Rakenteellinen ylikulutus on ekologisen kriisin juurisyy ja siitä irtautuminen välttämätöntä. Kaksi uutta tutkimushanketta selvittävät Nesslingin säätiön Murros-hausta saadulla rahoituksella, mitä ylikulutuksesta irtautuminen tarkoittaisi ruuan ja rakentamisen osalta.
Helsingin yliopiston johtama ResPro-hanke ja Rakennustietosäätiön johtama BLINK-hanke tutkivat rakenteellista ylikulutusta seuraavan kahden vuoden ajan. Molemmat hankkeet saivat 500 000 euron rahoituksen Nesslingin säätiön Murros-haussa, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseksi.
Rakenteellisella ylikulutuksella tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan institutionaaliset ja kulttuuriset rakenteet ohjaavat kohti luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta. Etenkin julkisessa keskustelussa katse kääntyy kulutuksen hillinnän osalta helposti yksilöön, mutta tosiasiassa kulutuspäätöstemme taustalla on moninainen joukko yhteiskunnallisia rakenteita, jotka ohjaavat toimintaamme tietoisesti tai tiedostamatta.
“Yhteiskuntamme instituutiot on suunniteltu aikana, jolloin luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristöhaitat eivät olleet keskeisiä huolenaiheita. Jotta kulutuksemme mahtuisi jatkossa planeetan rajoihin, on muutoksen mentävä syvälle rakenteisiin. Tarvitsemme tietoa siitä, mitkä nämä rakenteet ovat, miksi ne ovat lukinneet meidät ylikulutukseen ja miten niitä voitaisiin purkaa. Olen iloinen siitä, miten erilaiset tutkimushankkeet pystyimme rahoittamaan, ja toivon niiden löytävän konkreettisia ratkaisuja”, sanoo Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen.
ResPro-tutkimushanke etsii seuraavaa askelta, jolla puuttua eläinperäisten tuotteiden ylikulutukseen
Helsingin yliopiston johtama ResPro-hanke etsii proteiinin tuotantoon niin sanottuja vaihtoehtoisia realistisia kompromisseja, jotka parantavat sekä ympäristön että eläinten hyvinvointia ja samalla puuttuvat eläinperäisten tuotteiden ylikulutukseen.
”Nykyisellä kotieläintuotannolla on monia ympäristövaikutuksia. Tiedämme, että järjestelmää pitäisi pitkällä tähtäimellä muuttaa. Me haluamme etsiä seuraavia mahdollisia ja toteutettavissa olevia muutosaskeleita, jotka haastavat nykyjärjestelmät. Työmme keskiössä on yhteinen dialogi, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi”, sanoo ResPro-tutkimuksen vastuullinen johtaja, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Nina Janasik.
BLINK-hankkeessa ravistellaan rakennusalan normeja
Rakennustietosäätiön johtamassa BLINK-hankkeessa tutkitaan rakennusalan vakiintuneita käytäntöjä, ohjeita, päätöksenteon rakenteita ja insentiivejä. Betoni toimii hankkeessa linssinä, jonka kautta tavoitteena on tunnistaa, miten eri rakenteet ja arvoketjut estävät resurssitehokkuutta ja miten ne voidaan ohjata tukemaan ekologista, taloudellista ja teknistä kestävyyttä.
”Ylikulutuksen juurisyyt eivät ole yksittäisissä asiantuntijoissa, organisaatioissa tai teknologioissa, vaan oikeastaan koko yhteiskuntamme rakenteessa. Miten rakentamista säännellään, millaisia sopimuksia tehdään, miten nämä vaikuttavat rakentamisen suunnitteluun ja siitä edelleen ruohonjuuritasolle? Kyse on myös siitä, mitä arvostamme: meidän pitäisi olla ylpeitä nykyisestä rakennuskannastamme ja vaalia sekä hyödyntää sitä enemmän,” sanoo BLINK-tutkimuksen johtaja, Rakennustietosäätiön tutkimuspäällikkö Katja Tähtinen.
Hankkeet aloittavat työnsä alkuvuonna 2026 ja kestävät kaksi vuotta. Eri aloilla työskentelevät hankkeet uskovat löytävänsä tukea myös toisistaan.
“Ylikulutus on systeeminen ongelma, joka ei ratkea yhden alan ratkaisuilla tai pienillä toimintatapojen muutoksilla. Ylikulutuksesta irtautuminen vaatii paitsi asenteiden, myös toimintatapojen isoa murrosta ja innovaatioita. Uskon näiden uusien tutkimushankkeiden pääsevän murroksen syrjään kiinni”, sanoo Koskinen.
Kuvat: Annukka Pakarinen
- Luonnonvarojen kulutus kasvaa jatkuvasti. Maailmanlaajuinen raaka-aineiden kulutus on nelinkertaistunut vuodesta 1970 ja sen on ennustettu kasvavan vielä 60 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2060 mennessä (UNEP 2024).
- Suomalaiset kuluttavat eniten luonnonvaroja Euroopassa. Samalla materiaalien kiertotalousaste oli Suomessa vuonna 2023 vain 2,4 prosenttia, mikä on selvästi heikompi kuin EU:ssa keskimäärin (EEA 2025a). Euroopan ympäristökeskuksen uusimmassa julkaisussa vuoden 2024 kiertotalousaste Suomessa oli vielä alhaisempi, 2,0 prosenttia (EEA 2025b).
- Eläinproteiinien tuotanto kuormittaa ympäristöä monin verroin verrattuna kasviproteiineihin. Globaalisti se tuottaa vain noin 18 prosenttia kuluttamistamme kaloreista, mutta kuluttaa valtaosan ihmiskunnan maataloudessa käyttämästä makeasta vedestä ja jopa 80 prosenttia maatalousmaasta (Poore & Nemecek 2018).
- 80 prosenttia EU:n maataloustuista ohjautuu suoraan tai välillisesti eläintuotantoon (Kortleve ym. 2024)
- Rakentaminen on merkittävä luonnonvarojen kuluttaja maailmanlaajuisesti ja Suomessa. Rakentamiseen kuluu globaalisti noin puolet kaikista käyttämistämme luonnonvaroista ja se aiheuttaa noin 30 prosenttia jätteistä (UNEP 2024).
- Kaikista rakentamisen materiaaleista betoni on yleisin ja sen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. On verrattu, että jos betoni olisi valtio, sen hiilidioksidipäästöt olisivat maailman kolmanneksi suurimmat heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen (WRI 2022).