Nesslingin säätiö rahoittaa yleisessä rahoitushaussa innovatiivisia hankkeita ja aktiivisia tutkijoita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Väitöskirja-apurahaa voi hakea syksyn yleisen rahoitushaun yhteydessä. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin ja kriteereihin.
Siirry postdoc- ja toimintahankkeiden ohjeisiin
Siirry yleisen rahoitushaun etusivulle
Tarkistathan ensimmäiseksi nämä
Myönnämme samalle henkilölle rahoitusta väitöskirjan tekemiseen vain kerran. Emme myönnä rahoitusta alle kahden vuoden väitöskirjatyöskentelyyn, eli esimerkiksi väitöskirjan viimeistelyyn. Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa mahdollisine tutkimuskuluineen väitöskirjatutkimukseen enintään neljäksi vuodeksi. Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis ja tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahatyöskentelyn aloittamista – apurahaa on kuitenkin mahdollista hakea meiltä jo tätä ennen. Apurahaa voi käyttää myös muussa kuin suomalaisessa tutkimuslaitoksessa.
Hakemus tehdään apurahajärjestelmä Nesslinkissä
Rahoitushakemus laaditaan Nesslinkissä. Hakulomake aukeaa Nesslinkiin haun alkamispäivänä maanantaina 11.8.2025. Hakijan on aina oltava tutkimushankkeen tutkija, eli väitöskirjan tekijä itse. Hakija rekisteröityy Nesslinkiin yksityishenkilönä.
Hakemuslomakkeelle täytetään hakijan tiedot, hankkeen tiedot, riskiarvio ja budjetti. Lomakkeen kautta lähetetään myös väitöskirjatyön ohjaajalle lausuntopyyntö. Ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta.
Hakemuksen pakollisia liitteitä ovat tutkimussuunnitelma, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, CV ja hankkeen suorituspaikan allekirjoittama sitoumuslomake. Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Lataa sitoumuslomakkeen pohja tästä.
Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Lyhyt tiivistelmä hankkeesta – täytä nämä kohdat suomeksi ja englanniksi, sillä käytämme niitä viestinnässämme, mikäli rahoitus myönnetään.
Järjestelmässä on mahdollista tallentaa ja muokata keskeneräistä hakemusta. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin ja antaa ohjeita. Huomioimme vain määräaikaan mennessä Nesslinkin kautta saapuneet hakemukset.
Näin täytät hakemuksen
Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa.
Hakijan tiedot
Hakijana toimii apurahansaaja, eli väitöskirjan tekijä itse. Jokainen hakija voi jättää haussa vain yhden hakemuksen. Emme myönnä rahoitusta uudelle hankkeelle, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nesslingin säätiön rahoittama hanke.
Täytä hakulomakkeelle hakijan nykyinen oppiarvo, tutkimuksen suorituspaikka, tiedekunta tai yksikkö ja ORCID-tunniste. Voit lisäksi valita kielen, jolla haluat asioida Nesslingin säätiön kanssa.
Hankkeen tiedot
Täytä hakulomakkeelle hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi ja hankkeen arvioitu kesto. Valitse lisäksi hankkeen tieteenala seuraavista:
- Humanistinen
- Kauppa-/taloustieteellinen
- Kasvatustieteellinen
- Luonnontieteellinen
- Yhteiskuntatieteellinen
- Oikeustieteellinen
- Tekninen
- Terveystieteellinen
- Monitieteinen
- Kestävyystiede
- Muu, mikä?
Luonnonjärjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Nesslingin säätiö rahoittaa tutkijoita ja hankkeita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Luonnon järjestelmillä tarkoitamme muiden lajien ja niiden elinympäristöjen muodostamia systeemejä, jotka kannattelevat kaikkea elämää, myös meidän ihmisten yhteiskuntaa. Luonnon järjestelmiä uhkaa planetaaristen rajojen ylittyminen. Lue lisää planetaarisista rajoista Stockholm Resilience Centerin sivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein planetaarinen raja. Voit halutessasi valita lisäksi muut planetaariset rajat, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat planetaariset rajat ovat
- Ilmastonmuutos
- Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen
- Typen ja fosforin kierto
- Makean veden käyttö
- Muutokset maankäytössä
- Ilmakehän pienhiukkaset
- Yläilmakehän otsonikato
- Ihmisen tuottamat entiteetit ja kemiallinen saastuminen
- Merien happamoituminen
Sosioekologiset järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Kestävyysmurroksessa koko yhteiskunta ja sen sosioekologiset järjestelmät kokevat nopeita muutoksia. Luonnon järjestelmät, kulttuuri, talous, energiaratkaisut, ruokajärjestelmät, kaupungit sekä kansalaisten hyvinvointi ja toiminta ovat murroksessa samanaikaisesti. Lue lisää sosioekologisista järjestelmistä Global Sustainable Development Reportista (2019) (pdf) ja Kestävyyspaneelin verkkosivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein sosioekologinen järjestelmä. Voit halutessasi valita lisäksi muut järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat sosioekologiset järjestelmät ovat
- Kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet
- Kestävä ja oikeudenmukainen talous
- Kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset
- Kestävän energian saanti kaikille
- Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kestävyys
- Globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen
Lyhyt tiivistelmä hankkeesta
Kuvaa yleistajuisesti, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Tämä osa julkistetaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla, mikäli hanke saa rahoituksen. Tiivistelmä pyydetään myös englanniksi. Vastauksen maksimipituus 1000 merkkiä.
