Nesslingin säätiö rahoittaa aktiivisia tutkijoita ja toimijoita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Toimintahankerahoitus on tarkoitettu vuoden pituisille hankkeille, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon. Hankerahoitusta voi hakea aina syksyn yleisen rahoitushaun yhteydessä. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin ja kriteereihin.
Siirry väitöskirja- ja postdoc-hankkeiden ohjeisiin
Siirry yleisen rahoitushaun etusivulle
Tarkistathan ensimmäiseksi nämä
Toimintahankkeiden tulee pyrkiä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Hankkeiden vaikutusten on kohdistuttava suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän takia hankkeen tekijäryhmässä on oltava mukana suomalainen tekijä tai organisaatio, ja hankkeen sidos- tai kohderyhmien joukossa on myös oltava suomalaisia tahoja. Myönnämme hankerahaa tutkittuun tietoon pohjautuvaan toimintaan enintään vuodeksi. Sama toimija voi hakea ja saada toimintahankkeeseen rahoitusta useammin kuin kerran. Edellytyksenä on, että edellisen Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen loppuraportti on lähetetty ja olemme käsitelleet raportin. Tällaisten hakijoiden kohdalla arvioidaan paitsi uutta hakemusta, myös edellisen Nesslingin säätiön rahoituksella toteutetun hankkeen tai hankkeiden onnistumista.
Hakemus tehdään apurahajärjestelmä Nesslinkissä
Rahoitushakemus laaditaan Nesslinkissä. Hakulomake aukeaa Nesslinkiin haun alkamispäivänä, joka on vuonna 2024 maanantai 12.8. Hakijaksi rekisteröityy ja hakijana toimii hankkeen vastuullinen johtaja. Hakemuksen voi tehdä yksityishenkilönä, työryhmänä tai organisaationa. Valitse jo rekisteröitymisvaiheessa, mihin ryhmään kuulut.
Hakeminen yksityishenkilönä
Hae yksityishenkilönä, mikäli työskentelet hankkeessa yksin ja haet henkilökohtaista apurahaa. Apurahaa hakeva yksityishenkilö rekisteröityy Nesslinkiin ja laatii hakemuksen. Hakija on myös hankkeen vastuullinen johtaja.
Nesslingin säätiö ilmoittaa yksityishenkilöille myönnetyt apurahat vuosittain verottajalle automaattisesti. Apurahansaaja on itse vastuussa tietojen tarkistamisesta ja korjaamisesta omalle veroilmoitukselleen. Lisätietoa apurahojen verotuksesta saa verottajalta.
Voimme maksaa henkilökohtaista apurahaa hankkeessa työskentelevälle henkilölle. Lisäksi voit hakea rahoitusta kuluihin. Kuluapurahan maksamme organisaation (esimerkiksi yliopiston tai muun hankkeen suorituspaikan) pankkitilille, mikäli yksityishenkilöllä on affiliaatti kyseiseen organisaatioon. Mikäli hakija ei ole affilioitunut mihinkään organisaatioon, tulee apurahansaajan avata kulujen hallinnointia varten erillinen pankkitili, kun tieto apurahamyönnöstä on tullut. Tällöin apurahansaajalla on normaalin kirjanpitokäytännön mukainen kirjanpitovastuu hankkeen kuluista. Kulukirjanpito raportoidaan Nesslingin säätiölle loppuraportoinnin yhteydessä.
Hakeminen työryhmänä
Hae työryhmänä, mikäli hankkeessa työskentelee useita henkilöitä, joille haetaan henkilökohtaista apurahaa. Työryhmän vastuullinen johtaja rekisteröityy Nesslinkiin ja laatii hakemuksen. Vastuullinen johtaja saa palveluun henkilökohtaisen käyttäjänimen ja salasanan ja hän vastaa näillä tunnuksillaan palvelun käytöstä. Työryhmät voivat päättää sisäisesti yhden käyttäjätunnuksen jakamisesta useamman käyttäjän kesken tietoturvallisesti.
Nesslingin säätiö ilmoittaa yksityishenkilöille myönnetyt apurahat vuosittain verottajalle automaattisesti. Apurahansaaja on itse vastuussa tietojen tarkistamisesta ja korjaamisesta omalle veroilmoitukselleen. Lisätietoa apurahojen verotuksesta saa verottajalta.
