Nesslingin Säätiön kaksivaiheiseen projektirahoitushakuun saapui yhteensä 110 hakemusta, joista viiteen pyydettiin jatkohakemus. Säätiön hallitus päätti 19.12.2016 rahoittaa kolme ajankohtaista ja ympäristönsuojeluun skaalautuvia ratkaisuja tuottavaa tutkimusta, jotka on suunniteltu kaksivuotisiksi.
Päästöjen ilmasto- ja terveyshaitat kuriin oikeilla poliittisilla päätöksillä
Hanke: Polttoprosessien kaasu- ja pienhiukkaspäästöjen vaikutukset ilmastoon ja ihmisten terveyteen – Kausaalisten vaikutusten malli työkaluna ympäristövaikutusten arvioinnissa
Apurahansaaja: Santtu Mikkonen, Itä-Suomen yliopisto (Kuopio)
Kesto: 2 vuotta
Rahoitusta: 242 926 euroa
Santtu Mikkosen hankkeessa tarkastellaan ajoneuvojen ja puun pienpolton päästöjä ja päästöjen vaikutuksia ilmastoon ja ihmisten terveyteen tilastollisella kausaalisten vaikutusten mallilla (Causal effects model). Näissä päästöissä on suuri määrä haitallisia pienimmän kokoluokan hiukkasia, joiden tarkastelu erityisesti terveystutkimuksissa on ollut vajavaista. Näin siksi, että mittauslaitteistot ovat vasta viime aikoina kyenneet havainnoimaan kaikkein pienimpiä hiukkasia. Hankkeessa hyödynnetään tutkimusympäristöä, johon kausaalisten vaikutusten mallia ei ole aiemmin hyödynnetty.
Eri lähteistä tulevat päästöt voivat vaikuttaa toisiinsa eri tavoin. Päästöjenvälisistä vaikutuksista aiheutuvaa ketjua ei siis voi jättää huomioimatta, kun tarkastellaan eri päästölähteiden ja polttoaineiden kokonaisvaikutuksia. Hankkeessa muodostetaan syy-seuraussuhteet osoittava malli, jonka avulla voidaan määritellä eri polttolähteistä tulevien päästöjen ilmasto- ja terveysvaikutusten lisäksi myös päästöjen keskinäisiä yhteyksiä. Nämä yhteisvaikutukset voivat johtaa joko alkuperäisen päästön muuntumiseen haitallisemmaksi, ilmastovaikutuksen lisääntymiseen tai jopa vaikutuksen neutralisoitumiseen.
Pienpolton ja liikenteen päästöjen terveysvaikutuksia pyritään rajoittamaan lainsäädännöllä ja valistuksella. Jotta ohjausta pystytään tekemään oikeaan suuntaan, on päästöjen vaikutukset tunnettava tarkasti. Hankkeen lopuksi valmistellaan suosituksia päättäjille. Siksi hankkeessa on mukana Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden asiantuntijoita.
Lopullisena tavoitteena hankkeessa on muokata sen synnyttämästä mallista helppokäyttöinen, yleisesti käyttöön annettava työkalu, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena, kun on tarvetta arvioida päästöjen terveys- ja ilmastovaikutuksia. Tutkimus hyödyttää päästörajoituksia määritteleviä päättäjiä niin kansallisella kuin EU-tasollakin.
Luonnonvarojen käyttöä erilaisia intressejä yhteen sovittaen
Hanke: Sovittelu ja yhteishallinta ympäristöpäätöksenteossa – Kokeilu- ja kehittämishanke
Apurahansaaja: Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)
Kesto: 2 vuotta
Rahoitusta: 250 364 euroa
Lasse Peltosen hankkeessa etsitään uusia menetelmiä luonnonvarojen käytön yhteensovittamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten sovittelun ja yhteishallinnan menetelmiä voidaan hyödyntää ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa Suomessa ja Pohjoismaissa.
