Jos olet juhannukseen aikaan liikkunut ulkona valoisassa kesäillassa, olet ehkä huomannut taianomaisen vihreän tuikkeen polun varressa. Onnittelut, olet törmännyt erääseen suomalaisen luonnon ihmeeseen: kiiltomatoon! Mutta ovatko kiiltomadot katoamassa?
Kiiltomadot ovat nimestään huolimatta kovakuoriaisia. Kiiltomatonaaraat tuottavat vihreää valoa houkutellakseen lentäviä, loistamattomia koiraita luokseen. Kiiltomadot elävät muutaman vuoden toukkina syöden muun muassa kotiloita ja etanoita. Aikuiset kiiltomadot eivät syö vaan kuolevat pian lisääntymisen jälkeen. Kiiltomadoilla onkin kova kiire löytää kumppani!
Meille ihmisille parhaat mahdollisuudet nähdä loistavia kiiltomatoja on kesä-heinäkuussa keskiyön ja aamukahden välillä.
Ensikohtaaminen kiiltomadon kanssa
Muistan vieläkin sen, miltä tuntui nähdä ihka oikea kiiltomato ensimmäistä kertaa. Oli kesäkuu 2017, yö oli lämmin ja tyyni. Olin juuri aloittamassa graduani, ja etsin kiiltomatoja tutkimusryhmän kanssa. Tarkkailin ympäristöä silmä tarkkana, ja hätkähdin toiveikkaasti aina kun kuunvalo sai vesipisarat välkehtimään kasvien lehdissä.
Kello läheni kahta yöllä, oli pimeää ja hiljaista. Alkoi vaikuttaa siltä, ettei naaraita sinä yönä näkyisi. Yhtäkkiä pysähdyin. Mitä siinä ruohikossa välkehti? Oliko jälleen kerran pelkkä vesipisara? Astuin lähemmäs, siirsin ruohonkorsia varovasti sivulle ja siellä se oli! Loistava kiiltomatonaaras, joka heilutti vihreää hohtavaa valoaan hitaasti, ikään kuin kutsuen. Hetki oli taianomainen!
Vaikka ensikohtaamisen jälkeen olen ehtinyt nähdä lukuisia kiiltomatoja, niiden näkeminen tuntuu aina yhtä maagiselta. Vieläkään en oikein ymmärrä miten ehdin elää näinkin vanhaksi tiedostamatta, että näin eksoottisen oloinen laji löytyy ihan täältä koto-Suomesta. Tai ainakin vielä löytyy, sillä tulevaisuus saattaa ikävä kyllä näyttää erilaiselta.
Valosaaste häiritsee kiiltomatojen lisääntymistä
Tutkijat ovat huomanneet, että kuten niin monet muut hyönteiset, sekä kiiltomadot että niiden sukulaiset tulikärpäset vähenevät maailmalla. Tähän on monta eri syytä, kuten elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmastonmuutos, hyönteismyrkyt ja valosaaste.
Valosaaste on ihmisten tuottamaa turhaa yöllistä valoa: sellaista valoa, joka tulee esimerkiksi katuvaloista, ajoneuvoista, mainostauluista ja muista valonlähteistä joita emme oikeasti tarvitse ja ovat luonnon kannalta väärässä paikassa väärään aikaan. Me ihmiset olemme niin tottuneita siihen että valoa on lähes aina saatavilla katkaisinta napsauttamalla, että on helppo unohtaa ettei luonnossa öitä valaise juuri mikään muu kuin kuu ja tähdet. Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että yötä seuraa aina päivä; jos valosaasteen takia näin ei tapahdu, menevät pasmat helposti sekaisin. Väitöskirjaprojektissani tutkin, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen lisääntymiseen. Kun valoa on paljon, koiraiden on vaikea löytää loistavia naaraita. Esimerkiksi katuvalon alla loistava naaras saattaa jäädä kokonaan ilman kumppania. Pahimmassa tapauksessa naaras kuolee lisääntymättä, mikä voi vaikuttaa populaatioon negatiivisesti.
Tutkimukseni tavoitteena on kasvattaa tietämystä valosaasteen vaikutuksista kiiltomatoihin, mutta toivon tulosten auttavan myös suojelutoimien ja fiksun valaistuksen suunnittelussa. Ja mitä parasta, kiiltomatoja suojelemalla ja turhia valoja vähentämällä voi auttaa myös muita samalla alueella asuvia pimeää tarvitsevia lajeja, kuten yöperhosia ja lepakoita. Myös öisin lepäävät lajit, kuten me ihmiset, nukkuvat paremmin, kun ympärillä ei ole turhaa valoa.
Ilmoita havaintosi tutkijoille
Osallistu sinäkin tutkimukseen! Jos näet kiiltomadon tai jos etsimisestä huolimatta niitä ei löydy, ilmoita havaintosi meille. Kiiltomatokysely on kansalaistiedeprojekti, jossa kerätään havaintoja kiiltomadoista ja niiden esiintymisestä suhteessa valosaasteeseen. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!
Lue lisää täältä:
Kiiltomatokyselyn kotisivut: www.kiiltomatokysely.wordpress.com
Kiiltomatolomake: www.laji.fi/kiiltomadot Facebook: https://www.facebook.com/kiiltomatoteam/
Christina Elgert työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa. Hänen väitöstutkimustaan ”Keinovalo ja sen vaikutukset: miten valosaaste vaikuttaa kiiltomadon lisääntymiseen” rahoittaa Nesslingin Säätiö.