Hanketta kuvaavat avainsanat
Kirjoita kohtaan kaksi tutkimusaihettasi kuvaavaa avainsanaa ja erota ne pilkulla toisistaan. Avainsanat voivat olla ylätasoisia (esimerkiksi kasvatus, energia, ruokajärjestelmä, Itämeri, kohtuutalous, kaupunkiympäristö, metsä, vesistöt, ennallistaminen).
Riskiarvio
Riskiarvion maksimipituus lomakkeella on 1500 merkkiä. Riskiarvio voi olla vapaamuotoinen ja voit hyödyntää sen tekemisessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaiset hankkeen sisäiset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
- Millaiset hankkeen ulkopuoliset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
Ohjaajat
Nimeä väitöskirjatyölle vähintään yksi ohjaaja. Vähintään yhden ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta. Lausunnon voi jättää kaksi ohjaajaa. Järjestelmä lähettää lausuntopyynnön ohjaajalle automaattisesti. Kun täytät hakulomaketta, tarkista että lausunnonantajan sähköpostiosoite on oikein. Lausuntopyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.
Budjetti
Voit hakea rahoitusta väitöskirjaan enintään neljäksi vuodeksi. Apurahaa on haettava vähintään kahdeksi vuodeksi. Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Myönnämme apurahan tutkijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle. Nesslingin säätiö voi osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Henkilökohtaisen apurahan suuruus vuoden 2025 haussa on väitöskirjan tekijälle 30 000 euroa vuodessa eli 2 500 euroa kuukaudessa. Jos haet tätä pienempää summaa, esitä sille selkeät perustelut kohdassa Kustannukset eriteltynä. Huom! Hylkäämme hakemukset, joissa haetaan pienempää summaa ilman perusteluita.
Apurahasta on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Apuraha on verotonta 26 269,46 euroon asti (vuonna 2024).
Merkitse hakemuksen Budjetti-sivulle Nesslingin säätiöltä hakemasi kokonaissumma ja kuinka monelle vuodelle kulut jakautuvat. Erittele sen jälkeen kustannukset eri vuosille. Kun laadit budjettia useamman vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus. Hakemuksen Budjetti-sivun taulukon lisäksi kustannusten jakautuminen tulee todentua tutkimussuunnitelmassa.
Täytä Budjetti-sivulle myös kolmen viime vuoden aikana saamasi apurahat ja samaan tarkoitukseen vireillä olevat hakemukset.
Kustannusten erittely
Erittele Kustannukset eriteltynä -kohtaan matkoihin, analyysipalveluihin, laitteisiin, muuhun tutkimuksen tekoon liittyvään välineistöön, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti muuhun haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja, tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta.
Matka-apurahoista ei voi maksaa päivärahoja. Myönnämme rahoitusta tutkimuskuluihin ainoastaan henkilökohtaisen apurahan ohessa.
Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä emme huomioi muita kuluja apurahaa myönnettäessä.
Aputyövoiman palkkaus
Maksamme henkilökohtaista apurahaa tutkimushankkeissa ainoastaan hankkeen päähakijalle, emme aputyövoimalle. Voit kuitenkin budjetoida palkkakuluja aputyövoiman palkkaamiseen. Aputyövoimaksi nimitetään tutkimushankkeissa lähinnä tutkimusavustajia. Kun lasket aputyövoiman palkkauskuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Aputyövoima ei ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii väitöskirjatyön suorituspaikka.
Nesslingin säätiön matkustusohje
Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön matkustusohjeen huomiointia matkakuluja suunniteltaessa ja budjetoidessa.
Yleiskustannusosuus
Maksamme yleiskustannusosuuden vain tutkimusorganisaatioille. Tarkista, edellyttääkö oma tutkimusorganisaatiosi yleiskustannusosuutta. Sitä ei myönnetä enää jälkikäteen. Laske yleiskustannusosuus valmiiksi hakemuksen budjettitaulukkoon omaan kohtaansa. Yleiskustannusosuus saa olla enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin henkilökohtaisesta apurahasta.
Esimerkiksi: Jos haet 30 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), voi yleiskustannusosuus olla enintään 750 euroa (0,15 x 5000).
