Nesslingin säätiö rahoittaa aktiivisia tutkijoita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Väitöskirja-apurahaa voi hakea aina syksyn yleisen rahoitushaun yhteydessä. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin ja kriteereihin.
Siirry postdoc- ja toimintahankkeiden ohjeisiin
Siirry yleisen rahoitushaun etusivulle
Tarkistathan ensimmäiseksi nämä
Myönnämme samalle henkilölle rahoitusta väitöskirjan tekemiseen vain kerran. Emme myönnä rahoitusta alle kahden vuoden väitöskirjatyöskentelyyn, eli esimerkiksi väitöskirjan viimeistelyyn. Myönnämme henkilökohtaista työskentelyapurahaa mahdollisine tutkimuskuluineen väitöskirjatutkimukseen enintään neljäksi vuodeksi. Väitöskirjahankkeen jatko-opiskelijan perustutkinnon on oltava valmis ja tieto tohtoriohjelmaan pääsystä varmistettu ennen apurahatyöskentelyn aloittamista – apurahaa on kuitenkin mahdollista hakea meiltä jo tätä ennen. Apurahaa voi käyttää myös muussa kuin suomalaisessa tutkimuslaitoksessa.
Hakemus tehdään apurahajärjestelmä Nesslinkissä
Rahoitushakemus laaditaan Nesslinkissä. Hakulomake aukeaa Nesslinkiin haun alkamispäivänä, joka on vuonna 2024 maanantai 12.8. Hakijan on aina oltava tutkimushankkeen tutkija, eli väitöskirjan tekijä itse. Hakija rekisteröityy Nesslinkiin yksityishenkilönä.
Hakemuslomakkeelle täytetään hakijan tiedot, hankkeen tiedot ja tavoitteet, riskiarvio ja budjetti. Lomakkeen kautta lähetetään myös väitöskirjatyön ohjaajalle lausuntopyyntö. Ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta.
Hakemuksen pakollisia liitteitä ovat tutkimussuunnitelma, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, väitöskirjatyön suunnitelma, CV ja hankkeen suorituspaikan allekirjoittama sitoumuslomake. Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Lataa sitoumuslomakkeen pohja tästä.
Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Lyhyt tiivistelmä hankkeesta – täytä nämä kohdat suomeksi ja englanniksi, sillä käytämme niitä viestinnässämme, mikäli rahoitus myönnetään.
Järjestelmässä on mahdollista tallentaa ja muokata keskeneräistä hakemusta. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin ja antaa ohjeita. Huomioimme vain määräaikaan mennessä Nesslinkin kautta saapuneet hakemukset.
Näin täytät hakemuksen
Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa.
Hakijan tiedot
Hakijana toimii apurahansaaja, eli väitöskirjan tekijä itse. Jokainen hakija voi jättää haussa vain yhden hakemuksen. Emme myönnä rahoitusta uudelle hankkeelle, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nesslingin säätiön rahoittama hanke.
Täytä hakulomakkeelle hakijan oppiarvo, tutkimuksen suorituspaikka, tiedekunta tai yksikkö, ORCID-tunniste ja lyhyt esittely hakijasta. Voit lisäksi valita kielen, jolla haluat asioida Nesslingin säätiön kanssa.
Hankkeen tiedot
Täytä hakulomakkeelle hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi ja hankkeen arvioitu kesto. Valitse lisäksi hankkeen tieteenala seuraavista:
- Humanistinen
- Kauppa-/taloustieteellinen
- Kasvatustieteellinen
- Luonnontieteellinen
- Yhteiskuntatieteellinen
- Oikeustieteellinen
- Tekninen
- Terveystieteellinen
- Monitieteinen
- Kestävyystiede
- Muu, mikä?
Luonnonjärjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Nesslingin säätiö rahoittaa tutkijoita ja hankkeita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Luonnon järjestelmillä tarkoitamme muiden lajien ja niiden elinympäristöjen muodostamia systeemejä, jotka kannattelevat kaikkea elämää, myös meidän ihmisten yhteiskuntaa. Luonnon järjestelmiä uhkaa planetaaristen rajojen ylittyminen. Lue lisää planetaarisista rajoista Stockholm Resilience Centerin sivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein planetaarinen raja. Voit halutessasi valita lisäksi muut planetaariset rajat, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat planetaariset rajat ovat
- Ilmastonmuutos
- Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen
- Typen ja fosforin kierto
- Makean veden käyttö
- Muutokset maankäytössä
- Ilmakehän pienhiukkaset
- Yläilmakehän otsonikato
- Ihmisen tuottamat entiteetit ja kemiallinen saastuminen
- Merien happamoituminen
Sosioekologiset järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Kestävyysmurroksessa koko yhteiskunta ja sen sosioekologiset järjestelmät kokevat nopeita muutoksia. Luonnon järjestelmät, kulttuuri, talous, energiaratkaisut, ruokajärjestelmät, kaupungit sekä kansalaisten hyvinvointi ja toiminta ovat murroksessa samanaikaisesti. Lue lisää sosioekologisista järjestelmistä Global Sustainable Development Reportista (2019) (pdf) ja Kestävyyspaneelin verkkosivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein sosioekologinen järjestelmä. Voit halutessasi valita lisäksi muut järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat sosioekologiset järjestelmät ovat
- Kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet
- Kestävä ja oikeudenmukainen talous
- Kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset
- Kestävän energian saanti kaikille
- Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kestävyys
- Globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen
Lyhyt tiivistelmä hankkeesta
Kerro kohdassa yleistajuisesti, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Tämä osa julkistetaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla, mikäli hanke saa rahoituksen. Maksimipituus 1000 merkkiä. Tiivistelmä pyydetään myös englanniksi.
