiotaitoja korostavat tavoitteet, täysin toteudu.
Opiskelijoiden argumentaatiotaidot eivät jakaudu kuitenkaan tasaisesti. Tutkimuksessa ryhmä jaettiin viiteen taitotasoon ja argumentaatiotaidot kehittyivät kurssin edetessä jokaisella tasolla. Suurinta kehitystä tapahtui kahdessa ensimmäisessä eli taitotasoltaan heikommassa tasossa sekä kaikkein parhaimmassa viidennessä tasossa. Keskiarvoa hieman paremmat taidot omaavat opiskelijat kehittyivät siis muita vähemmän.
Kurssilla opetuksen rakenteeseen käytetty draaman kaaren malli näkyi myös tuloksissa. Vaikka tämän tutkiminen ei ollutkaan tutkimuksen varsinaisena tarkoituksena, kiinnostavana huomiona nousi esiin, että opiskelijoilla oli niin aineiston tuotteliaisuudessa kuin myös aineistoon suhteutetun argumentaation laadussa pieni alkuinnostus, notkahdus, sen jälkeinen selvä nousu, huippukohta ja lopun hiipuminen – Aristoteleen draaman kaaren mukaisesti!
Tekstien sisällöistä ilmeni, että opiskelijat esittivät paikoin väitteitään asianmukaisella kriittisellä otteella, mutta asioiden kärjistämistä esiintyi paljon. Tietynlainen vastakkainasettelu ja esimerkiksi ”muut ei ymmärrä” -ajattelu oli myös yleistä. Monet kurssin aiheet, kuten väestönkasvu, maahanmuutto, globalisaatio tai vaikkapa maailman talous puhutteli opiskelijoita kuitenkin aidosti ja kirjoitetun kielen sävy oli usein jopa huolestunutta. Opiskelijoilla on siis potentiaalia ja aitoa kiinnostusta käsitellä haastavia aiheita, joten tämänkin takia oikeat tiedon käsittelyn työkalut yhdistettynä monipuolisiin kognitiivisiin ja metakognitiivisiin taitoihin ovat erityisen tärkeitä.
Viimeisten lukiobarometrien mukaan kiinnostus ympäristöaiheita kohtaan näkyy myös opiskelijoiden tärkeimpinä pitämissä arvoissa, muttei kuitenkaan esimerkiksi niitä käsittelevän oppiaineen eli maantieteen valinnaisuudessa. Tähänkin epäkohtaan voisi olla laajempaan kokonaisymmärrykseen tähtäävien menetelmien, kuten kriittisen ajattelun ja argumentaation, painottamisella oma merkityksensä.
Tutkitusta tiedosta käytäntöön
Olennaista kriittisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen edistämisessä on konkreettisessa koulutyössä tapahtuvan käytännön harjoittelun lisäksi näiden huomioiminen myös opettajaopiskelijoiden koulutuksessa sekä opettajien jatkokoulutuksessa. Kehitystyössä nousevat yleensä esille myös opetukseen liittyvät resurssikysymykset. Resursseja olisikin hyvä pohtia ja täsmentää niin koulutuksen perimmäisten tavoitteiden kuin koko yhteiskunnan tulevaisuudenkin osalta. Miltä haluamme viisauteen ja tasa-arvoon perustuvan tulevaisuuden näyttävän, ja millaisille poluille haluamme tulevaisuuden yhteiskuntamme tärkeimpiä tekijöitämme opastaa?
Kehitystyö jatkuu väitöskirjani pohjalle rakentuvassa jatkohankkeessa. Maaliskuussa 2021 alkaneessa vuoden mittaisessa tutkimustiedon jalkautushankkeessa tutkimuksesta saatu tieto palautetaan siihen ympäristöön, josta tutkimus on alun perin saanut alkunsakin: käytännön kouluopetukseen.
Hankkeessa on Itä-Suomen yliopiston lisäksi pilottioppilaitoksena mukana Lempäälän lukio ja se on saanut rahoituksen Maj ja Tor Nesslingin Säätiöltä. Hankkeen pilottijaksolla argumentaatiotaitojen opetusta kehitetään maantieteen ja historian oppiaineiden ympäristöaiheita käsittelevässä yhteisopetuksessa. Kehitämme ja pilotoimme esimerkkimallin syksyllä 2021 voimaan tulevien lukion opetussuunnitelmien perusteiden paikallisesti räätälöitäviin opintojaksojen moduuleihin. Pilottijakson kokemusten perusteella luomme myös uutta opetussisältöä yliopisto-opetukseen Ympäristökasvatuksen perusteet -opintojaksolle ja hankkeesta kerätään uutta tutkimusaineistoa jatkotutkimuksiin.
Kuva: Jeswin Thomas, Unsplash
Lue lisää hankkeesta täältä.
Tämä blogikirjoitus on muokattu versio aiemmin SIRENE-verkoston blogissa 3.2.2021 julkaistusta tekstistä.
Kirjallisuus
Aristoteles (2012). Runousoppi. Teoksessa Aristoteles, Teokset IX. Gaudeamus, Helsinki.
Opetushallitus (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019: Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki.
Toulmin, S. (2015). Argumentit. Luonne ja käyttö. (alkup. The Uses of Argument, Ed 2). Eurooppalaisen filosofian seura ry / niin & näin. Tampere.
Åhlberg, M. (2006). Argumentaation ja rationaalisen suostuttelun analyysimenetelmä. Teoksessa T. Kaivola ja L. Rohweder (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi: opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto: Yliopistopaino, Helsinki.
