Vuonna 2020 prosessitekniikan tohtori Jouni Rissanen työllistyi PoDoCo-ohjelman avulla Keko Geopolymeerit -yritykseen, joka valmistaa kiertotalouden mukaista vaihtoehtoa betonille. Syksyn haku PoDoCo-ohjelmaan on auki 15.–31.10.2023.
Syyskuussa 2023 Oulun Hupisaarille nousee neljä jykevää kivikirjainta, jotka tavaavat kaupungin nimen. Mediassa kirjoitetaan, että maamerkki on valmistettu ekobetonista.
Jouni Rissanen puhuu kuitenkin mieluummin geopolymeeribetonista. Hän työskentelee toimitusjohtajana Keko Geopolymeerit -nimisessä oululaisyrityksessä, joka on valmistanut Hupisaaren kirjamet. Yritys valmistaa, tutkii ja kehittää geopolymeerituotteita hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja.
“Kehitämme betonin kaltaista materiaalia, joissa ei käytetä sideaineena sementtiä, vaan teollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvia geopolymeerejä. Vaihtoehtoisten sideaineiden hyödyntäminen on tärkeää, sillä karkeasti arvioituna 5–8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy, kun betonissa käytettävää sementtiä tuotetaan”, Rissanen sanoo.
Missä tämä huippumateriaali sitten pääsee parhaalla tavalla oikeuksiinsa? Geopolymeerit ovat epäorgaanisia materiaaleja, jotka ovat samalla tavalla lujia ja tiheitä kuin betoni tai mineraalit. Niitä on käytetty betonin lisäksi keraameissa, kaivosteollisuudesta syntyvien haitallisten aineiden stabiloinnissa, katalyyttien tukirakenteina ja jopa radioaktiivisen jätteen varastoinnissa.
PoDoCo-ohjelma teki tohtorista toimitusjohtajan
Rissanen väitteli prosessitekniikan tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 2020. Akateemisten uratikkaiden kiipeäminen ei kuitenkaan houkutellut valmistumisen kynnyksellä ollutta tohtoria: lukuisat rahoitushakemukset ja professorin työnkuva eivät tuntuneet omilta.
Ajoitus oli siis kohdallaan, kun kollega Juho Yliniemi samasta Oulun yliopiston tutkimusryhmästä pyysi Rissasta mukaan vasta perustamaansa yritykseen. Sivuvirtojen hyödyntämisen kiertotalouskulma kiinnosti Rissasta, joka halusi saada maailmassa aikaan jotakin hyvää.
“Juho näki geopolymeerien soveltamisessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Hän päätti, että tehdään sitten itse, kun kerran kukaan muu ei tee”, Rissanen sanoo huvittuneena.
Yliniemi jatkaa yliopistopestissään Keko Geopolymeerien ohella, Rissanen puolestaan työskentelee yrityksessä täysipäiväisesti. Hän viihtyy välillä myös kädet savessa (tai geopolymeereissä): käytännönläheisestä tekemisestä saa arvokasta tietoa ja kokemusta materiaaleista ja niiden käytännön haasteista.
Rissanen sai vuonna 2020 rahoituksen PoDoCo-ohjelmasta, joka työllistää tohtoreita yrityksiin. Nesslingin säätiö myönsi 30 000 euron rahoituksen ohjelman puitteissa.
“Rahoitus oli tärkeä etenkin yrityksen alkuvaiheessa. Se mahdollisti palkansaannin, vaikka liiketoiminta ei ollut vielä täysin vakiintunut”, hän sanoo.
Kiemurainen urapolku johti uraauurtavaan yritykseen
Ura geopolyymerien parissa ei ollut Rissasen lapsuudenhaave. Opiskeluaikoina hän kuitenkin tutustui kesätöissä terästehtaalla prosessiin, jonka sivutuotteena syntyi geopolymeereihinkin raaka-aineeksi soveltuvaa kuonaa. Samoihin aikoihin luennolla käsiteltiin esimerkiksi puunpoltosta syntyvää lentotuhkaa ja sen hyödyntämistä kiertotaloudessa käytettävissä materiaaleissa.
“Marssin teollisuuden sivuvirtoihin ja kiertotalouteen erikoistuvan professorin Mirja Illikaisen tutkimusyksikköön. Hän ehdotti kandityön aiheeksi lentotuhkan käyttöä sementin seosaineena”, Rissanen kertaa. Joskus nälkä kasvaa syödessä. Geopolymeerien kanssa niin kävi.
“Kummasti asia alkaa kiinnostaa, kun sen kanssa puuhaa tarpeeksi kauan. Pitää aina varoa, mihin ryhtyy – ei sitä tiedä, kuinka monta vuotta aiheen parissa päätyy viettämään”, Rissanen sanoo ja nauraa.
Eikä Rissasesta pitänyt alun perin tulla tutkijaakaan. Peruskoulusta valmistuttuaan hän opiskeli kuvallista ilmaisua ammattikoulussa. Armeijan jälkeen Rissanen kouluttautui vartijaksi, valmistui aikuislukiosta ylioppilaaksi, työskenteli kesät teollisuuden parissa ja pääsi lukemaan ympäristötekniikkaa Oulun yliopistoon.
Nuori yritys tähtää kasvuun
Keko Geopolymeerien toimitusjohtajana Jouni Rissanen on työskennellyt vuodesta 2021. Siirtymä akateemisesta maailmasta yrityksen pyörittämiseen toi mukanaan paljon uutta opittavaa, mutta neljän vuoden aikana yrityksen toiminta on hahmottanut muotonsa.
“Asiakkaamme ovat pääasiassa yrityksiä, jotka joko itse tuottavat merkittäviä määriä sivuvirtoja tai kehittävät teknologiaa, josta syntyy sivuvirtoja. Olemme toteuttaneet myös erilaisia projekteja ja kokeiluja muun muassa kunnille ja kunnallisille yhtiöille”, Rissanen luonnehtii.
Yrityksen projekteja ovat alussa mainittujen ekobetonikirjainten lisäksi esimerkiksi Lohjan asuntomessujen asuinrakennuksen autotallin geopolymeerilattia, Lounais-Suomen jätehuollon liikenne-esteet sekä jätteenkäsittelyyn ja lajitteluneuvontaan erikoistuvalle Kiertokaarelle tehty geopolymeeriteos yhdessä paikallisen taiteilijan kanssa.
Tavoitteena on, että yrityksessä olisi pian useampikin täyspäiväinen työntekijä. Rissanen on optimistinen yrityksen kasvunäkymistä: kiertotalouden edistymisen myötä uudenlaisille materiaaleille voi löytyä yllättäviäkin tarpeita.
”Olemme avoimia kaikenlaisille mielenkiintoisille yhteistyökuvioille”, Rissanen summaa.
Jouni Rissasen vinkit PoDoCo-rahoituksen hakijalle
- Ole hyvissä ajoin liikenteessä. Hakuaika kestää puolitoista kuukautta.
- Ylläpidä hyvä yhteys työllistävään yritykseen ja tehkää toimiva suunnitelma, jonka avulla projektin pystyy käynnistämään.
- Tee napakka ja selkeä hakemus, jonka maallikkokin ymmärtää.
PoDoCon syksyn hakukierros on auki 15.9.-31.10.2023.
Tutustu Keko Geopolymeerit Oy:n toimintaan tarkemmin täällä.
