Rakennusalan vakiintuneet normit tekevät rakentamisesta turvallista, mutta jarruttavatko ne samalla muutosta? Uusi kaksivuotinen tutkimushankeselvittää, miten nämä rakenteet ylläpitävät ylikulutusta ja mitä pitäisi tapahtua, jotta ala voisi aidosti kääntyä kestävämmälle uralle. Betoni toimii hankkeessa erityisenä tarkastelukohteena sen merkittävien päästöjen vuoksi. BLINK-hanke sai rahoituksen Nesslingin säätiön Murros-hausta.
Yksikään talo tai junarata ei valmistuisi ilman rakennusalan vakiintuneita normeja ja prosesseja. Hankkeet ovat isoja, rakentamisen on oltava turvallista ja jokaisen ketjun toimijan on tiedettävä roolinsa. Kääntöpuolena on prosessien jähmeys.
”Hypoteesinamme on, että rakennusalan normit ja historian saatossa juurtuneet toimintatavat estävät ylikulutuksen purkamista alalla. Haluamme ravistella näitä prosesseja – ovatko ne sellaisinaan tarpeellisia ja miten niiden kautta voi muuttaa alaa kestäväksi”, sanoo Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä. Hän johtaa BLINK-tutkimushanketta, jossa ovat mukana myös Tampereen yliopisto, AFRY ja BIOS-tutkimusyksikkö.
Miltä rakennusalan ylikulutus sitten näyttää? Sen voi tiivistää näin:
Rakennuksissa ja rakentamisessa kuluu maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista käyttämistämme luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia jalostamattomasta energiasta. Rakennussektori tuottaa globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä noin 35 prosenttia ja jätteestä 30 prosenttia.
Yksittäisistä rakennusmateriaaleista betonia on syyttäminen suurimmasta osasta rakennusalan päästöjä. On verrattu, että jos betoni olisi valtio, sen hiilidioksidipäästöt olisivat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Tästä syystä betoni on valikoitunut hankkeessa erityiseksi linssiksi.
”Jos betonin uudelleenkäyttöön löytyisi nykyistä tehokkaampia ratkaisuja, se jo itsessään aiheuttaisi ison muutoksen. Samalla betoni on se rakennusmateriaali, jonka käyttöä tutkimalla pääsemme hyvin käsiksi alan eri rakenteisiin ja siihen kytkeytyvään teollisuuteen.”
Tähtinen kuvaa, että tyypillisesti rakennusalalla keskitytään hyvin teknisiin ratkaisuihin, kun alaa kehitetään kestävämmäksi. Hänen johtamassaan hankkeessa tähdätään kuitenkin systeemisen muutoksen tuottamiseen.
”Ylikulutuksen juurisyyt eivät ole yksittäisissä asiantuntijoissa, organisaatioissa tai teknologioissa, vaan oikeastaan koko yhteiskuntamme rakenteessa. Miten rakentamista säännellään, millaisia sopimuksia tehdään, miten nämä vaikuttavat rakentamisen suunnitteluun ja siitä edelleen ruohonjuuritasolle? Kyse on myös siitä, mitä arvostamme: meidän pitäisi olla ylpeitä nykyisestä rakennuskannastamme ja vaalia sekä hyödyntää sitä enemmän.”
Tähtinen kollegoineen pyrkiikin hankkeen avulla vaikuttamaan laajasti koko rakentamisen arvo- ja toimijaketjuun. Käytännössä hankkeessa tehdään tieteellisen tutkimuksen lisäksi esimerkiksi pilottihanke, jossa testataan uusia ylikulutusta purkavia käytäntöjä. Lisäksi tehdään politiikkavaikuttamista ja tuodaan yhteen rakennusalan arvoketjun eri toimijoita kehittämään ratkaisuja yhdessä. Hankkeen lähtökohdat vaikuttamiseen ovat hyvät, sillä sen toteuttajien kautta hankkeen ulottuvilla on käytännössä lähes koko suomalainen rakennusala.
