Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala on talouden, ihmisen ja ympäristön yhteensovittaja, joka on kulkenut Nesslingin säätiön matkassa yli 30 vuoden ajan asiantuntijalautakunnasta hallitukseen. Puheenjohtajakaudellaan Kylä-Harakka-Ruonala kiirehti usein suoraan hallituksen kokouksesta lentokoneeseen, joka kuljetti hänet Brysseliin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tehtäviin. Vaikka työvuodet ovat jo tulleet täyteen, into jakaa osaamista ja oppia uutta ei hiivu.
Sinua pyydettiin Nesslingin säätiön asiantuntijalautakuntaan vuonna 1990 edustamaan teollisuuden ympäristövaikutusten asiantuntemusaluetta. Mitä mietit silloin?
”Olin juuri väitellyt teollisuuden vesistövaikutusten matemaattisesta mallintamisesta, mutta en ollut ammattitutkija. Mietin, olenko tarpeeksi pätevä tehtävään. Miten voisin lautakunnassa arvioida tutkijoiden hakemuksia ja päättää niin suurista asioista kuin toisten toimeentulo?
Painetta ei helpottanut mielikuva Nesslingin säätiöstä perinteikkäänä ja arvokkaana toimijana. Olin oppinut tuntemaan Nesslingin säätiön arvostettuna, korkeatasoista tutkimusta tukevana ja vakaana tutkimuksen rahoittajana.
Asiantuntijalautakunnassa huomasin pian, että arviointi toimi sujuvasti ja omat arvioni olivat linjassa muiden asiantuntijoiden kanssa. Lautakunnassa toimimisen koin tärkeäksi ja vastuulliseksi, mutta myös kivaksi työksi. Säätiön arvokkaasta maineesta huolimatta ryhmähenki oli rento ja rakentava, ei ollut koskaan mitään turhaa nipotusta! Eikä ole vieläkään.”
Olet nähnyt ympäristökysymysten ja elinkeinoelämän muutoksen työskennellessäsi vuosikymmenten ajan säätiön ohella ympäristöhallinnossa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja viimeisimpänä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Millaisia muutoksia olet tuona aikana alallasi havainnoinut?
”Termit ovat moneen kertaan vaihtuneet, mutta perimmäiset tavoitteet ovat samat: kun viime vuosituhannen puolella edistettiin vaikkapa säästävää teknologiaa sekä ekokilpailukykyä ja -vientiä, nykyään puhutaan kiertotaloudesta, hiilikädenjäljestä ja vihreästä siirtymästä. Uusia termejä tarvitaan, jotta kiinnostus ja innostus asioihin säilyvät.
Pitkä ura EK:ssa ja yhteistyö Brysselissä ovat opettaneet, että ihmiset hyvin erilaisista taustoista ja erilaisten intressien takaa voivat saavuttaa yhteisymmärryksen – kunhan keskustelu on analyyttistä ja pohjaa vankkaan tietoon. Tässä myös Nesslingin säätiö tutkimuksen rahoittajana ja tutkimustiedon välittäjänä on suuressa roolissa. Vuodet ovat myös näyttäneet, kuinka ympäristötutkimuksesta on tullut tieteidenvälistä ja monialaista.
Samaan aikaan ymmärrys asioiden globaalista mittakaavasta on kasvanut. EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain alle 10 %, mikä ei tarkoita, ettei niitä tulisi leikata. Mutta mielestäni meidän täytyy vaikuttaa myös siihen jäljelle jäävään 90 %:in, sekä politiikan että yritysten vientitoiminnan kautta.
Yrityksillä täytyy olla suotuisat puitteet innovoida, investoida ja kansainvälistyä. Samaan aikaan on tavoiteltava ihmisten hyvinvointia ja parempaa ympäristöä. Uskon vakaasti, että on mahdollista toimia niin, että nämä kaikki kolme tavoitetta toteutuvat. Tästä kunnianhimon tasosta ei ole varaa tinkiä.”
Aloitit säätiön hallituksessa vuonna 2000, ja vuodet 2013–2020 toimit puheenjohtajana. Miten hallitustyöskentely on muuttunut tuona aikana, ja mitä Maj ja Tor Nessling siitä ajattelisivat?
”Hallitus vastaa siitä, että säätiön omaisuutta hoidetaan asianmukaisesti ja rahoitus käytetään täyttämään säätiön tarkoitusta. Tarkoitusta on ollut tarpeen kuitenkin tulkita uudella tavalla aikojen muuttuessa.
Välillä teen mentaaliharjoituksen. Jos olisin Maj ja Tor Nessling, mitä ajattelisin tästä suunnasta? Uskon, että edistyksellisinä ihmisinä he ymmärtäisivät hyvin säätiön tapaa toimia kulloisessakin ajassa. Perustarkoitus on sama, vaikka tavat toimia muuttuvat.
Jos ympäristöalan tutkimus on muuttunut monialaisemmaksi ja tieteidenvälisemmäksi, myös säätiön toiminnassa näkyy muutos: tieteen tekemistä ja sen edellytyksiä edistetään uudenlaisilla tavoilla. Näiden vuosikymmenten aikana Nesslingin säätiö on suunnannut tutkimusrahoitusta yksittäisten apurahahankkeiden ohella myös isompiin yhteishankkeisiin muiden säätiöiden ja toimijoiden kanssa. Omaisuuden hoidossa vastuullisen sijoittamisen teemat ovat nousseet tärkeiksi. Lisäksi on panostettu yhä enemmän viestintään: kerrotaan tutkimuksesta ja säätiön toiminnasta avoimesti ulospäin.
Nesslingin säätiö on nykyään hyvinkin ketterä toimija. Vakaus, johon tutustuin jo 90-luvulla, ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään: ajattelen, että nimenomaan vakaa perusta mahdollistaa myös elämisen ajassa.”
Toimikautesi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä on ohi, mutta vaikutat ETSK:ssa edelleen, nyt neuvoa-antavana asiantuntijana. Voisi siis sanoa, että olet vuosikymmenten jälkeen palannut asiantuntijan rooliin – eikö?
”Joskus mietin, onko asiantuntija hyvä termi kuvaamaan minua pitkäaikaisen johtamistyöni jälkeen. Osaamiseni perustuu monien asioiden ja näkökulmien yhdistämiseen, ei yksittäisten asioiden syväluotaavaan tuntemiseen. Toisaalta, ehkä se on nimenomaan nykyaikaista asiantuntijuutta. Uskon myös elinikäiseen oppimiseen: olen viime vuosina suorittanut muun muassa avoimia verkkokursseja tekoälystä. Digitalisaatio on hieno mahdollistaja!”
Kuvat: Eeva Murtolahti
Tutustu myös muihin hallitusesittelyihin
Niina Bergring
Simo Honkanen
Timo Kairesalo
Johanna Kentala-Lehtonen
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
Pertti Lassila
Jari Niemelä
Niko Soininen
Ilari E. Sääksjärvi
Tuula Varis
