Maailman kiperät ongelmat eivät ratkea taikasauvalla. Ilmastonmuutos hidastuu ja luonnon monimuotoisuus säilyvät vain, jos tietoon perustuvia ratkaisuja tehdään yhtä aikaa monella taholla. Maj ja Tor Nesslingin Säätiöön saapui vuoden 2015 apurahahaussa ennätysmäärä hakemuksia, 399 kappaletta. Päätimme rahoittaa ajankohtaista ympäristötutkimusta laajalla skaalalla ja painottaa tutkimuksen ratkaisukeskeisyyttä sekä tutkimuksesta viestimistä.
Lähes neljästäsadasta hakemuksesta apurahaa myönnettiin yhteensä 105:lle erilaiselle tutkimukselle yhteensä 2 640 000 euroa. Rahoitettavissa hankkeissa on mukana hyvin ajankohtaisia aiheita aina kiertotaloudesta biopolttoaineisiin ja soiden suojelusta saamelaisten luontoa koskevan perinnetiedon säilyttämiseen.
”Päättäjät eivät tunne riittävästi saamelaisia tai heidän kulttuuriaan. Silti he tekevät heidän maitaan koskevia päätöksiä. Saamelaisten suullinen perinnetieto on hyvä kerätä talteen ja saada päättäjien tietoisuuteen”, sanoo tuore apurahansaaja Leena Heinämäki. Hänestä on tärkeää, että saamelaisten maita koskeva päätöksenteko ei ole ristiriidassa alkuperäiskansan perinteisten tapojen ja näkemysten kanssa.
”Toimimme yhteistyössä saamelaisten kanssa. Perinnetietoa voidaan siirtää eteenpäin esimerkiksi työpajoissa, joissa yhteisön vanhemmat opettavat nuoria. Lisäksi pidämme koulutuksia päätöksentekijöille.”
Heinimäen hanke yhdistää kaksi säätiössä tämän vuoden haussa painotettua teemaa: yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen sekä tutkitun ympäristötiedon viestinnän.
EU:n päätökset ulottuvat myös Suomeen, siksi niihin pitää vaikuttaa
Monet Suomea ja sen luontoa koskevat päätökset tehdään EU-tasolla, joten on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan päätöksiin laajemmin kuin vain kansallisella tasolla. Säätiössä halutaan tukea myös tutkimusta, joka tähtää säädösten muuttamiseen. Pitkään bioenergian ilmastovaikutuksia tutkinut säätiön apurahansaaja Sampo Soimakallio näkee, että EU:n tämänhetkinen biopolttoaineiden kestävyyskriteeristö on puutteellinen. Siksi hän on päättänyt tutkia, miten siitä saisi paremman.
“Ymmärrän, että kyseessä on vaikea kokonaisuus, jota päättäjien on hankala hahmottaa. Siksi haluan tehdä omasta tutkimuksestani mahdollisimman ymmärrettävää. Nyt on käynyt niin, että nykyistä kriteeristöä luodessa on joko tietämättömyydestä tai taitavan lobbauksen ansiosta vedetty monia mutkia suoriksi”, Soimakallio kuvaa.
Nesslingin Säätiössä korostetaan ratkaisukeskeistä ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta sekä tutkimuksen viestimistä yhteiskuntaan. Nesslingin Säätiötä ja sen tutkijoita voi seurata säätiön blogissa nessling.fi/blogi, Facebookissa sekä Twitterissä @NesslingSaatio.
Kaikki rahoitetut hankkeet näet täältä.
Lisätietoja:
Minttu Jaakkola, FT
Tutkimuspäällikkö, Nesslingin Säätiö
minttu.jaakkola(a)nessling.fi
Puh. 040 169 6325
Leena Heinämäki, tutkijatohtori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
leena.heinamaki(a)ulapland.fi
Puh. 040 484 4280
Sampo Soimakallio, erikoistutkija
Suomen ympäristokeskus
sampo.soimakallio(a)ymparisto.fi
Puh. 050 366 9810