Työryhmässä työskenteleville voidaan maksaa henkilökohtaista apurahaa. Lisäksi voit hakea rahoitusta kuluihin. Kuluapurahan maksamme organisaation (esimerkiksi yliopiston tai muun hankkeen suorituspaikan) pankkitilille, mikäli hankkeen vastuullisella johtajalla on affiliaatti kyseiseen organisaatioon. Mikäli hakija ei ole affilioitunut mihinkään organisaatioon, tulee vastuullisen johtajan avata kulujen hallinnointia varten erillinen pankkitili, kun tieto apurahamyönnöstä on tullut. Tällöin hänellä on normaalin kirjanpitokäytännön mukainen kirjanpitovastuu hankkeen kuluista. Kulukirjanpito raportoidaan Nesslingin säätiölle loppuraportoinnin yhteydessä.
Rekisteröityessä kaikkien hankkeessa työskentelevien henkilötiedot täytetään lomakkeelle. Huomioithan, että tämä pitää tehdä ennen hakemuksen luomista, koska hakemuksen luotuasi et voi enää muuttaa ryhmän kokoonpanoa eli jäsenten nimiä tai lukumäärää.
Mikäli työryhmän henkilötiedot ovat puutteelliset, emme voi maksaa apurahaa, emmekä tehdä tarvittavia yksilöllisiä ilmoituksia verottajalle.
Hakeminen organisaationa
Hakijaorganisaatio voi olla esim. yliopisto, tutkimuslaitos, yhdistys, kunta, säätiö tai yritys. Työryhmän vastuullinen johtaja rekisteröityy Nesslinkiin ja laatii hakemuksen organisaation nimissä. Vastuullinen johtaja saa palveluun henkilökohtaisen käyttäjänimen ja salasanan ja hän vastaa näillä tunnuksillaan palvelun käytöstä. Työryhmät voivat päättää sisäisesti yhden käyttäjätunnuksen jakamisesta useamman käyttäjän kesken tietoturvallisesti. Organisaation y-tunnus on rekisteröitymisen yhteydessä pakollinen tieto.
Organisaatiohakija voi hakea rahoitusta hankkeessa työskentelevien palkkakuluihin, mutta ei henkilökohtaisia apurahoja.
Mikäli hanke saa rahoituksen, maksamme sen kokonaisuudessaan organisaation pankkitilille ja organisaatio on vastuussa apurahan lakisääteisestä kirjanpidosta ja palkanmaksusta.
Huomioithan, että apurahan verotusohjeet ovat erilaiset yritykselle ja yleishyödylliselle yhteisölle. Lisätietoja saat verottajalta.
Hakemuksen täyttäminen
Hakijatyypistä riippumatta hakemuslomakkeelle täytetään hankkeen vastuullisen johtajan yhteystiedot, keskeiset hanketta toteuttavat tahot, hankkeen tiedot ja tavoitteet, riskiarvio ja budjetti. Lomakkeen kautta on mahdollista lähettää myös vapaamuotoinen suosittelupyyntö valitulle suosittelijalle.
Hakemuksen pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja muilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä sekä hankkeen suorituspaikan allekirjoittama sitoumuslomake. Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Lataa sitoumuslomakkeen pohja tästä.
Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Lyhyt tiivistelmä hankkeesta – täytä nämä kohdat suomeksi ja englanniksi, sillä käytämme niitä viestinnässämme, mikäli rahoitus myönnetään.
Järjestelmässä on mahdollista tallentaa ja muokata keskeneräistä hakemusta. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin ja antaa ohjeita. Huomioimme vain määräaikaan mennessä Nesslinkin kautta saapuneet hakemukset.
Näin täytät hakemuksen
Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa.
Hankkeen toteuttaja
Hakijana toimii hankkeen vastuullinen johtaja. Jokainen hakija voi jättää haussa vain yhden hakemuksen. Emme myönnä rahoitusta uudelle hankkeelle, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nesslingin säätiön rahoittama hanke. Sama toimija voi hakea ja saada toimintahankkeeseen rahoitusta useammin kuin kerran. Edellytyksenä on, että edellisen Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen loppuraportti on lähetetty ja olemme käsitelleet raportin.
Täytä hakulomakkeelle vastuullisen johtajan yhteystiedot, oppiarvo, työn suorituspaikka ja lyhyt esittely hankkeen toteuttajasta. Voit lisäksi valita kielen, jolla haluat asioida Nesslingin säätiön kanssa.
