Joka kymmenes ihminen maailmassa joutuu päivittäin näkemään vaivaa päästäkseen käsiksi tarvitsemaansa veteen, ja puolet maailman sairaalakapasiteetista käytetään saastuneesta vedestä aiheutuneiden sairauksien hoitamiseen. Maj ja Tor Nesslingin Säätiön kahdeksannessa ympäristösymposiossa “Water at risk” keskitytään globaaleihin vesikysymyksiin ja Suomen rooliin niiden ratkaisemisessa.
Vesi, vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste, ylläpitää elämää. Kaikki planeettamme organismit ja ekosysteemit ovat siitä riippuvaisia. Vesi vaikuttaa suoraan ihmisten ravitsemukseen, terveyteen, työntekoon ja maailman talouteen. Yli 90 prosenttia maailman vedestä kuluu erilaisten hyödykkeiden ja palvelujen, kuten ruuan ja energian, tuotantoon.
Nesslingin säätiö yhdessä muiden suomalaisten vesitoimijoiden kanssa järjestää 21.–22.3.2017 Water at risk -symposion. Veden niukkuus ja toisaalta saastuminen, ovat ilmastonmuutoksen ohella ja siihen liittyen yksi maailman suurimmista haasteista: 1,5 miljardia ihmistä elää alueilla, joissa ei ole kunnollista vedenpuhdistusta, ja kolmasosa maailman väestöstä kärsii veden niukkuudesta vähintään kuukauden vuodessa.
”90 prosenttia maailman vedestä kuluu erilaisten hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoon”
Symposion toisena päivänä 22. maaliskuuta juhlistetaan YK:n maailman vesipäivää, jonka tarkoituksena on nostattaa tietoisuuteen veteen liittyviä haasteita. Tänä vuonna päivän teemana on jätevedet. Samalla, kun vettä kasvavassa määrin käytetään, sitä myös saastutetaan. Maailman jätevesistä 80 prosenttia siirtyy käsittelemättöminä vesistöihin, ja saastuneeseen veteen kuolee enemmän ihmisiä kuin väkivaltaan. Ratkaisuja odotetaan erityisesti kiertotaloudesta.
Suomella voi olla vastaus maailman janoon
Suomessa puhdas vesi on itsestäänselvyys. Pysähdymme harvoin miettimään, miten vettä käytämme. Vielä vähemmän pohdimme käyttämämme veden alkuperää. Eri hyödykkeiden valmistamiseen tarvittavasta vedestä yli puolet kulkeutuu meille maamme rajojen ulkopuolelta. Globaali vesikriisi koskettaa siten myös Suomea.
“Me kaikki vaikutamme veteen, sen niukkuuteen ja likaantumiseen. Ostamme tuotteita, joita tuotetaan veden vähyydestä kärsivillä alueilla, käytämme lääkkeitä ja elintarvikkeita, joiden jäämät ja ravinteet poistuvat elimistöstämme veteen. Vesi ei häviä minnekään, vaan kiertää koko ajan – siispä myös sen mukana kulkevat asiat jatkavat kiertoaan”, Nesslingin Säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola sanoo.
”Symposiossa halutaan korostaa, että vesi ei ole ainoastaan ympäristöasia”
Puhdas kraanavesi on pitkälti Suomen maantieteellisen sijainnin ja tehokkaiden puhdistusjärjestelmien ansiota. Maassamme on lisäksi paljon veden hallintaan liittyvää osaamista, johon on maailmalla tarvetta.
“Suomella on maine puhtaiden vesien maana. Jos meillä veteen liittyvät asiat toimivat, mutta muualla maailmassa on kamala jano, miksi emme tee enemmän? Tätä haluamme pohtia symposiossa yhdessä. Ratkaisuja tarvitaan myös Suomessa. Meidän on opittava tuhlaamaan ja likaamaan vähemmän vettä, ja kiertotalous on tähän mahdollisuus”, Jaakkola sanoo.
Kuka veden omistaa?
Symposiossa halutaan korostaa, että vesi ei ole ainoastaan ympäristöasia. Vesi jakaantuu maailmalla epätasaisesti, ja siihen liittyy myös oikeudellisia kysymyksiä. Kuka veden omistaa ja kenellä on siihen oikeus? Kuka omistussuhteet määrittelee?
“Näihin kysymyksiin vaikuttavat esimerkiksi EU ja kansainväliset vesilait. Vesi on hallinnollinen ja geopoliittinen asia”, sanoo Jaakkola.
Myös sijoittajat ja yritykset ovat havahtuneet pohtimaan rooliaan maailman vesikriisissä. Yritykset ovat usein riippuvaisia vedestä, joten sen puute ja saastuneisuus vaikuttaa merkittävästi useiden sektoreiden toimintamahdollisuuksiin. Water at risk -symposion puhujina on yritysten lisäksi muun muassa yliopistojen, kansalaisjärjestöjen ja hallinnon edustajia.
“Haluamme saada erilaisia sidosryhmiä mukaan keskustelemaan yhdessä. Tutkijoiden tieto on arvokasta vesiriskien hallinnassa ainoastaan silloin, kun tieto tavoittaa oikeat, tietoa tarvitsevat ja hyödyntävät ihmiset”, Jaakkola huomauttaa.
Veteen liittyvien haasteiden globaalin hahmottamisen lisäksi symposiossa pyritään löytämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja vesikriisin selättämiseksi.
“Ei riitä, että kehitetään uusi vedensäästö- tai puhdistuslaite. Kyse on myös vesivarojen hallintaan liittyvistä ratkaisuista. Tähän vaikuttaa muun muassa se, minkälaista päätöksiä vedestä tehdään, minkälaiset toimintaedellytykset yrityksillä on veden käytön suhteen ja kenellä on pääsy vesivaroihin. Toivomme, että osallistujat löytäisivät symposiosta uusia yhteistyökumppaneita ja ajatuksia siitä, miten maailman janoa voi toiminnallaan helpottaa.”
Maj ja Tor Nesslingin Säätiön Water at risk -symposio järjestetään Helsingin Paasitornissa 21.–22. maaliskuuta 2017.
Lue lisää symposiosta.
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.