Eläintuotannon ympäristövaikutukset ovat kiistattomat, mutta suomalainen ruokajärjestelmä on lukkiutunut perinteisiin rakenteisiin ja jakolinjoihin. ResPro-hankkeen monialainen tutkijaryhmä rakentaa realistisia tulevaisuusskenaarioita ruokajärjestelmän tulevaisuuteen ja etsii kohtia, joissa erilaiset näkemykset voivat kohdata. Tavoitteena on, että pienet askeleet voivat avata tien järjestelmän suuremmalle muutokselle. ResPro-hanke sai rahoituksen Nesslingin säätiön Murros-hausta.
Kuvassa vasemmalta: Reetta Mietola, Heli Nordgren, Nina Janasik, Janne Hukkinen, Tuure Tammi
Photography: Annukka Pakarinen
Vastakkainasettelu liha- ja kasviproteiinien, tai tarkemmin niiden kannattajien, välillä näkyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa selkeästi. Jakolinja ja molempien osapuolten pysyminen tiukasti omissa näkemyksissään estää tällä hetkellä suomalaisen ruokajärjestelmän muutosta kestävämpään suuntaan.
”Nykyinen lihakeskeinen ruokajärjestelmämme on ollut olemassa aika pitkään, sillä se on rakentunut jo toisen maailmansodan jälkeen. Nykyjärjestelmä on ikään kuin polarisaation yksi pää ja toisessa päässä on järjestelmän haastaja. Näiden osapuolten näkemykset lyövät tällä hetkellä toisiaan vasten, eikä lukkotilanteesta päästä eteenpäin”, sanoo Nina Janasik, ResPro-tutkimushankkeen johtaja.
Hanke tarttuu vaikeaan aiheeseen ja haluaa toimia sillanrakentajana eri osapuolten välillä. Etsinnässä on sellainen muutospolku, jonka kaikki voisivat tavalla tai toisella hyväksyä.
”Nykyisellä kotieläintuotannolla on monia ympäristövaikutuksia. Tiedämme, että järjestelmää pitäisi pitkällä tähtäimellä muuttaa. Me haluamme etsiä seuraavia mahdollisia ja toteutettavissa olevia muutosaskeleita, jotka haastavat nykyjärjestelmät. Työmme keskiössä on yhteinen dialogi, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.”
Kotieläintuotannon ympäristövaikutuksilla Janasik viittaa esimerkiksi siihen, että eläintuotanto, mukaan lukien eläinrehut, vastaa 12–20 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Koko elintarvikeketju puolestaan vastaa tutkimusten mukaan noin 26 prosentista kaikista ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Muita merkittäviä ruuantuotannon ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi rehevöityminen ja maaperän happamoituminen.
ResPro-hankkeessa skenaarioita erilaisiin proteiinintuotannon tulevaisuuksiin tutkii monialainen ryhmä. Eläinlääkärit Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ovat mukana bioturvallisuuden näkökulmasta ja tuomassa mukaan tietoa siitä, mistä eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa on suomalaisessa eläintuotannossa tällä hetkellä kyse. Lisäksi mukana on eri näkökulmia edustavia yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikan tutkijoita Helsingin yliopistosta ja kasvatustieteilijöitä Oulun yliopistoista. Viimeksi mainittujen rooli on katsoa eläintuotantoa monilajisuuden kautta. Käytännössä he lähestyvät teemaa esimerkiksi naudan elämismaailman näkökulmasta – millainen on sen tai muun eläimen kokemusmaailma ja miten eri tahot huomioivat näitä? Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat keskittyvät siihen, miten eri ihmisryhmien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu tarvittavassa muutoksessa. Käytännössä siis esimerkiksi siihen, miten muutos vaikuttaa maataloustuottajiin.
Hankkeen johtaja Nina Janasik on yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija, jonka aiempana kiinnostuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi eläintuotantoon liittyvät pandemiariskit sekä ilmastonmuutokseen varautuminen suomalaisissa kaupungeissa. Hankkeessa hänen yhtenä tehtävänään on myös sovittaa hankkeen sisäisiä erilaisia näkemyksiä yhteen.
”Työryhmämme sisäiset näkemykset ovat periaatteessa lähtökohtaisesti hyvinkin erilaisia ja edustavat eri tutkimuskeskusteluja. Mutta me haemme niitä kohtia, joissa kuitenkin voimme löytää saman aallonpituuden. Olemme melkein pari vuotta jo luoneet yhteisymmärrystä ja nyt meillä on aika selkeä kuva siitä, miten tämä voi toimia. Työryhmässä kaikki ovat hyvin avoimia sille, että meillä on erilaisia näkemyksiä. Se vaatii taitoa suhtautua eroavaisuuksiin.”