Hankkeen tiedot
Täytä hakulomakkeelle hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi ja hankkeen arvioitu kesto. Valitse lisäksi hankkeen tieteenala seuraavista:
- Humanistinen
- Kauppa-/taloustieteellinen
- Kasvatustieteellinen
- Luonnontieteellinen
- Yhteiskuntatieteellinen
- Oikeustieteellinen
- Tekninen
- Terveystieteellinen
- Monitieteinen
- Kestävyystiede
- Muu, mikä?
Luonnonjärjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Nesslingin säätiö rahoittaa tutkijoita ja hankkeita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Luonnon järjestelmillä tarkoitamme muiden lajien ja niiden elinympäristöjen muodostamia systeemejä, jotka kannattelevat kaikkea elämää, myös meidän ihmisten yhteiskuntaa. Luonnon järjestelmiä uhkaa planetaaristen rajojen ylittyminen. Lue lisää planetaarisista rajoista Stockholm Resilience Centerin sivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein planetaarinen raja. Voit halutessasi valita lisäksi muut planetaariset rajat, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat planetaariset rajat ovat
- Ilmastonmuutos
- Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen
- Typen ja fosforin kierto
- Makean veden käyttö
- Muutokset maankäytössä
- Ilmakehän pienhiukkaset
- Yläilmakehän otsonikato
- Ihmisen tuottamat entiteetit ja kemiallinen saastuminen
- Merien happamoituminen
Sosioekologiset järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Kestävyysmurroksessa koko yhteiskunta ja sen sosioekologiset järjestelmät kokevat nopeita muutoksia. Luonnon järjestelmät, kulttuuri, talous, energiaratkaisut, ruokajärjestelmät, kaupungit sekä kansalaisten hyvinvointi ja toiminta ovat murroksessa samanaikaisesti. Lue lisää sosioekologisista järjestelmistä Global Sustainable Development Reportista (2019) (pdf) ja Kestävyyspaneelin verkkosivuilta.
Valitse lomakkeella hankkeen kannalta tärkein sosioekologinen järjestelmä. Voit halutessasi valita lisäksi muut järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy.
Valittavissa olevat sosioekologiset järjestelmät ovat
- Kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet
- Kestävä ja oikeudenmukainen talous
- Kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset
- Kestävän energian saanti kaikille
- Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kestävyys
- Globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen
Lyhyt tiivistelmä hankkeesta
Kerro kohdassa yleistajuisesti, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Tämä osa julkistetaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla, mikäli hanke saa rahoituksen. Maksimipituus 1000 merkkiä. Tiivistelmä pyydetään myös englanniksi.
Hankkeen tavoitteet lyhyesti ja yleistajuisesti
Kuvaile kohdassa, mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet ja mitä hankkeella pyritään saamaan aikaiseksi. Maksimipituus 1500 merkkiä.
Hankkeen osallistuminen kestävyysmurrokseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen
Kuvaile kohdassa, miten hanke edistää luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. Voit konkretisoida tämän esimerkiksi peilaamalla oman hankkeesi roolia sosioekologisissa järjestelmissä tapahtuvissa muutoksissa ja planetaaristen rajojen turvaamisessa. Kerro kohdassa lisäksi, mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys ja skaalautuvuus. Nesslingin säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään. Maksimipituus 6000 merkkiä.
Riskiarvio
Riskiarvion maksimipituus lomakkeella on 2500 merkkiä. Riskiarvio voi olla vapaamuotoinen ja voit hyödyntää sen tekemisessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaiset hankkeen sisäiset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
- Millaiset hankkeen ulkopuoliset tekijät voivat hidastaa tai estää hankkeen tavoitteiden toteutumista? Miten riskeihin on varauduttu?
Suosittelijat
Suosittelija tai suosittelijat ovat vapaaehtoinen osa hakemusta. Voit valita mahdollisen suosittelijan itse ja suosittelijoita voi olla enintään kaksi. Järjestelmä lähettää suosittelupyynnön automaattisesti. Tarkista siksi, että suosittelijan sähköpostiosoite on oikein. Suosittelupyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Suosittelijan lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.
