EU-erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa työskentelevä Johanna Kentala-Lehtonen on koko uransa ajan pohtinut, miten sovittaa yhteen talous ja ympäristö. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisistä huolehtiminen kestävyysmurroksessa on yhtä tärkeää kuin ympäristöstä huolehtiminen, Kentala-Lehtonen muistuttaa.
Johanna Kentala-Lehtonen koordinoi valtioneuvoston kansliassa niin sanottua EU:n Green Dealia. Se on EU-komission asettama tiekartta ja lainsäädäntökokonaisuus Euroopan ilmasto- ja luontotavoitteille. Lopullinen tavoite on hiilineutraali Eurooppa vuonna 2050 ja sitä ennen toimilla tähdätään vähentämään EU-maiden päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä parantamaan luonnon tilaa, luomaan työpaikkoja ja turvaamaan ihmisten terveyttä.
Green Deal on kaikkia talouden aloja poikkileikkaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuus, jonka myötä uudistetaan paljon EU-lainsäädäntöä. Kentala-Lehtosen työtä on esimerkiksi koordinoida eri ministeriöiden kannat neuvotteluita varten.
Olet tiiviisti mukana toteuttamassa EU:n Green Dealiin liittyvää lainsäädäntötyötä. EU on sitoutunut siihen, että Eurooppa on ilmastoneutraali vuonna 2050. Päästäänkö tavoitteeseen?
Viimeisin iso edistysaskel otettiin kesäkuussa, kun EU:n jäsenmaiden ympäristöministereistä koostuva ympäristöneuvosto sekä energiaministereiden energianeuvosto hyväksyivät jäsenmaiden kannat niin sanotusta Fit for 55 -paketista, eli lainsäädännöstä, jonka avulla EU vähentää päästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Minusta on aivan mieletöntä, että paketti saatiin tehtyä, kun ajattelee, miten vaikea tilanne EU:ssa nyt kaikkiaan on. Ja silti yhteisymmärrys löytyi nopeasti, alle vuoden neuvotteluiden jälkeen. Seuraavaksi vuorossa ovat niin sanotut kolmikantaneuvottelut, joissa EU:n neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti sovittavat näkemyksensä paketista yhteen. Vasta tämän jälkeen lainsäädäntö on valmis ja tulee toimeenpantavaksi jäsenmaissa.
Lainsäädäntöpaketti sisältää yhteensä 15 kohtaa, joista yhteisymmärrys jäsenmaiden osalta löytyi jo 11:en. Kyseessä on globaalisti kunnianhimoisin ja pisimmälle viety ilmastolainsäädäntö koskaan ja se koske kaikkia talouden aloja.
Usein kuulee puhuttavan, että mitään ei tehdä. Kyllä todella tehdään ainakin EU:ssa. Tämä on todella kunnianhimoista lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on toteuttaa ne ilmastotavoitteet, jotka ovat nykyisin EU:ta sitovaa lainsäädäntöä kesällä 2021 hyväksytyn Euroopan ilmastolain myötä.
”Minulle kestävä kehitys on sitä, että talous, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi yhdistetään reilulla tavalla.”
Tiedät erityisen paljon EU-lainsäädännön ja Suomen lainsäädännön yhteensovittamisesta. Millainen suhde näillä on?
Kaikki Suomessa tehtävä politiikka tai lainsäädäntö ei ole EU-politiikkaa tai perustu EU-lainsäädäntöön. Mutta ympäristöpolitiikkaan EU:lla on toimivaltaa, eli ympäristöasioista päätetään yhteisesti Euroopan unionissa. Sieltä tuleva lainsäädäntö on jäsenmaille niin sanotusti velvoittavaa.
Nykyinen Euroopan komissio on antanut erityisen paljon ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä asetuksina eikä direktiiveinä. Näiden ero on se, että direktiiviä on mahdollista soveltaa jäsenmaissa. Maat voivat siis tehdä omaa lainsäädäntöään, kunhan se täyttää direktiivin ehdot. Mutta asetus on lainsäädäntöä, joka pitää ottaa sellaisenaan käyttöön ja se koskee kaikkia jäsenmaita. Käytännöt ympäri Eurooppa siis yhtenäistyvät koko ajan.
Tämä tuo mukanaan myös haasteita. Esimerkiksi meillä Suomessa on tiettyjä erityispiirteitä, kuten metsätalouden perinteisesti vahva rooli, jotka eivät koske vaikkapa Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Lisäksi meillä on jo vahvaa lainsäädäntöä ennestään. Haasteena neuvotteluissa on se, miten sovitamme yhteen jo olemassa olevan lainsäädännön ja maamme erityispiirteet sen kanssa, että olemme pieni vähemmistö koko EU:ssa.
Yksi tehtävistäni on huolehtia siitä, että erityispiirteemme olisivat tiedossa komissiossa silloin kun lainsäädäntöä tehdään.
Millainen tausta EU-erityisasiantuntijalla pitää olla?
