Tutkimuksen tulee vaikuttaa päätöksentekoon
Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahat ympäristönsuojelua edistäviin tutkimus- ja viestintähankkeisiin vuodelle 2015 on jaettu. Päätöksissä arvostettiin tutkimusten ratkaisukeskeisyyttä. Tuore apurahansaaja Maarit Jokinen kertoo, miksi politiikkaan pitäisi saada mukaan enemmän tiedettä.
“Liito-oravien kohdalla on käynyt vähän niin, että niistä on tullut symboli luonnonsuojelun typeryydelle. Tämä johtuu siitä, että tutkimus ei palvele tarpeeksi hyvin päätöksentekoa. Tiede pitäisi viedä konkreettisemmalle tasolle”, Maarit Jokinen sanoo. Hänen oma apurahaa saanut tutkimuksensa pureutuu ympäristönsuojelun haasteiden ytimeen.
Helsingin yliopistoon tehtävä väitöskirjatutkimus kulkee nimellä: Tiedon ja toiminnan välisen kuilun kaventaminen luonnonsuojelussa: vaikuttavuuden, kustannusvaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden yhdistäminen tutkimuksessa. Tutkimuksenasettelu iskee pelottomasti suoraan ympäristöpolitiikan kiperään keskiöön. Tutkimuksen tavoite on tarjota luonnonsuojelusta käytävään ainaiseen arvotaistoon ja rahakeskusteluun lihaksia tieteen puolelta.
Nesslingin säätiössä aktiivista otetta arvostetaan. Ratkaisukeskeisyys oli rahoituksia myönnettäessä avainasemassa. “Meillä yhtenä toiveena rahoitettavalle tutkimukselle on, että tutkimustietoa voidaan käyttää päätöksenteon tukena”, Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola sanoo. Jokisen tutkimuksen ansioiksi Jaakkola luettelee paitsi ajankohtaisuuden myös tiedotusmyönteisyyden.
Maarit Jokinen täydentää, että hän haluaa tutkimuksellaan antaa yhteiskunnalle takaisin, eikä vain hankkia CV-merkintöjä. “Kun tutkimukseen käytetään yhteiskunnan resursseja, on sen avulla saatava ratkaisuja aikaiseksi. Muuten tutkimus on vain näennäistä.”
”Luonnontutkijana lähden siitä, että jos luonnonsuojelun tutkiminen kiinnostaa minua, pitää myös itse luonnonsuojelun kiinnostaa minua. En halua tuottaa vain papereita bittiavaruuteen tai pölyttymään nurkkiin, se ei ole mielekästä. Tutkimuksen pitää aidosti pystyä auttamaan päätöksentekijöitä suojelemaan ympäristöä”, Jokinen avaa tutkimusfilosofiaansa.
LIITO-ORAVISTA TIETOPAKETTI PÄÄTTÄJILLE
“Jokisen hankkeessa näkyy aito halu vaikuttaa, mikä näkyy jo epätavallisena tapana muodostaa tutkimuskysymykset vastaamaan suoraan päättäjien tarpeisiin”, Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola kehuu.
Jokisen mukaan tieteellisen tiedon valuminen päätöksentekijöille perinteisiä akateemisia julkaisukanavia pitkin on epätodennäköistä. Siksi hän teki viimeisimmästä tutkimuksestaan tietopaketin, jota jakoi päättäjille.
“Tutkiessani liito-oravia ja kaupunkisuunnittelua lähdin liikkeelle siitä, että mietin, millaista tietoa tarvitaan, jotta aiheesta voidaan tehdä parempia päätöksiä. Muodostin tutkimuskysymykseni sen pohjalta, millaista tietoa ajattelin päättäjien kaipaavan. Vaikuttavuus syntyi siitä, että minulla oli tarjota päättäjien kysymyksiin suoria vastauksia.”
Jokisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lisäksi Nesslingin säätiön tukemiin uusiin hankkeisiin kuului muun muassa innovatiivista luonnontieteellistä ja teknistä tutkimusta. Esimerkiksi Henna-Reetta Hannulan tutkimus lumipeitteen optisesta kartoituksesta ja Tapio Lehtisen mallisysteemi biopolttoaineiden tuottamiseksi ilmakehän hiilidioksidista ja ylijäämäsähköstä saivat rahoitusta.
Hakemuksia tuli yhteensä 314 kappaletta, joista Nesslingin säätiö rahoitti 101:ta hanketta. Hankkeista 36 oli uusia. Apurahaa jaettiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Minttu Jaakkola, FT
Tutkimuspäällikkö
Puh. 040-1696325
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