Budjetti
Voit hakea rahoitusta enintään vuodeksi. Rahoituksen suuruus on 50 000–100 000 euroa per hanke. Nesslingin säätiö voi osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Merkitse hakemuksen Budjetti-sivulle Nesslingin säätiöltä hakemasi kokonaissumma ja kuinka monelle vuodelle kulut jakautuvat. Erittele sen jälkeen kustannukset eri vuosille. Kun laadit budjettia useamman vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus.
Täytä Budjetti-sivulle myös kolmen viime vuoden aikana saamasi apurahat ja samaan tarkoitukseen vireillä olevat hakemukset.
Kustannusten erittely
Erittele Kustannukset eriteltynä -kohtaan henkilökohtaiseen apurahaan, palkkakuluihin, matkoihin, analyysipalveluihin, laitteisiin, muuhun työn tekoon liittyvään välineistöön, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä mahdollisesti muuhun haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Huomioithan, että hankkeen budjettiin ei ole mahdollista sisällyttää tavallisen kannettavan tietokoneen hankintaa tai työhuonetta. Matka-apurahoista ei voi maksaa päivärahoja.
Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta. Mikäli tila on tälle liian pieni, voit halutessasi lisätä yhteisrahoitteisten hankkeiden kokonaisbudjetin omana liitteenään hakemukseen.
Palkkakulut
Merkitse kohtaan hankkeelle hakemasi palkka-, palkkio- tai työkorvauskulut. Kun lasket palkkakuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Työntekijät eivät ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii organisaatio, apurahansaaja tai muu hanketta toteuttava taho.
Nesslingin säätiön matkustusohje
Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön matkustusohjeen huomiointia matkakuluja suunniteltaessa ja budjetoidessa.
Yleiskustannusosuus
Maksamme yleiskustannusosuuden vain tutkimusorganisaatioille. Jos hanke toteutetaan tutkimusorganisaatiossa, tarkista, edellyttääkö oma tutkimusorganisaatiosi yleiskustannusosuutta. Sitä ei myönnetä enää jälkikäteen. Laske yleiskustannusosuus valmiiksi hakemuksen budjettitaulukkoon omaan kohtaansa. Yleiskustannusosuus saa olla enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin henkilökohtaisesta apurahasta.
Osa-aikainen työskentely ja työskentely apurahan ohessa
Hankkeessa henkilökohtaisella apurahalla työskentelevällä henkilöllä voi olla enintään 20-prosenttinen työsuhde tutkimusorganisaatioon. Voit myös työskennellä apurahalla osa-aikaisesti ja nostaa apurahasta esimerkiksi vain 80 prosenttia.
Liitteet
Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston maksimikoko on 10 Mt.
Hakemuksen pakolliset liitteet ovat:
- hankesuunnitelma
- viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
- CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja muilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä
- hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Hankesuunnitelma
Hankesuunnitelman maksimipituus on kaksi sivua (riviväli 1, kirjasinkoko vähintään 10). Pidempiä suunnitelmia ei lueta. Lisäksi tiedostossa saa olla yksi lisäsivu viitteille tai lähdeluettelolle. Voit ladata vain yhden pdf-muotoisen liitteen, jonka maksimikoko on 10 Mt.
Toimintahankkeilta odotetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toimintahankkeet laativat hakemuksen liitteeksi hankesuunnitelman, josta tämä käy ilmi. Käytämme suunnitelman tietoja pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa.
Suunnitelman on vastattava selkeästi ainakin seuraaviin kysymyksiin. Voit esimerkiksi tehdä suunnitelmaan näiden mukaiset väliotsikot:
- Mihin kestävyysmurrokseen liittyvään tieteelliseen tietopohjaan hanke pohjautuu ja miten hankkeessa hyödynnetään ja/tai levitetään tutkittua tietoa?
- Mistä tiedätte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu?
- Mitkä ovat hankkeen toivotut vaikutukset ja keihin hankkeen vaikutukset kohdistuvat (eli hankkeen kohderyhmä tai -ryhmät)? Millä konkreettisella keinolla tai keinoilla kohderyhmä tai -ryhmät tavoitetaan?
- Keiden kanssa hankkeessa tehdään yhteistyötä ja miksi (eli hankkeen sidosryhmä tai -ryhmät)? Millä konkreettisella keinolla tai keinoilla sidosryhmän tai -ryhmien kanssa työskennellään?