Ympäristöasioihin kiinnostukseni heräsi jo lapsena, kun kasvoin maatilalla. Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen käsite ovat olleet jo lukiosta ja yliopistosta asti erityisiä kiinnostuksen kohteitani.
Olen opiskellut valtio-oppia ja kansainvälistä politiikkaa. Olin aikoinaan myös MEPin avustajana EU:ssa. Lisäksi väitöskirjassani yksi tulokulma koski Euroopan unionia. Silti sanoisin, että EU:n prosessit ja lainsäädäntöreitit oppii parhaiten tekemällä. Prosessi on aika monimutkainen, joten hahmottamisessa auttaa, kun on itse siinä mukana.
Asiantuntemusalueeseeni kuuluu ymmärtää Green Dealin kokonaisuutta. Eri ministeriöt katsovat asioita omasta näkökulmastaan – ympäristöministeriö ympäristön ja maa- ja metsätalousministeriö esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen näkökulmasta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat Green Dealin politiikoista Suomessa vastaavia tahoja. Minun tehtäväni on ymmärtää kokonaisuutta ja sovittaa eri näkökulmia yhteen yhtenäiseksi Suomen kannaksi.
Pidät tärkeänä sosiaalista oikeudenmukaisuutta kestävyysmurroksessa. Mitä se tarkoittaa?
Tämäkin liittyy kestävän kehityksen käsitteeseen. Minulle kestävä kehitys on sitä, että talous, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi yhdistetään reilulla tavalla.
Kestävyysmurroksessa kaikki yhteiskuntamme toiminnot pitää nopeasti muuttaa tukemaan ihmiselämää, joka mahtuu yhden planeetan rajoihin. Emme voi ajatella pelkästään ympäristön näkökulmaa, vaan meidän pitää ottaa huomioon myös ihmisten hyvinvointi ja se, että ihmisistä pidetään huolta. Siihen tarvitsemme talouden raameja.
Tämä liittyy myös keskeisesti työhöni. Olen töissä valtioneuvoston kansliassa, en esimerkiksi ympäristöministeriössä, joten tehtäväni on huomioida laajasti eri näkökulmat, kun koordinoin Suomen kantoja EU-valmisteluun.
Mitä ympäristöön liittyviä teemoja EU:ssa seuraavaksi käsitellään?
Ilmastoon liittyvä lainsäädäntö on jo pitkällä. Jäsenmaat alkavat siirtyä nyt ennallistamisen eli luonnon tilan parantamisen kysymyksiin ja lainsäädäntöön, eli toimeenpanemaan EU:n biodiversiteettistrategiaa. Se on agendalla nyt syksyllä 2022 ja Suomikin on juuri muodostanut siitä kantansa.
Uskon, että käsillä oleva energiakriisi ja materiaalipula vauhdittavat kiertotaloutta, koska EU haluaa olla yhä itsenäisempi ja omavaraisempi. Toimintasuunnitelma kiertotaloudelle annettiin EU:ssa jo keväällä 2020, mutta vasta tänä vuonna pääsemme varsinaisiin lainsäädäntöehdotuksiin.
Kiertotaloudesta on puhuttu pitkään, mutta konkretia on puuttunut. Vanha viisaus siitä, että hyvä kriisi kannattaa hyödyntää, pätee tähänkin. Nyt kun luonnonvarat alkavat käydä liian kalliiksi huomataan, että meidän kannattaa kierrättää se, mikä on jo olemassa. Käytännössä kiertotalouteen siirtymisestä tulee nyt taloudellisesti kannattavaa. Ennen se ei välttämättä ole sitä ollut ja lisäksi mahdollistava lainsäädäntö on puuttunut. Siksi yritykset eivät ole laajamittaisesti siirtyneet kiertotalouteen.
Pääset työssäsi vaikuttamaan Euroopan kokoisiin asioihin. Mihin haluat vaikuttaa Nesslingin Säätiössä?
Pidän säätiötä todella tärkeänä toimijana. Uskon, että sillä voi olla paljon kokoaan suurempi vaikuttavuus. Perustutkimuksella on aina roolinsa, mutta tarvitsemme myös rahoittajia, jotka rahoittavat sellaista tutkimusta, joka vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Haluan olla löytämässä niitä tutkijoita ja tutkimuksia, joilla voidaan löytää vastauksia päivänpolttaviin aiheisiin ja vauhditetaan kestävyysmurrosta. Taustani vuoksi tuon säätiöön ymmärrystä ympäristön ja yhteiskunnan välisestä yhteydestä ja siitä, millainen tutkimus vaikuttaa päätöksentekoon. Hallitustyössä olen myös kiinnostunut siitä, miten säätiö huolehtii työntekijöistään, sillä ajattelen että he ovat se voimavara, joka tekee säätiön vaikuttavuuden.
Tutustu myös muihin hallitusesittelyihin
Niina Bergring
Simo Honkanen
Timo Kairesalo
Johanna Kentala-Lehtonen
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
Pertti Lassila
Jari Niemelä
Niko Soininen
Ilari E. Sääksjärvi
Tuula Varis