Osa-aikainen työskentely ja työskentely apurahan ohessa
Täysipäiväisen apurahan ohella sinulla voi olla enintään 20-prosenttinen työsuhde tutkimusorganisaatioon. Voit myös työskennellä apurahalla osa-aikaisesti ja nostaa apurahasta esimerkiksi vain 80 prosenttia.
Mikäli haet vain osittaista apurahaa, esitä erittelyssä tälle selkeät perustelut (syynä voi olla esimerkiksi se, että tutkimusorganisaatio kustantaa osan työskentelystäsi).
Liitteet
Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston maksimikoko on 10 Mt.
Hakemuksen pakolliset liitteet ovat:
- tutkimussuunnitelma
- viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
- hakijan ansio- ja julkaisuluettelo
- hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelma on kuvaus tutkimuksesi sisällöstä. Käytämme suunnitelman tietoja pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi tutkimuksen tausta, tutkimuksen kytkeytyminen luonnon järjestelmät turvaavan kestävyysmurroksen toteuttamiseen, tavoitteet, menetelmät, toteutus ja yhteydet muihin hankkeisiin.
Kerro suunnitelmassa, miten tutkimus edistää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Mitä nyky-yhteiskunnan totunnaisia rakenteita, kestämättömiä oletuksia tai toimintatapoja tutkimus haastaa? Voit konkretisoida tämän esimerkiksi peilaamalla oman hankkeesi roolia sosioekologisissa järjestelmissä tapahtuvissa muutoksissa ja planetaaristen rajojen turvaamisessa.
Tutkimussuunnitelmaan tulee sisältyä myös kuvaus jatko-opintojen etenemisestä ja väitöskirjan toteuttamisesta. Kuvaa suunnitelmassa väitöskirjan muodollinen sisältö (esim. monografia vai artikkeliväitöskirja), opintojen realistinen aikataulu sekä julkaisusuunnitelma. Suunnitelmasta tulee myös käydä ilmi, missä vaiheessa opintosi ovat hakuhetkellä. Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä suunnitelmassa myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta.
Tutkimussuunnitelman maksimipituus on kolme sivua (riviväli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Pidempiä tutkimussuunnitelmia ei lueta. Lisäksi tiedostossa saa olla yksi lisäsivu viitteille tai lähdeluettelolle. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta. Aktiivisen luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta edistävän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon ja asiantuntijuuden siirtäminen yhteiskunnan käyttöön. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen. Laadi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma noudattaen seuraavia ohjeita. Suunnitelman maksimipituus on 1 sivu (riviäli 1, kirjasinkoko 11, fontti Calibri). Liite palautetaan pdf-muodossa ja sen maksimikoko on 10 Mt.
Noudata suunnitelmassa seuraava muotoa ja kuvaa suunnitelmassa:
- Hankkeen yhteiskunnallinen relevanssi: mikä on hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten hanke toteuttaa luonnonjärjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta?
- Viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteet: Miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät hankkeen tavoitteita?
- Sidosryhmät: Keitä hanke pyrkii tavoittamaan ja miksi?
- Viestintä: Millä keinoilla kerrot hankkeesta ja sen tuloksista eri yleisölle? Esim. artikkelit, some, haastattelut, yleisöpuheenvuorot, politiikkasuositukset. (Tieteelliset julkaisut eivät kuulu tähän suunnitelmaan.)
- Vuorovaikutus: Miten teet yhteistyötä sidosryhmien kanssa? Esim. työpajat, kouluvierailut, tapaamiset, tapahtumat, kampanjat.
- Aikajana: Viestinnän ja vuorovaikutuksen työvaiheet hankkeen aikana ja sen päätyttyä.
Voimme myöntää apurahan oheen viestintään tarkoitettuja kuluja, joilla voit esimerkiksi ostaa visualisointeja tai taittoapua graafikolta, järjestää tapahtuman tai ostaa käännösapua. Pohdi viestinnän mahdolliset ulkoistamiskulut tarkasti jo hakemusvaiheessa ja merkitse ne hakemuksen budjettitaulukkoon.
Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.
Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit). Viestintäsuunnitelmaan ei tarvitse sisällyttää hankkeen aikana syntyviä tieteellisiä julkaisuja. Sen sijaan olennaista on kuvata se, millaista viestintää tieteellisten julkaisujen ja hankkeen tulosten pohjalta tehdään.
Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä tiedon hyödyntäjien eli hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.
Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Suomalaisen Tiedeakatemian Tutkijan käsikirja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen -oppaasta ja Tieteestä päätöksentekoon -verkkokurssilta, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018).
Ansio- ja julkaisuluettelo
Ansioluettelon tulee olla Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomallin mukainen. Ansio- ja julkaisuluettelo voi olla suomeksi tai englanniksi. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Liitteen tulee olla jpeg-, jpg- tai pdf-muodossa. Voit ladata mukaan kaksi maksimissaan 10 Mt kokoista tiedostoa. Sitoumuslomakkeen pohja ladataan tästä.