Hankkeen tavoitteet lyhyesti ja yleistajuisesti
Kuvaile kohdassa, mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet ja mitä hankkeella pyritään saamaan aikaiseksi. Maksimipituus 1500 merkkiä.
Hankkeen osallistuminen kestävyysmurrokseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen
Kuvaile kohdassa, miten hanke edistää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Voit konkretisoida tämän esimerkiksi peilaamalla oman hankkeesi roolia sosioekologisissa järjestelmissä tapahtuvissa muutoksissa ja planetaaristen rajojen turvaamisessa. Kerro kohdassa lisäksi, mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys ja skaalautuvuus. Nesslingin säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään. Maksimipituus 6000 merkkiä.
Riskiarvio
Riskiarvion maksimipituus lomakkeella on 2500 merkkiä. Riskiarvio voi olla vapaamuotoinen ja voit hyödyntää sen tekemisessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaiset hankkeen sisäiset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
- Millaiset hankkeen ulkopuoliset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
Ohjaajat
Nimeä väitöskirjatyölle vähintään yksi ohjaaja. Vähintään yhden ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta. Järjestelmä lähettää lausuntopyynnön ohjaajalle automaattisesti. Kun täytät hakulomaketta, tarkista että lausunnonantajan sähköpostiosoite on oikein. Lausuntopyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.
Budjetti
Voit hakea rahoitusta väitöskirjaan enintään neljäksi vuodeksi. Apurahaa on haettava vähintään kahdeksi vuodeksi. Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Myönnämme apurahan tutkijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle. Nesslingin säätiö voi osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Henkilökohtaisen apurahan suuruus vuoden 2024 haussa on väitöskirjan tekijälle 30 000 euroa vuodessa eli 2 500 euroa kuukaudessa. Jos haet tätä pienempää summaa, esitä sille selkeät perustelut kohdassa Kustannukset eriteltynä.
Apurahasta on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Apuraha on verotonta 26 269,46 euroon asti (vuonna 2024).
Merkitse hakemuksen Budjetti-sivulle Nesslingin säätiöltä hakemasi kokonaissumma ja kuinka monelle vuodelle kulut jakautuvat. Erittele sen jälkeen kustannukset eri vuosille. Kun laadit budjettia useamman vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus. Hakemuksen Budjetti-sivun taulukon lisäksi kustannusten jakautuminen tulee todentua väitöskirjatyön suunnitelmassa.
Täytä Budjetti-sivulle myös kolmen viime vuoden aikana saamasi apurahat ja samaan tarkoitukseen vireillä olevat hakemukset.
Kustannusten erittely
Erittele Kustannukset eriteltynä -kohtaan matkoihin, analyysipalveluihin, laitteisiin, muuhun tutkimuksen tekoon liittyvään välineistöön, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti muuhun haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta.
Matka-apurahoista ei voi maksaa päivärahoja. Myönnämme rahoitusta tutkimuskuluihin ainoastaan henkilökohtaisen apurahan ohessa.
Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä emme huomioi muita kuluja apurahaa myönnettäessä.
Aputyövoiman palkkaus
Maksamme henkilökohtaista apurahaa tutkimushankkeissa ainoastaan hankkeen päähakijalle, emme aputyövoimalle. Voit kuitenkin budjetoida palkkakuluja aputyövoiman palkkaamiseen. Aputyövoimaksi nimitetään tutkimushankkeissa lähinnä tutkimusavustajia. Kun lasket aputyövoiman palkkauskuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Aputyövoima ei ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii organisaatio, apurahansaaja tai muu hanketta toteuttava taho.
Nesslingin säätiön matkustusohje
Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön matkustusohjeen huomiointia matkakuluja suunniteltaessa ja budjetoidessa.
Yleiskustannusosuus
Maksamme yleiskustannusosuuden vain tutkimusorganisaatioille. Tarkista, edellyttääkö oma tutkimusorganisaatiosi yleiskustannusosuutta. Sitä ei myönnetä enää jälkikäteen. Laske yleiskustannusosuus valmiiksi hakemuksen budjettitaulukkoon omaan kohtaansa. Yleiskustannusosuus saa olla enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin henkilökohtaisesta apurahasta.
