Nesslingin Säätiön vuoden 2021 apurahahaussa myönnettiin apurahaa yhteensä 24:lle hankkeelle. Uusi apurahansaajamme Anni Orola LUT-yliopistosta uskoo, että sähköisen siirtymän voi tehdä kestävästi.
Lue myös Long Xien ja RARE Median haastattelut.
Anni Orola. Kuvat: Eeva Murtolahti
Mitä tutkit ja miksi?
”Olen Anni Orola, 26-vuotias diplomi-insinööri. Valmistuin elokuussa LUT-yliopistosta ja työskentelen siellä tällä hetkellä tutkimusassistenttina. Vapaa-ajalla harrastan boulderointia ja roolipelaamista.
Kiinnostuin elinkaariarvioinnista menetelmänä jo ammattikorkeakoulussa. Jatkoin yliopistoon tekemään diplomi-insinöörin tutkintoa, jossa eräällä kurssilla erityisesti painotettiin sitä, että kaikki kestävyyshaasteet liittyvät systeemisesti toisiinsa. Mietin, miten voisin yhdistää sen elinkaariarviointiin ja löysin sosiaalisen elinkaariarvioinnin. Sähköautojen akuista alettiin puhua vasta sitten, kun minun täytyi löytää diplomityön aihe, johon menetelmää soveltaa. Vuosi sitten akkumateriaalien sosiaaliset kestävyysvaikutukset eivät olleet vielä niin paljon esillä mediassa.
Sähköautojen ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisuiden tutkiminen myös sosiaalisesta näkökulmasta on tärkeää, jotta esimerkiksi Suomessa tehdyt päätökset eivät aiheuttaisi sosiaalisia haasteita toisella puolella maailmaa. Esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta, josta suurin osa maailman koboltista tulee, sijaitsee maantieteellisesti sellaisella alueella, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan vakavia. Ei ole reilua, jos samat ihmiset joutuvat kärsimään myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen aiheuttamista sosiaalisista haasteista.”
Miten tutkimuksesi muuttaa maailmaa?
”Haluaisin, että tulevaisuudessa päätöksiä tehtäisiin niin, että mahdollisimman monta kestävyysnäkökulmaa otettaisiin huomioon. Pelkkään hiilijalanjälkeen keskittyminen päätöksenteossa voi viedä meidät ojasta allikkoon ympäristökriisin ratkaisussa. Haluan edistää liikenteen sähköistymistä, ja uskon, että se on mahdollista myös ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Tutkimukseni pyrkii tunnistamaan ja sitä kautta myös parantamaan eri akkumateriaalien valmistukseen liittyviä sosiaalisia kestävyysvaikutuksia. Näitä vaikutuksia ei ole toistaiseksi kauheasti tutkittu määrällisin menetelmin. Määrällinen tutkimus on tärkeää, koska se mahdollistaa erilaisten vertailujen tekemisen. Sen avulla sosiaalisen kestävyyden vaikutukset, kuten esimerkiksi terveysvaikutukset ja lapsityövoiman käyttö, voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen sen perusteella, kuinka paljon ne vaikuttavat tutkittuihin ihmisryhmiin.
Saamani tulokset voivat auttaa esimerkiksi yrityksiä tekemään vertailua eri akkumateriaalien ja niiden tuotantotapojen välillä niin, että tutkimieni sosiaalisten kestävyysvaikutusten lisäksi otettaisiin myös ympäristövaikutukset huomioon. Nämä molemmat kestävyyden osa-alueet liittyvät toisiinsa, koska ympäristölle haitalliset päästöt vaikuttavat myös ihmisten terveyteen.”
Miksi sosiaalisten kestävyysvaikutusten arvioiminen on vaikeaa?
”Sosiaalisten kestävyysvaikutusten arviointi on monin tavoin haastavaa. Olisi tärkeää arvioida sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, mutta tällä hetkellä positiivisten vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska esimerkiksi sopivia indikaattoreita ei ole tällä hetkellä olemassa.
Luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden eli sosiaalitieteiden yhdistämisessä haasteena on se, että ne tutkivat asioita eri tavalla. Sosiaalitieteissä saatuja tuloksia ei välttämättä pystytä suoraan yhdistämään luonnontieteille perustuvaan tutkimusmalliin. Haasteita syntyy esimerkiksi, jos tutkimusaiheesta on saatavilla vain laadullista tietoa, koska sosiaalista elinkaariarviointia varten tiedon tulee olla määrällistä. Sosiaaliseen elinkaariarviointiin liitetään kuitenkin usein myös laadullista tietoa, jotta voidaan tarkemmin kuvailla tutkittuja asioita. Ihannetilanteessa määrällinen ja laadullinen tieto toimivat yhdessä, toisiaan tukien.”
Anni Orola. Kuva: Eeva Murtolahti
