Nesslingin Säätiön yleinen apurahahaku on auki 15.8.–16.9.2016. Tämän vuoden haussa painotamme väitelleiden tutkijoiden hakemuksia. Uutuutena myönnämme henkilökohtaisten apurahojen lisäksi suurempia hankerahoja väitelleille tutkijoille. Haun kriteereissä painotamme viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa. Lue aina huolella hakuohjeet. Joka vuosi hylkäämme ohjeiden vastaisia tai puutteellisia hakemuksia.
Nesslingin Säätiö myöntää rahoitusta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimustiedon viestintään. Tukea myönnetään hankkeille, joiden tuloksia voi soveltaa suomalaiseen ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, tai jotka tukevat muulla tavoin Suomen ympäristötavoitteita.
Rahoituskriteerit:
- Tulosten ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen relevanssi
- Tutkimuksen ja tutkimusryhmän tieteellinen taso
- Tutkimuksen innovatiivisuus
- Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
- Tutkimuksesta viestiminen ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
- Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)
Lue täältä lisää siitä, kuka voi hakea ja mitä apurahoja.
Hankeapurahaa väitelleelle tutkijalle
Vuonna 2016 Nesslingin Säätiö avaa hakuun yksi- tai kaksivuotisia hankeapurahoja. Rahoitusta myönnetään ympäristönsuojelua edistäviin ratkaisuhakuisiin tutkimushankkeisiin 100 000–200 000 euroa per vuosi. Hankkeiden teemoja ei ole rajattu.
Hankeapurahat on tarkoitettu tohtoritutkinnon suorittaneille tutkijoille. Hanketta tulee toteuttaa yhteistyössä sidosryhmien, erityisesti tiedon hyödyntäjien kanssa. Yhteistyö kuvataan hankkeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa. Haku on kaksivaiheinen.
Lue lisää hankeapurahoista täältä.
Viestintää vai vuorovaikutusta?
Haluamme rahoittaa tutkimusta, joka vaikuttaa. Artikkeli on tutkimuksen tulos, vaikuttavuutta syntyy vasta, kun tulokset otetaan käyttöön, on Ilkka Niiniluoto hyvin sanonut. Siksi haluamme tutkijoiden miettivän jo hakemusvaiheessa, kuka tietoa tarvitsee ja miten tieto siirtyy käyttöön. Apurahahakemukseen pitää aina täyttää erillinen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma.
Miksi viestintä- JA vuorovaikutussuunnitelma? Käsitteiden tasollahan viestintä on vuorovaikutusta ja vuorovaikutus viestintää. Käsitteiden sijaan haluamme kääntää katseen sisältöihin ja konkretiaan. Viestintä tutkimuksen sidosryhmien kanssa on usein mitä vahvimmin vuorovaikutusta, jossa tieto vaihtuu puolin ja toisin sekä uutta syntyy yhteistyössä. Tällainen sidosryhmä voi olla esimerkiksi tietyn kunnan virkamiehet, yritys, tai maanomistajat, jotka tarvitsevat tarkkaan määriteltyä tietoa tutkimuskohteesta, tai joita tulisi konsultoida. Silloin jo tutkimusasetelmaa voi laatia yhteistyössä tai vähintään miettiä osallistamisen keinoja.
Samaan aikaan joku sidosryhmä voi tarvita vain yksisuuntaista tiedotusta, mikä taas on puhtaasti viestintää, ei vuorovaikutusta. Esimerkiksi tutkimuksesta on tärkeää viestiä suurelle yleisölle, jotta tutkijoiden ääni pääsee esiin ja ympäristötutkimus tehdään näkyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa
Molemmat skenaariot ovat yhtä tärkeitä tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta ja siksi painotamme haussamme viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa.
Päivitetyt ohjeet viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatimiseen voit lukea täältä.
Järjestimme kesäkuussa syksyn hausta hakuinfon, jossa annoimme vinkkejä tutkimuksen viestintään ja vuorovaikutukseen. Tilaisuuden materiaalit ovat vapaasti luettavissa täältä.
Säätiön päivitetyt hakuohjeet voit lukea täältä.
Onnea apurahahakuun!
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