Hankkeen tuloksia hyödynnetään suoraan tutkimuksen kohdealueella ympäristöristiriitojen ehkäisemisessä ja niiden ratkaisussa. Lisäksi tulokset ovat laajasti sovellettavissa vastaavissa alueellisissa luonnonvarojen hallinnan aloitteissa ja strategioissa.
Hanke toteutetaan UNESCOn MAB-ohjelmaan kuuluvalla Pohjois-Karjalan biosfäärialueella. Siellä sovellus- ja yhteistyökohteena on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen koordinoima luonnonvarojen käytön hankekokonaisuus osana kansallista Life IP Freshabit -hanketta.
Peltosen hankkeessa kartoitetaan luonnonvarojen käyttöön liittyviä jännitteitä ja toteutetaan niin sanottuja interventioita, jotka tähtäävät eri intressien yhteensovittamiseen. Hankkeessa toteutetaan toimintatutkimuksen lisäksi ympäristöoikeudellinen tarkastelu oikeudellisen sääntelyn ja vapaaehtoisten neuvotteluprosessien kytkennöistä sekä vertaileva luonnonvarojen käytön yhteensovittamisen toimintamallien tutkimus.
Viherrakennettu kaupunki hyödyttää ympäristöä ja ihmistä
Hanke: Kaupunkivihreä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja terveellisen ympäristön rakentamisessa: Viherseinien ja -kattojen sosiaaliset ja tekniset ratkaisut
Apurahansaaja: Harry Edelman, Tampereen teknillinen yliopisto
Kesto: 2 vuotta
Rahoitusta: 300 000 euroa
Harry Edelmanin hankkeen lähtökohtana on, että luontoon pohjautuvat ratkaisut (Nature Based Solutions) voivat tarjota keinoja uudenlaisten kaupunkien rakentamiseen samalla, kun ne vähentävät ympäristöhaittoja ja tarjoavat ihmisille hyvän elämän edellytyksiä. Nopeasti kaupungistuvassa maailmassa on tärkeää etsiä keinoja kestävien ja ympäristöä säästävien yhdyskuntien rakentamiseen, jotta ihmisten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata, ilmastonmuutosta hillitä ja siihen sopeutua.
Hankkeessa tutkitaan viherjulkisivuja, parvekkeita ja -kattoja, sillä laajamittaisesti toteutettuna tällaiset luontopohjaiset ratkaisut voivat parantaa kaupunkien ilmanlaatua, hulevesihallintaa, ääniympäristöä, lämpöolosuhteita, ihmisten terveyttä ja viihtyvyyttä, sekä osaltaan vastata biodiversiteettikriisiin.
Hankkeessa tutkitaan rakennuksiin liitettävän kasvillisuuden rakennusfysikaalisia ominaisuuksia, luonnon monimuotoisuutta, viherrakenteiden käyttömahdollisuuksia pohjoisissa olosuhteissa ja näiden merkitystä asukkaille. Viherrakenteita tutkitaan kenttäaineistolla ja laboratoriokokein.
Tähän asti rakennuksiin liitettävien viherrakenteiden laajamittaista hyödyntämistä on estänyt tiedon puute ja hajanaisuus sekä epäselvyys niiden kosteus- ja rakenneteknisestä turvallisuudesta. Toimivan kaupunkivihreän suunnittelu edellyttää, että kaupunkilaisten toiveet ja tarpeet ymmärretään. Se edellyttää myös toimivan suunnitteluprosessin tuntemista.
Hanke tuottaa uutta tietoa kestävien kaupunki- ja rakennusratkaisujen pohjaksi yhteistyössä uutta tietoa hyödyntävien sidosryhmien kanssa. Näitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusala, kaupungit, kaupunkilaiset, yhdistykset, ministeriöt ja yritykset. Hankkeen tuloksia hyödyntävät muun muassa suunnittelijat, rakennuttajat ja kaupunkien edustajat sekä EU:n laajuinen tiedonjakamiseen keskittyvä hanke.
Kaikki vuoden 2017 apurahansaajat näet täältä.
Kuvat: Katie Chase/Unsplash, Alex Krivec/Unsplash, Chris Helenius.
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
