Nesslingin säätiön hallitus on saanut alkuvuodesta 2025 kaksi uutta jäsentä: Teppo Säkkisen ja Kati Ihamäen. Tässä artikkelissa esittäytyy Teppo Säkkinen, joka tuo Nesslingin säätiön hallitustyöskentelyyn kokemusta vihreästä siirtymästä, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja ympäristökonfliktien sovittelusta.
Teppo Säkkinen, kuka olet ja mistä tulet?
Olen päälle kolmekymppinen yhteiskuntatieteiden maisteri Rovaniemeltä. Työskentelen tällä hetkellä Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana, jossa työhöni liittyy erityisesti ilmastoon, energiaan ja teollisuuteen sekä yritysten vihreään siirtymään liittyvät kysymykset. Lisäksi olen nyt myös tuore Nesslingin säätiön hallituksen jäsen.
Miten kuvailisit omaa taustaasi suhteessa Nesslingin säätiölle tärkeisiin teemoihin: kestävyysmurrokseen ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen?
Tulen mukaan hallitustyöhön kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin työni kautta tuon elinkeinoelämän näkökulmaa siihen, miten yritykset voivat olla mukana vauhdittamassa kestävyysmurrosta. Osallistun myös YK:n ilmastoneuvotteluihin yritysten edustajana. Erityisesti nyt on todella tärkeää, että yritysten ääni on kannustamassa valtioita pitämään kiinni Pariisin sopimuksen tavoitteista.
Toiseksi minulla on taustaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tasolta: olen työskennellyt maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä eli minulta löytyy kokemusta muun muassa energia-, ilmasto- ja luonnonvarakysymyksien käsittelystä.
Kolmas tulokulmani on ympäristökonfliktien sovittelu. Tein graduni rauhanvälityksestä ja minulle on kertynyt paljon kokemusta tilanteista, joissa on jouduttu sovittamaan yhteen ristikkäisiä intressejä erilaisissa kiistoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi susiin, lohiin ja norppiin liittyvät kysymykset. Olen ollut muun muassa metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa keräämässä susien ulostenäytteitä Pohjois-Karjalassa. Se on hyvä konkreettinen esimerkki siitä, kuinka eri tahoja osallistetaan tiedon tuottamiseen ja samalla lisätään luottamusta tutkittuun tietoon.
Sinulla on vahva kokemus elinkeinoelämästä. Miten näet yritysten roolin kestävyysmurroksen vauhdittamisessa?
Yritykset ovat merkittävässä asemassa niin investointien, kulutuksen kuin taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Iso osa päätöksistä tehdään yritysten arjessa.
Yritysten toimeliaisuushan tuottaa paljon hyvää. Se tuottaa verotuloja, joilla pyöritetään yhteiskuntamme peruspilareita, kuten koulutusta ja palveluja. Siksi on todella panostettava siihen, että yritysten toiminta olisi myös ekologisesti kestävällä tiellä. Yritysten investoinnit ovat ratkaisevassa roolissa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
Ilmastopäästöjen vähentämisessä pohjoismaiset yritykset ovat olleet usein etujoukoissa, ja siinä on myös paljon taloudellisia mahdollisuuksia, liittyen esimerkiksi päästöttömään teräkseen ja vihreään vetyyn.
Laajemmassa kestävyysmurroksessa kiinnostavia teemoja yritysten näkökulmasta ovat myös kiertotalous ja uudistavat liiketoimintamallit esimerkiksi metsänhoidossa.
Entä miten näet säätiöiden – erityisesti Nesslingin säätiön – roolin kestävyysmurroksen tukemisessa?
Säätiöt voivat täydentää julkista tutkimusrahoitusta ja ottaa riskejä uusien avauksien tukemisessa, mikä tekee niiden roolista todella merkittävän.
Nesslingin säätiön taustassa yhdistyy kiinnostavalla tavalla yritystoiminnasta syntynyt varallisuus ja halu edistää ympäristön hyvinvointia. Juuri sellaista sillanrakennusta tarvitaan.
Tutkitun tiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta Nesslingin säätiön tekemä työ, jossa tuetaan aktiivista tutkijuutta ja viestintävalmiuksia, on myös erittäin merkityksellistä. Päätöksenteon tueksi tuotetun tiedon pitää olla sellaista, että maallikkokin sen ymmärtää ja siksi tutkijoiden viestintäosaamisen ja vuorovaikutustaitojen arvo korostuu entistä enemmän.
Millaisena näet Nesslingin säätiön hallituksen kokoonpanon ja vahvuudet?
On mahtavaa olla osa porukkaa, jossa yhteisessä vetäytymisessä vähän väliä joku hyppää pystyyn, kun sattuu bongaamaan vähän harvinaisemman loispistiäisen! Hallituksessa ja Nesslingin säätiössä kokonaisuudessaan on mukana todella monipuolinen porukka, jossa on laaja-alaista tutkimusosaamista eri tieteenaloilta sekä ymmärrystä päätöksenteosta, elinkeinoelämästä ja sijoittamisesta. Koen hirveän virkistävänä päästä osaksi tällaisen porukan keskusteluja, joissa voi olla ristikkäisiäkin ajatuksia siitä, miten kestävyysmurrosta pitäisi edistää. Mutta on ehdottomasti arvokas asia, että niitä eri näkökulmia on.
Mistä Nesslingin säätiölle tärkeistä teemoista toivoisit, että keskustelu lisääntyy yhteiskunnassamme?
Nyt ratkaisevan toiminnan vuosikymmenellä on oikeasti saatava asioita eteenpäin ja vauhtia murrokseen, ja siksi on löydettävä kytkentöjä kestävyysmurroksen ja muiden pinnalla olevien, polttavien teemojen välillä. Esimerkiksi yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden osalta on nyt käytännössä mietittävä, miten vaikkapa puolustusteknologioista saisi vauhtia myös siviiliteknologioiden kehittämiseen ja samalla energiamurroksen vauhdittamiseen. Tällaisia kytkentöjä on tutkittava, otettava nopeasti käyttöön ja hyödynnettävä laajassa mittakaavassa.
Nesslingin säätiöllä on taas elokuussa auki yleinen rahoitushaku kestävyysmurros-teemalla sekä tänä vuonna myös erillinen Murros-haku liittyen rakenteelliseen ylikulutukseen. Millaisia odotuksia sinulla on näille?
Haluan antaa tilaa tieteen vapaudelle tuoda erilaisia ehdotuksia näiden isojen teemojen alle. Itse haluaisin nähdä, että tutkimuksen rahoittajana voisimme olla mahdollistamassa pitkäjänteistä tekemistä, jossa todella rakennetaan polkua kohti kestävämpää tulevaisuutta. Odotan, että hakemuksista nousee jotain sellaista, jota ei osannut edes ennalta ajatella, ja joista me hallituksenkin päässä saamme uusia oivalluksia tärkeistä, tutkimusta kaipaavista aiheista.
Lopuksi: mitä haluaisit sanoa kaikille niille, jotka vielä pohtivat, kannattaako hakea rahoitusta Nesslingin säätiöltä?
Kannustan ehdottomasti hakemaan! Hyvin tehty hakemus auttaa samalla myös kirkastamaan omaa ajatusta tutkimuksesta. Nesslingin säätiö tukee tutkijoita aidosti – ei vain rahoittamalla, vaan myös kohtaamisilla ja verkostoilla. Toivon, että mahdollisimman moni näkee tämän tilaisuutena ja uskaltaa ehdottaa omia ideoitaan kestävän tulevaisuuden puolesta.
Teksti: Jussi Hakanen
Kuvat: Annukka Pakarinen