Konsortion sisäinen moninäkökulmaisuus on eduksi hankkeen tavoitteiden toteutumiselle. Käytännössä tutkimushankkeen tuloksena syntyy erilaisia skenaarioita siitä, mikä tai mitkä voivat olla seuraavia askeleita kohti kestävämpää eläinproteiinien tuotantoa. Yhteisen visioinnin edellytyksenä on menetelmä, joka mahdollistaa erilaisten näkemysten kuulemisen ja taitoa nähdä eri näkökulmien yhtymäkohdat. Hankkeessa tähän hyödynnetään BIOS-tutkimusryhmän Industrial Foresight Studio (IFS) -menetelmää. Erityisen tärkeänä Janasik näkee ruuantuottajien mukanaolon.
”Lukkiutuneesta nykytilanteesta ei päästä, mikäli ei ole visiota siitä, mikä seuraava askel olisi tuottajien näkökulmasta.”
ResPro-tutkimuksessa puhutaan vaihtoehtoisista tai mahdollisista proteiinitulevaisuuksista. Millaiseksi Janasik näkee, että tulevaisuudet voivat muodostua?
”En halua visioida liikaa, sillä työmme vasta alkaa ja haluan luottaa sen tuottamiin tuloksiin. Aiemman tutkimuksen pohjalta tiedämme kuitenkin, että vastauksia voisi löytyä esimerkiksi bioturvallisuuden tai teknologian kautta. Joku voi kritisoida, että menetelmällämme pääsemme eteenpäin vain pienen askeleen. Ehkä, mutta ajattelemme, että pienen kautta pääsemme käsiksi isoon. Eli meille tässä on kyse siitä, miten voimme yhdistää seuraavan mahdollisen askeleen siihen suurempaan tarvittavaan muutokseen.”
ResPro on toinen Nesslingin säätiön Murros-haussa rahoitetuista hankkeista vuonna 2025. Murros-haussa etsittiin hankkeita, jotka tuottavat ymmärrystä, tuoreita näkökulmia ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseksi. Hakuun saapui määräaikaan mennessä 40 hakemusta. Niistä rahoitettiin kaksi. Toiseen Murros-hankkeeseen voit tutustua täältä.
Hankkeen nimi: ResPro – Väärästä proteiiniturvallisuuden tunteesta proteiiniresilienssiin: siltojen rakentaminen proteiinikestävyyden edistämiseksi
Toteuttajat: Päätoteuttaja Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta. Osatoteuttajat Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta sekä BIOS-tutkimusyksikkö.
Kesto: 2 vuotta
Rahoitettu summa: 499 497 €
Tiivistelmä: Eläintuotannon vastustajien ja teollisuuden sidosryhmien välinen polarisoituminen on johtanut umpikujaan, jossa molemmat osapuolet pysyvät tiukasti omissa näkemyksissään. Tämä dynamiikka ei palvele kestävän kehityksen tavoitteita. Tarvitsemme siltojen rakentajia: aloitteita, jotka voivat helpottaa vuoropuhelua ja etsiä yhteistä pohjaa.
Projekti ”Väärästä proteiiniturvallisuuden tunteesta proteiiniresilienssiin: siltojen rakentaminen proteiinikestävyyden edistämiseksi (ResPro)” etsii vaihtoehtoisia realistisia kompromisseja, jotka parantavat sekä ympäristön että eläinten hyvinvointia ja samalla puuttuvat eläinperäisten tuotteiden ylikulutukseen. ResPro haastaa nykyisen teollisen hinnan ympärille rakentuvan tuotantojärjestelmän hegemoniaa uudella visiolla, jonka keskiössä ovat bioturvallisuus ja eläinten terveys. ResPro tekee perusteellista empiiristä tutkimusta suomalaisen eläinproteiinituotannon marginalisoiduista ja näkymättömistä riskeistä ja asettaa tuotantopainotteisen talousparadigman vastakkain muiden, hyvin erilaisten ontologioiden ja epistemologioiden, kuten monilajisen oikeudenmukaisuuden, kanssa. ResPro soveltaa Industrial Foresight Studio -menetelmää, joka on yhteistyöalusta yritysten, viranomaisten, päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien väliselle tieteelliseen suunnitteluun perustuvalle seuraavan sukupolven teollisuus- ja innovaatiopolitiikalle.
Ota yhteyttä: Hankkeen vastuullinen johtaja yliopistonlehtori Nina Janasik,