Keinovaloa ei oikein voi pitää saasteena, se voi olla korkeintaan haitta ihmiselle. Näin pohti eräs luonnonvara-alan asiantuntija työpajassa, jossa mietittiin mitkä ovat tärkeimpiä ympäristön tilaan vaikuttavia ympäristökuormituksen muotoja. Valosaaste on uusi termi, joka herättää voimakkaita mielikuvia.
Toinen työpajan osallistuja painotti pienen mietinnän jälkeen, että valosaasteen määrä voisi olla mainio ympäristön tilan mittari, sillä se kertoo monista erilaisista asioista. Kaikki eliöt eivät viihdy valoisassa ja taivaalle tuhlattu valo kielii tarpeettomasta energiankulutuksesta. Myös ihmisten luontosuhteelle on tärkeää, näkyykö taivaalla tuhatmäärin kirkkaita tähtiä ja revontulet vai pelkkä punertava keinovalon kelme.
Suomalaisilta jää usein huomaamatta, että luontainen hämäryys ja hiljaisuus ovat todellisia matkailuvaltteja yhä ahtaammaksi ja kaupungistuneemmaksi käyvässä maailmassa. Häiritsevää melua ja häikäiseviä valoja voidaan pitää normaaliin elinympäristöön kuuluvina ominaisuuksina silloinkin, kun niiden poistaminen olisi helppoa.
Turhan melun ja valon poistaminen tosiaankin kannattaisi. Niin ihmisten kuin luonnon terveys tarvitsee luontaista pimeyttä, johon kaikki elolliset ovat evoluutiossa sopeutuneet. Ei olekaan yllätys, että viimeaikaisissa ulkomaisissa tutkimuksissa on saatu yhä enemmän näyttöä pimeyden puutteen haitoista. Yksi viime aikoina esiin noussut uusi uhka on se, että nopeasti yleistyvästä LED-valaistuksesta ympäristöön pääsee entistä enemmän lyhytaaltoista sinistä valoa, jolle useimmat eliöt ovat erityisen herkkiä.
Syksyn saapuessa on yhä helpompi nähdä turhaan päällä olevia, liian voimakkaita ja huolimattomasti suunnattuja ulkovaloja. Näiden aiheuttamista haitoista päästäisiin suurelta osin eroon varsin vaivattomasti. Pidemmällä aikavälillä avainasemassa ovat hyvä suunnittelu ja tuotekehitys. Tulevaisuuden älykkäässä valaistuksessa lamput eivät loista autioille kaduille ja tyhjille teille.
Melu on vaikeampi tapaus, sillä helpoimmat keinot sen vähentämiseksi on jo käytetty. Suomessa noin miljoona ihmistä altistuu ympäristömelulle. Melun luontohaitoista ei ole olemassa tarkkoja arvioita. Käynnissä olevat tutkimukset ovat osoittamassa, että melua löytyy paljon esimerkiksi Itämeren aaltojen alta. Tärkein yksittäinen syy meluisuuteen niin veden alla kuin maan päällä on liikenteen lisääntyminen. Sähköautot ja muu hiljainen tekniikka voivat helpottaa tilannetta tulevaisuudessa. Välitöntä helpotusta saataisiin nopeuksia hidastamalla: mitä vähemmän vauhtia, sitä hiljaisempi meno.
Kaupungin valoja ja koneiden jyskettä on pitkään ihannoitu henkisen edistyksen ja yhteiskunnan modernisaation symboleina. Kestävässä yhteiskunnassa kirkkaat valot ja kovat äänet symboloivat huonoa suunnittelua, huolimattomuutta ja osaamattomuutta.
Jari Lyytimäki
Twitter: @lyytimaki
Nesslingin Säätiö rahoitti kirjoittajan johtamaa Pimeä hiljaisuus -hanketta http://www.syke.fi/hankkeet/pihi
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