Tähtinen itse on tutkimusjohtaja Rakennustietosäätiössä ja osa-aikainen työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Hankkeessa työskentelee myös muita Rakennustietosäätiön tutkijoita ja lisäksi säätiö tuo mukanaan laajat verkostot alan toimijoihin. Suunnittelu- ja konsulttitoimisto AFRY tuo hankkeeseen asiantuntijansa, konkreettisia rakennushankkeita tarkasteltavaksi ja verkostonsa hankkeen tulosten levittämiseen. Mukana on myös tutkijoita Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terrasta. He tarkastelevat infrarakentamisen prosesseja ja tutkivat case-hanketta. BIOS-tutkimusryhmän Industrial Foresight Studio (IFS) toimii hankkeessa viestinnän, vuorovaikutuksen ja jalkautuksen foorumina ja empiirisenä tutkimusalustana yhdessä sidosryhmien kanssa.
Vaikka lähtökohdat muutoksen tekemiseen ovat hyvät, ei polku muutokseen luultavasti ole helppo. Rakentaminen on liiketoiminta-ala siinä missä muutkin, joten miten Tähtinen uskoo yritysten puuttuvan ylikulutukseen?
“Ylikulutus ei ole ongelma vain rakentamisessa, vaan sitä pitäisi purkaa koko yhteiskunnan tasolla. Jos ajatellaan esimerkiksi taloudellisia malleja, niin ne pitäisi muuttaa kiertotalouden suuntaan. Mutta kyllä yritysten kohdalla nykypäivänä on kyse myös siitä, että kestävyysarvot ja niihin vastaaminen ovat niille itseisarvoisen tärkeitä, jotta planeetta säilyy myös tuleville sukupolville, eikä yritystoiminnalla tahattomasti tuhota sitä. Vääjäämättä rakentamisenkin sektorilla tullaan tähän, sillä paine on niin kova.”
Blink on toinen Nesslingin säätiön Murros-haussa rahoitetuista hankkeista vuonna 2025. Murros-haussa etsittiin hankkeita, jotka tuottavat ymmärrystä, tuoreita näkökulmia ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseksi. Hakuun saapui määräaikaan mennessä 41 hakemusta. Niistä rahoitettiin kaksi. Tutustu toiseen Murros-hankkeeseen täällä.
- Hankkeen nimi: Rakenteellisen ylikulutuksen juurisyyt ja muutosmahdollisuudet rakentamisen arvoketjussa – betoni linssinä (BLINK)
- Toteuttajat: Päätoteuttaja Rakennustietosäätiö. Osatoteuttajat Tampereen yliopisto, AFRY Finland Oy ja BIOS-tutkimusyksikkö.
- Kesto: 2 vuotta
- Rahoitettu summa: 500 000 €
- Tiivistelmä: Hanke tarkastelee rakentamisen rakenteellista ylikulutusta, joka ei synny yksittäisistä virheistä vaan vakiintuneista normeista, ohjeista, päätöksenteon rakenteista ja insentiiveistä. Betoni toimii linssinä, jonka kautta tunnistetaan, miten eri rakenteet ja arvoketjut estävät resurssitehokkuutta ja miten ne voidaan ohjata tukemaan ekologista, taloudellista ja teknistä kestävyyttä. Monitieteinen lähestymistapa yhdistää eri tieteenalojen analyysin sekä rakennus- ja infrahankkeiden käytännön osaamisen. Tutkimus perustuu kestävyysmurroksen, institutionaalisen muutoksen, sääntelyjärjestelmien ja kiertotalouden teorioihin. Se koostuu kirjallisuuskatsauksista, kahdesta tapaustutkimuksesta sekä BIOSin työpajoista, joissa sidosryhmät arvioivat betonin ylikulutuksen ajureita ja tulevaisuuden kehityskulkuja. Aineistona hyödynnetään kirjallisuuskatsausten tuloksia, dokumentteja, sopimus- ja suunnitteluperusteita, haastatteluja ja kyselyjä. Keskeiset tuotokset ovat systeemisten esteiden ja mahdollisuuksien kartta, käytännössä testattu esimerkkihankemalli, politiikkasuositukset teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan, sääntelyyn ja julkisiin hankintoihin, vuorovaikutus- ja viestintämateriaalit sekä vaikuttavuuskiihdyttämö ja loppuseminaari, tietopohja alan ohjeistuksille.
- Ota yhteyttä: Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusjohtaja Katja Tähtinen, katja.tahtinen@rts.f