Luonnon mekanismien arvaamattomuudella on vaikutuksensa niin ihmisen terveyteen kuin talouteen. Nesslingin Säätiö jakoi miljoona euroa kolmeen hankkeeseen, joissa tutkitaan terveydenhuoltoa osana ekologisen kriisin ratkaisuja, infektiotautien leviämistä muuttuvassa ympäristössä ja vesistöjen saastumisen arvottamista ja hintaa.
Ihminen ei ole erillinen osa luontoa vaan siitä täysin riippuvainen. Kytköksestä huolimatta erityisesti ihmisen luomaa taloutta ja ihmisen terveyttä käsitellään vielä usein luonnonsysteemeistä irrallisina ilmiöinä. Tähän haasteeseen halusimme puuttua erikoishaullamme syksyllä 2020. Saimme kaksivaiheiseen erikoishakuun yhteensä 57 hakemusta, joista kolmelle hankkeelle myönnettiin 300 000 euron rahoitus.
Erikoishaussa etsimme tieteiden rajapinnoilta ymmärrystä ja uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon luomille taloudellisille ja terveydellisille haasteille. Ihminen kuluttaa ja muokkaa luontoa ennennäkemättömällä vauhdilla. Vuoden 2020 aikana ilmastonmuutos ja luontokato ovat koetelleet ihmiskuntaa niin äärimmäisten sääolosuhteiden kuin pandemiankin muodossa. Haulla halusimme myös lisätä yhteiskunnallista keskustelua luonnon perustavanlaatuisesta merkityksestä ihmisen kaikelle hyvinvoinnille. Hakuun oli varattu yhteensä miljoona euroa.
Kukin valituista hankkeista vastaa asiantuntijoidemme näkemyksen mukaan erinomaisesti hakukuulutukseen. Hankkeissa etsitään eri tieteenalojen asiantuntijoiden yhteistyöllä vastauksia tämän ajan polttaviin kysymyksiin:
Miten terveydenhuolto voi vastata ekologiseen kriisiin ja osallistua ekologiseen jälleenrakennukseen?
Perinteisesti luonnonsuojeluna nähty toiminta on lopulta myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista ja siksi terveydenhuollon perustehtävä. Hankkeessa selvitetään, miten terveydenhuolto voisi olla ratkaisemassa ekologista kriisiä.
Jaana Laisin vetämässä hankkeessa tutkijat selvittävät, millaisia muutoksia terveydenhuollon perusoletuksissa, ihmiskuvassa, toimintamalleissa ja työnkuvassa pitää tapahtua ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, millaisia uusia tietoja ja taitoja terveydenhuollossa tarvitaan jotta muutokset saadaan aikaan.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisen kestävän hyvinvoinnin malli, joka tunnustaa ihmisen osana luonnon kokonaisuutta, ja perustuu sille, että ihmisen hyvinvointi kumpuaa monimuotoisista, elinvoimaisista ekosysteemeistä.
Mitkä asiat vaikuttavat infektiotautien levinnäisyyteen ja tautipurkauksiin muuttuvassa ympäristössä?
Ekologisen kriisin myötä muuttunut ympäristö on eri puolilla maailmaa pakottanut monet villieläimet siirtymään lähemmäs ihmisasumuksia. Zoonoottiset eli eläinperäiset virukset siirtyvät eläimistä ihmisiin erityisesti alueilla, joilla biodiversiteetti on laaja ja ihmiset ja eläimet elävät lähekkäin.
Essi Korhosen vetämässä hankkeessa paneudutaan uhkaaviin infektiotauteihin, niiden epidemiologiaan, isäntä- ja vektoriekologiaan sekä muuttuviin levinneisyysalueisiin ja toisaalta mahdollisten epidemioiden varhaiseen tunnistamiseen muuttuvassa ilmastossa ja ympäristössä. Tieto infektiotautien leviämisestä viedään viranomaisille ja asiantuntijoille päätöksenteon tueksi.
Hanke toteutetaan Keniassa, Taitavuorilla, joiden usvametsät edustavat erityisen runsasta luonnon monimuotoisuutta. Metsien ympäristö on muutoksessa, niiden fragmentoituminen kaventaa villieläinten perinteisiä asuinalueita ja pakottaa niitä lähemmäs ihmisasumuksia.
Miten metsävarojen käytön vesistövaikutuksia arvotetaan ja hinnoitellaan?
Metsävaroja käytetään lähitulevaisuudessa yhä enemmän, sillä puuta käytetään biopohjaisissa tuotteissa ja fossiilisia polttoaineita korvaavana bioenergiana. Metsätalous heijastuu kuitenkin vedenlaatuun. Metsätaloustoimenpiteet, kuten hakkuut ja kunnostusojitukset, aiheuttavat esimerkiksi vesistöjen tummumista.
Elina Peltomaan vetämässä hankkeessa selvitetään, kuinka paljon turvemailla tehtyjen metsätaloustoimenpiteiden vesistökuormitus maksaa yhteiskunnalle. Selvityksessä otetaan huomioon kuormituksen vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluihin ja kasvihuonepäästöihin.
Hanke auttaa luomaan taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja ja kestäviä malleja metsien ja vesistöjen ekosysteemipalveluiden säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Näin metsätalouden kokonaisvaikutus niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti saadaan nykyistä näkyvämmiksi, ja käytännön toimijat joutuvat jatkossa yhä enemmän pohtimaan oman toimintansa suhdetta ja vaikutuksia vesistöihin ja niiden tarjoamiin ekosysteemipalveluihin.
Onnea rahoituksen saaneille hankkeille! Tulemme esittelemään kunkin erikoishankkeen säätiön blogissa ensi vuoden aikana.