Esimerkiksi: Jos haet 30 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), voi yleiskustannusosuus olla enintään 750 euroa (0,15 x 5000).
Osa-aikainen työskentely ja työskentely apurahan ohessa
Täysipäiväisen apurahan ohella sinulla voi olla enintään 20-prosenttinen työsuhde tutkimusorganisaatioon. Voit myös työskennellä apurahalla osa-aikaisesti ja nostaa apurahasta esimerkiksi vain 80 prosenttia.
Mikäli haet vain osittaista apurahaa, esitä erittelyssä tälle selkeät perustelut (syynä voi olla esimerkiksi se, että tutkimusorganisaatio kustantaa osan työskentelystäsi).
Liitteet
Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston maksimikoko on 10 Mt.
Hakemuksen pakolliset liitteet ovat:
- tutkimussuunnitelma
- viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
- väitöskirjatyön suunnitelma
- hakijan ansio- ja julkaisuluettelo
- hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Tutkimussuunnitelma
Tutkimussuunnitelma on kuvaus tutkimuksesi sisällöstä. Käytämme suunnitelman tietoja pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, toteutus ja yhteydet muihin hankkeisiin. Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä suunnitelmassa myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta.
Tutkimussuunnitelman maksimipituus on kaksi sivua (riviväli 1, kirjasinkoko vähintään 10). Pidempiä tutkimussuunnitelmia ei lueta. Lisäksi tiedostossa saa olla yksi lisäsivu viitteille tai lähdeluettelolle. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta. Aktiivisen luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta edistävän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon siirtäminen yhteiskunnan käyttöön. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.
Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.
Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit). Viestintäsuunnitelmaan ei tarvitse sisällyttää hankkeen aikana syntyviä tieteellisiä julkaisuja. Sen sijaan olennaista on kuvata se, millaista viestintää tieteellisten julkaisujen ja hankkeen tulosten pohjalta tehdään.
Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä tiedon hyödyntäjien eli hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.
Hyvä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma voi syntyä monella tavalla. Tärkeintä on, että suunnitelmasi tukee juuri sinun työtäsi ja vastaa tutkimuksesi tavoitteisiin.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman muoto ja asettelut ovat vapaat. Liite palautetaan pdf-muodossa ja sen maksimikoko on 10 Mt. Suunnitelman maksimipituus on 1 sivu. Suunnitelma tulee laatia niin, että se on helposti luettava, eli älä esimerkiksi pienennä fonttia liikaa.
Aiempina vuosina olemme lukeneet erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmia, jotka ovat olleet vapaamuotoista tekstiä, taulukoita, ajatuskarttoja tai ranskalaisin viivoin tehtyjä listauksia. Muotoa tärkeämpää on jäsennelty ja relevantti sisältö. Suosittelemme aina lisäämään suunnitelman osaksi aikataulun tai aikajanan, jossa kuvataan, missä vaiheissa hanketta viestintä- ja/tai vuorovaikutus on olennaista.
Voimme myöntää apurahan oheen viestintään tarkoitettuja kuluja, joilla voit esimerkiksi ostaa visualisointeja tai taittoapua graafikolta, järjestää tapahtuman tai ostaa käännösapua. Pohdi viestinnän mahdolliset ulkoistamiskulut tarkasti jo hakemusvaiheessa ja merkitse ne hakemuksen budjettitaulukkoon.
Voit käyttää viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaista muutosta haluat saada hankkeellasi aikaan ja miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät tätä muutosta?
- Mikä on hankkeesi yhteiskunnallinen relevanssi ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Miten hankkeesi osallistuu luonnon järjestelmiä turvaavaan kestävyysmurrokseen ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Mitkä ovat hankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen niiden kanssa käytetään?
- Millä keinoilla hankkeesta viestitään sen aikana ja tulosten ilmestyttyä?
Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Suomalaisen Tiedeakatemian Tutkijan käsikirja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen -oppaasta ja Tieteestä päätöksentekoon -verkkokurssilta, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018).
Väitöskirjatyön suunnitelma
Väitöskirjatyön suunnitelman maksimipituus on kaksi sivua. Kuvaa suunnitelmassa väitöskirjan muodollinen sisältö ja rakenne, jatko-opintojen eteneminen, julkaisusuunnitelma, työn aikataulu ja realistinen arvioitu valmistumisaika. Väitöskirjan suunnitelman tulee vastata haettavan apurahan esitettyä kestoa. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Ansio- ja julkaisuluettelo
Ansioluettelon tulee olla Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomallin mukainen. Ansio- ja julkaisuluettelo voi olla suomeksi tai englanniksi. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Liitteen tulee olla jpeg-, jpg- tai pdf-muodossa. Voit ladata mukaan kaksi maksimissaan 10 Mt kokoista tiedostoa. Sitoumuslomakkeen pohja ladataan tästä.