- Hankkeen toteuttamisen aikataulu ja hankkeen keskeiset vaiheet aikataulutettuna
- Mahdolliset yhteydet muihin hankkeisiin
Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä suunnitelmassa myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta. Vaihtoehtoisesti hankkeen kokonaisrahoituksen voi esittää erillisessä selkeästi nimetyssä liitteessä, jos erittely ei mahdu kahden sivun maksimipituuteen.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.
Mikäli hankkeesi on viestintähanke tai lähtökohtaisesti sisältää paljon viestintää, voit soveltaa tätä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman ohjetta parhaaksi katsomallasi tavalla. Voit esimerkiksi pohtia, mitkä osat hankkeen suunnitelmista sopivat paremmin osaksi varsinaista hankesuunnitelmaa, ja mitkä osaksi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa. Pyri välttämään turhaa toistoa, jotta arvioitsijat saavat hankkeestasi parhaan mahdollisen kokonaiskäsityksen.
Jos esimerkiksi haet rahoitusta jonkinlaisen teoksen (kirja, teatteriesitys, dokumenttielokuva, multimediaesitys, verkkosivu tai muu vastaava) tekemiseen, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa voit kuvata, miten johdatat yleisön teoksen ääreen, eli voit tehdä teokselle markkinointisuunnitelman.
Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.
Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit). Viestintäsuunnitelmaan ei tarvitse sisällyttää hankkeen aikana mahdollisesti syntyviä tieteellisiä julkaisuja. Sen sijaan olennaista on kuvata se, millaista viestintää hankkeen tulosten pohjalta tehdään.
Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa koko hankkeen ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi tutkijoiden, maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat juuri omalle työllesi keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.
Hyvä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma voi syntyä monella tavalla. Tärkeintä on, että suunnitelmasi tukee juuri sinun työtäsi ja vastaa hankkeesi tavoitteisiin.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman muoto ja asettelut ovat vapaat. Liite palautetaan pdf-muodossa ja sen maksimikoko on 10 Mt. Suunnitelman maksimipituus on 1 sivu. Suunnitelma tulee laatia niin, että se on helposti luettava, eli älä esimerkiksi pienennä fonttia liikaa.
Aiempina vuosina olemme lukeneet erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmia, jotka ovat olleet vapaamuotoista tekstiä, taulukoita, ajatuskarttoja tai ranskalaisin viivoin tehtyjä listauksia. Muotoa tärkeämpää on jäsennelty ja relevantti sisältö. Suosittelemme aina lisäämään suunnitelman osaksi aikataulun tai aikajanan, jossa kuvataan, missä vaiheissa hanketta viestintä- ja/tai vuorovaikutus on olennaista.
Voimme myöntää hankkeelle viestintään tarkoitettuja kuluja, joilla voit esimerkiksi ostaa visualisointeja tai taittoapua graafikolta, järjestää tapahtuman tai ostaa käännösapua. Pohdi viestinnän mahdolliset ulkoistamiskulut tarkasti jo hakemusvaiheessa ja merkitse ne hakemuksen budjettitaulukkoon.
Voit käyttää viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaista muutosta haluat saada hankkeellasi aikaan ja miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät tätä muutosta?
- Mikä on hankkeesi yhteiskunnallinen relevanssi ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Miten hankkeesi osallistuu luonnon järjestelmiä turvaavaan kestävyysmurrokseen ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Mitkä ovat hankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen niiden kanssa käytetään?
- Millä keinoilla hankkeesta viestitään sen aikana ja tulosten ilmestyttyä?
Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Suomalaisen Tiedeakatemian Tutkijan käsikirja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen -oppaasta ja Tieteestä päätöksentekoon -verkkokurssilta, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018).
Ansioluettelo ja portfolio
Liitä mukaan CV tai portfolio hankkeen vastuulliselta johtajalta ja niiltä hankkeen toteuttajilta, joille haetaan rahoitusta Nesslingin säätiöltä. CV ja portfolio voivat olla suomeksi tai englanniksi. Voit ladata vain pdf-muotoisia liitteitä, joiden maksimikoko on 10 Mt.
Hankkeen suorituspaikan ja hakijan allekirjoittama sitoumuslomake
Huomioithan, että hakemusta ei voi lähettää ilman allekirjoitettua sitoumuslomaketta. Liitteen tulee olla jpeg-, jpg- tai pdf-muodossa. Voit ladata mukaan kaksi maksimissaan 10 Mt kokoista tiedostoa. Sitoumuslomakkeen pohja ladataan tästä.
