Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä apurahan saaneet tutkijat ovat tyytyväisiä työuriinsa. Apurahakaudella nähdään olleen myönteinen vaikutus apurahansaajien urakehitykseen. Tämä ja paljon muuta käy ilmi säätiön maaliskuussa 2019 teettämästä alumnikyselystä.
Nesslingin Säätiön alumnikyselyssä apurahan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2015 saaneita tutkijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan apurahakaudelta sekä apurahakauden vaikutuksista jatkotyöllistymiseen ja urakehitykseen. Aula Research Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 96 henkilöä ja sen vastausprosentti oli 36 prosenttia.
Apurahakausi on vaikuttanut myönteisesti alumnien urakehitykseen
Valtaosa Nesslingin Säätiön apurahansaajista kertoo olevansa tyytyväisiä työuriinsa. Kyselyyn vastanneista apurahansaajista 69 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä urapolkuihinsa. Vastaajista peräti 78 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä nykyiseen toimenkuvaansa ja 67 prosenttia palkkatasoonsa. Ainoastaan 3 prosenttia vastaajista oli vastaushetkellä työtön.
Keskimääräinen Nesslingin säätiön alumni on luonnontieteelliseltä tieteenalalta väitellyt keskituloinen, toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työssä oleva tutkija, joka työskentelee yliopistolla tai tutkimuslaitoksessa. Tutkimustehtävissä yliopistolla tai tutkimuslaitoksella työskentelevien osuus kyselyyn vastanneista on yhteensä 60 prosenttia. Poikkeuksiakin toki on. Monet vastaajat työskentelevät erilaisissa asiantuntijatehtävissä, eikä työpaikka aina löydy yliopistolta tai tutkimuslaitokselta – yhteensä 31 prosenttia alumneista on töissä yksityisellä tai julkisella sektorilla.
Useimpien kyselyyn vastanneiden entisten apurahansaajien mukaan apurahakauden vaikutus urakehitykselle on ollut myönteinen. Vastaajista 32 prosenttia kokee apurahakauden vaikuttaneen urakehitykseen erittäin myönteisesti ja 43 prosenttia jokseenkin myönteisesti. Vain kaksi prosenttia vastaajista kokee kauden vaikuttaneen negatiivisesti heidän urakehitykseensä.
Apurahatutkijan asema on haavoittuvainen
Säätiö sai apurahansaajilta erittäin myönteistä palautetta. Apurahan joustavuutta elämäntilanteen ja tutkimusprojektin muutoksissa arvostettiin ja yhteistyötä säätiön kanssa pidettiin yksimielisesti helppona.
Säätiön alumnien myönteinen työllistymis- ja urakehitys ei ole kuitenkaan tullut helpolla. Apurahatutkijan asema on monessa mielessä vaikea niin tutkimusorganisaatiossa kuin yhteiskunnassa muutenkin.
Vaikka kolme neljästä vastaajasta piti Nesslingin säätiön apurahaa riittävänä elämiseen, useat vastaajat korostivat avoimissa vastauksissa, että apurahan määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Apurahansaajan tulotaso on koulutustasoon nähden matala ja monet pohtivatkin, olisiko apuraha riittänyt toisenlaisessa elämäntilanteessa esimerkiksi perheen elättämiseen.
Kyselyn tulokset vahvistavat aiemmin esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton kyselyssä esille nousseita havaintoja, joiden mukaan apurahatutkijoiden asema tutkimusorganisaatioyhteisössä on muita tutkijoita heikompi. Yhteensä 45 prosenttia kyselyyn vastanneista koki asemansa tutkimusorganisaatiossa epätasa-arvoiseksi verrattuna työsuhteisiin tutkijoihin. Hieman alle puolet epätasa-arvoiseksi asemansa kokeneista kertoi asemansa tutkimusorganisaatiossaan haitanneen heidän työskentelyään ja/tai hyvinvointiaan. Erityisesti naistutkijoiden asema on heikko. Heistä 49 prosenttia kertoi kokeneensa asemansa epätasa-arvoiseksi. Miehistä epätasa-arvoisessa asemassa apurahakautensa aikana oli 38 prosenttia.
