Sodankylässä toimivat kaivosyhtiöt ja paikallisyhteisön edustajat ovat vuoden ajan rakentaneet yhdessä kaivostoiminnan vesistö- ja kalastovaikutusten yhteisseurannan mallia.
Nesslingin säätiön rahoittamaa ja Akordin toteuttamaa työtä varten koottiin seurantaryhmä, joka tunnisti yhdessä lakisääteisen lupaehtojen mukaisen vesistöseurannan ylittäviä tietotarpeita, suunnitteli yhteisseurannan tapoja ja sopi sen toteutuksesta. Työskentelyn vaiheet ja opit kuvataan joulukuussa julkaistussa hankkeen loppuraportissa: Yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta Sodankylässä: kokemuksia seurantaryhmän ensimmäisen vuoden työskentelystä.
Seurantaryhmän työskentely eroaa kaivosyhtiöiden tavanomaisesta sidosryhmäyhteistyöstä ja perinteisistä osallistamisen keinoista esimerkiksi siten, että yhteistyöryhmä on yhdessä vastannut seurantaan liittyvien tavoitteiden määrittelystä ja toteuttamisesta. Vuoden aikana järjestetyissä tapaamisissa seurantaryhmän jäsenet toivat esiin vesistövaikutuksiin liittyviä huolenaiheitaan, tutustuivat toistensa näkemyksiin sekä oppivat vesistön nykytilasta ja sen seurannasta. Oma merkityksensä on ollut myös ryhmän työskentelytavoilla: tapaamisissa on vietetty aikaa yhdessä syöden ja kahvitellen sekä työskennelty kiireettömästi – asioiden käsittelylle on varattu riittävästi aikaa. Akordi on tukenut työskentelyä ulkopuolisen neutraalin osapuolen roolista käsin ja vastannut prosessin suunnittelusta ja kannattelusta.
Työn taustalla vaikuttavissa aiemmissa tutkimushankkeissa on tunnistettu, että vesistöseurannan tulosten tulkinta, niiden mittasuhteet ja käytännön vaikutusten arviointi on haastavaa maallikoille ja usein jopa asiantuntijoille. Lisäksi on havaittu, että kaivosyhtiöiden teettämiin, konsulteilta tilattuihin mittauksiin voi kohdistua epäluottamusta riippumatta siitä, miten mittaukset on teknisesti toteutettu. Yhteistoiminnallinen vesistöseuranta, jossa alueen toimijat ja yhteisön jäsenet tekevät yhteistyötä seurantaprosessin eri vaiheissa voi auttaa lisäämään seurantatiedon ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta sekä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään haitallisia ympäristövaikutuksia.
Vahvistuva vihreän siirtymän agenda lupaa ratkaisuja moniin yhteiskuntaamme uhkaaviin haasteisiin, mutta lisää myös paikallisia jännitteitä siellä missä siirtymä konkretisoituu erilaisina teollisina hankkeina, kuten kaivoksina, tuulipuistoina tai akkutehtaina. Näiden jännitteiden käsittelemiseksi ja siirtymän oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uusia tapoja rakentaa yhteisymmärrystä niistä tarpeista ja ratkaisuista, joita hankkeiden suunnitteluun, toteutuksiin ja vaikutusten seurantaan liittyy. Sodankylässä toteutettu hanke pyrkiikin paitsi tukemaan paikallisen yhteistyömallin kehittymistä, myös toimimaan esimerkkinä uudesta toimintamallista Suomen ja Pohjoismaiden kaivossektoreille.
Lisätietoja hankkeesta:
Juha-Pekka Turunen
Linkki loppuraporttiin: Luoma, E., Kotilainen, J., Kettunen, A. ja Turunen, J-P. (2023). Yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta Sodankylässä : Kokemuksia seurantaryhmän ensimmäisen vuoden työskentelystä. Akordi Oy julkaisuja.
Marraskuussa 2023 järjestetyssä hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin vuoden aikana tehtyä työtä sekä keskusteltiin siitä, millaisia mahdollisuuksia yhteisseurannan menetelmät voivat tarjota ympäristövaikutusten hallinnalle. Loppuseminaarin tallenne täällä.
Blogi 13.6.2023: Kaivosyhtiöt ja paikallisyhteisö kehittävät vesistövaikutusten yhteisseurantaa Sodankylässä.
