Puusta on tullut meille yhä tärkeämpi energianlähde. Samalla kun hakkaamme metsiä, myllerrämme myös maaperää. Tämä puolestaan vaikuttaa tuhansiin maaperässä eläviin kasveihin ja eliöihin. Jotta emme aiheuta mitään peruuttamatonta, tarvitsemme tutkimustietoa.
Metsämaaperä toimii puiden ankkurina, metsäkasvillisuuden alustana ja maaperäeliöstön elinympäristönä. Metsämaaperän fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit säätelevät hiilen, ravinteiden sekä veden kiertoa ja kulkeutumista pohjaveteen ja vesistöihin.
Kuutiossa maaperää möyrii tuhansia pieniä eliöitä, jotka mylläävät maata ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. Jos tämä ympäristö muuttuu radikaalisti, eliöyhteisön toiminta voi häiriintyä ja se vaikuttaa myös ihmisen käyttämiin ekosysteemipalveluihin. Maaperässä metsänhoidolliset muutokset ilmenevät monen vuosikymmenen ajan.
Tutkimuksessani määritetään maaperämuutosten kestoa erilaisten hakkuiden tai maaperän käsittelyiden seurauksena. Suomessa metsämaaperän muutoksia ja niiden kestoa on tutkittu hiukan vähemmän kuin esimerkiksi maatalousmaita. Tämänlainen tutkimustieto on erityisen keskeisessä asemassa nyt, kun Suomessa käydään keskustelua erilaisista energiamuodoista, niiden kestävyydestä ja ennen kaikkea niiden kotimaisuudesta.
Maaperä on suuri orgaanisen hiilen varasto
Puu ja sen sivutuotteet nähdään Suomessa hiilineutraalina energiamuotona, ja nykyiset energiapoliittiset ohjauskeinot pyrkivät lisäämään puun käyttöä runsaasti seuraavien vuosien aikana.
Käytännönläheinen tutkimustyöni on antanut perspektiiviä tarkastella metsän käyttömuotoja monelta eri kannalta. Metsäntutkimukseen ja sen tuloksiin liittyy paljon mielenkiintoa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Suomi on Euroopan metsäisin maa, joten metsien käytöllä on pitkät perinteet. Oikeastaan voidaan sanoa, että monelle metsä on osa suomalaista mielenmaisemaa, jota ihannoidaan ja ikävöidään ulkomailla.
Maaperä yhdistetään usein jääkauteen, mutta todellisuudessa maankamaralla ja sitä verhoavalla maaperällä on paljon suurempi tarkoitus. 95 prosenttia maapallon ruuantuotannosta on jollain tavalla sidottu maaperään ja sen monimuotoiseen eliöstöön. Lisäksi, maaperä on suurin yksittäinen orgaanisen hiilen varasto. Maaperä ei siis pelkästään kannattele puita ja muuta kasvillisuutta vaan myös elämää. Siksi on tärkeää, että kuoppia kaivetaan.
Lilli Kaarakka on kaupunkilainen metsänhoitaja, joka tutkii metsämaaperän muutoksia metsätieteiden laitoksella, Helsingin yliopistossa ja ihailee maailman suurimpia havupuita toisessa kodissaan Kaliforniassa. Twitter: @lillikaramba
Kirjoitus on alun perin julkaistu osoitteessa Skolar.fi.
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
