Kun Nesslingin Säätiön hallitukseen haettiin ympäristöasioihin perehtynyttä yhteiskuntatieteilijää, kysyttiin mukaan Tuula Varista. Hänen mukaansa tarvitaan päättäjien ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua, mutta tutkimusta ei pidä tehdä vain päätöksenteon tarpeisiin tai ehdoilla. Variksen pesti hallituksessa on päättynyt.
Miksi juuri Nesslingin Säätiö?
”Kun sain vuonna 2012 kutsun Nesslingin Säätiön hallitukseen, en pohtinut kauan lähdenkö mukaan. Ympäristöhaasteisiin vastaaminen edellyttää monien eri tahojen työskentelyä yhdessä, ja säätiö on tärkeä toimija tässä yhteistyössä.
Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Taustaltani olen yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, ja olen tehnyt uraa ympäristöasioiden parissa. Viimeisimmät seitsemän vuotta olen työskennellyt ympäristöministeriön ylijohtajana.”
Millaisen lisän yhteiskunnallinen taustasi tuo säätiön hallitustyöskentelyyn?
”Hallituksemme on hieno joukkue, jossa olen yksi pelaajista. Joukkueeseemme kuuluvat myös säätiön työntekijät ja asiantuntijalautakunta.
Hallituksessamme on sekä talousosaajia että tutkimusmaailman tuntijoita. Oma taustani ympäristöministeriössä on antanut hyvän näppituntuman päätöksentekoon ja yhteiskunnan näkökulmasta polttavimpiin ympäristöhaasteisiin.”
Miten Nesslingin Säätiö on muuttunut vuosien saatossa?
”Säätiön missio ja visio ovat pysyneet kaikki nämä vuodet samana; suojelemme kaikella toiminnallamme luontoa ja ympäristöä tuleville sukupolville. Useampi asia on kuitenkin myös kehittynyt ajan kuluessa.
Iskulauseensa ”Pro aere, aqua, terra” mukaisesti säätiö tuki aluksi paljon ilmaan, veteen ja maaperään liittyvää luonnontieteellistä ja tekniikan alan tutkimusta. Vuosien saatossa ympäristökysymykset on alettu nähdä yhä monimuotoisempina ilmiöinä, kuten ilmastonmuutoksen hillintä tai luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen. Nykyään korostamme hankkeiden monitieteisyyttä ja systeemistä lähestymistapaa haasteiden ratkaisemiseen sekä painotamme hankkeiden yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta.
Olemme uudistaneet säätiön viestintää ja vaikuttamispolitiikkaa. Järjestämme kohtaamisia ja lisäämme vaikuttavuuttamme tekemällä yhteistyötä muiden säätiöiden kanssa. Näistä hienoja esimerkkejä ovat tutkijoiden työtila Nessling Nest, yritysyhteistyön viriäminen ja Koneen säätiön kanssa rahoittamamme Ympäristötiedon foorumi.”
Voivatko tutkija ja päättäjä löytää yhteisen sävelen?
”Erilaiset aikajänteet tekevät tutkijoiden ja päättäjien yhteistyöstä haastavaa. Päättäjät toivovat käyttöönsä valmiiksi pureksittua tietoa nopealla aikataululla, mutta tutkijan työ ja tulosten julkaiseminen vaativat aikaa.
Tutkijoiden ja päättäjien olisi hyvä käydä dialogia jo pitkin matkaa tutkimuksen eri vaiheissa. Keskustelusta syntyy parhaimmillaan ymmärrystä ja uusia oivalluksia molemmille osapuolille.
Korostan kuitenkin, että tutkimusta ei pidä määrittää päätöksenteon ehdoilla tai tuloksia tuottaa vain päättäjien tarpeisiin. Tutkimus voi olla monella muullakin tavalla vaikuttavaa. Vaikuttava tutkimus voi muuttaa yleistä mielipidettä tai palvella tieteen omaa sisäistä kehitystä.”
Tutustu myös muihin hallitusesittelyihin
Niina Bergring
Simo Honkanen
Timo Kairesalo
Johanna Kentala-Lehtonen
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
Pertti Lassila
Jari Niemelä
Niko Soininen
Ilari E. Sääksjärvi
Tuula Varis
