Mistä säätiön varallisuus muodostuu?
Nesslingin säätiön ulos jaettava varallisuus muodostuu omaisuuden tuotoista, jotka tulee käyttää säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Säätiön varallisuudesta suurin osa on sijoitettuna arvopapereihin, eli lähtökohtaisesti säätiöiden jakamat tutkimusapurahat ovat riippuvaisia niiden omistamien yritysten menestymisestä.
Säätiön varainhoidossa on huomioitava, että säätiö on perustettu määrittelemättömäksi ajaksi, joten sijoitustoiminnassa on pyrittävä hyviin pitkän aikavälin tuottoihin. Tuottoja saadakseen sijoittajan on hyväksyttävä normaali lyhyen aikavälin markkinariski ja heilunta. Säätiön sijoitustoiminnassa on kuitenkin kartettava suuria, säätiön ydintoiminnan vaarantavia riskejä. Tutkimukseen perustuvan tiedon valossa ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon, huomiotta jättäminen on yrityksille valtava riski. Jos sijoitustoiminnallamme edistämme sellaista yritystoimintaa, joka ei huomioi ympäristölle aiheutuvia haittoja, toimimme sekä tarkoitustamme vastaan että vaarannamme sijoitusten tuoton. Sen vuoksi säätiö jatkaa jo vuosia jatkunutta työtä vastuullisen sijoitussalkun eteen ja toimii yhä säätiökentällä vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä.
Miten säätiön sijoitukset palvelevat säätiön tarkoitusta?
Säätiön sääntöjen 2 §:n mukaan säätiön tarkoituksena on ”edistää teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta veden ja ilman saastumisen välittömäksi ja välilliseksi ehkäisemiseksi, saastuneiden vesistöjen puhdistusmenetelmien aikaansaamiseksi sekä muunkin ympäristönsuojelun kehittämiseksi”. Säätiön tunnuslause on ”Pro Aere, Aqua, Terra” – ”Maan, veden ja ilman puolesta”. Säätiö ei voi suunnata toimintaansa muuhun kuin säännöissä tarkoitettuun yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Säätiön sijoitustoiminnan lähtökohtana on säätiöomaisuuden riittävällä sijoitustuotolla mahdollistaa säätiön tarkoituksen toteuttaminen vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla ja samalla turvata omaisuuden pysyvyys. Luonnollisesti säätiön kaiken toiminnan tulisi olla kestävää ja erityisesti ympäristöllisesti kestävää.
Sijoitustoiminnan tavoitteiden lisäksi voidaan sijoitustoiminnalla tavoitella myös vaikuttavuutta. Säätiön tarkoitus mahdollistaa vaikuttavuussijoittamiseen liittyvien instrumenttien käytön sijoituskokonaisuuden osana, jos sijoituskohteen vaikuttavuus toteutuu selkeästi ja todennetusti säätiön tarkoituksen mukaisella alueella sekä on mitattavissa ja raportoitavissa luotettavasti.
Millä perusteella voidaan sanoa säätiön sijoitustoiminnan olevan vastuullista?
Sijoitustuoton ja säätiön toiminnan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyvät ESG-kriteerit luovat keskeisenä osana sijoitusharkintaa pohjan pitkän tähtäimen riskien ja mahdollisuuksien tarkastelulle.
Suurin painoarvo säätiön sijoitustoiminnan vastuullisuuskriteereistä on ympäristön kestävyydellä (E), jolla tässä asiayhteydessä tarkoitetaan esimerkiksi ilmastonmuutosta, veden ja muiden resurssien rajallisuutta, luonnon monimuotoisuutta, emissioita maahan, veteen ja ilmaan sekä kiertotaloutta.
Säätiölle tärkeät luontokato- tai biodiversiteettikysymykset ovat vasta nousemassa sijoitusmarkkinan keskusteluun mutta varsinaista analysoitavaa dataa riskeistä ja toimivia ratkaisuja joudutaan vielä odottamaan. Siitä huolimatta säätiö pitää tärkeänä, että näitäkin tekijöitä pyritään analysoimaan osana sijoituspäätöksentekoa jo nyt parhaalla mahdollisella tavalla ja seuraa itsekin tarkasti alan kehittymistä.
Faktoihin ja luotettavaan dataan perustuva vastuullinen sijoittaminen on edelleen haastavaa ja osin sijoituspäätöksiä tehdään vajavaisen tai suuntaa antavan ja historiaa korostavan tiedon perusteella. Laajasti käytetyt ESG-luokittelut ja mittarit eivät vielä ota riittävästi huomioon tulevaisuuden toimintaa ja investointeja.
ESG-mittarit ja taksonomia ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain välineitä, joiden tehtävä on helpottaa sijoittajan päätöksentekoa vastuullisuuskysymyksissä. Ympäristökysymysten osalta säätiöllä on tarvittaessa valmiuksia myös itsenäiseen näkemyksenottoon, joka saattaa yksittäistapauksissa poiketa ESG-valtavirrasta, niin ympäristöllisten kuin taloudellistenkin vaikutusten kannalta.
Mitä konkreettisia tavoitteita säätiön sijoitussalkulla on?
Säätiön vastuullisen sijoittamisen tavoiteasetanta kokonaisuudessaan johtanee yli ajan siihen, että salkku siirtyy painottamaan enemmän aktiivista, temaattista ja vaikuttavaa sijoittamista samalla kun passiivisen ESG-integroinnin osuus salkussa vähenee.
Säätiön salkulla on tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050 mutta mieluummin selkeästi aikaisemmin. Säätiö haluaa salkkunsa olevan edelläkävijä ilmastotoimien osalta sekä tavoittelee salkkua, joka on jatkuvasti Pariisin ilmastotavoitteen mukainen matkalla kohti pidemmän aikavälin hiilineutraaliustavoitetta.
Ohje varainhoitajalle hiilineutraaliustavoitteen osalta on, että yhtiö tai sijoituskohde, jolla on korkea hiili-intensiteetti ja joka ei selkeästi ja todistettavasti osallistu transition toteuttamiseen toiminnassaan, tulee sulkea pois tai tulee aloittaa vaikuttamistyö ja seurata yhtiön toiminnan transition mukaisuuden etenemistä.
Muita säätiön asettamia tavoitteita ovat jatkuvan parantamisen tavoite, EU-taksonomian ja uuden kestävän rahoituksen sääntelyn mukaiset tavoitteet sekä ilmastoriskiskenaariotavoite.
Miten säätiön sijoitussalkkua hallinnoidaan ja päivitetään?
Osana hallitustyöskentelyään säätiön hallitus työstää ja linjaa vastuullisen sijoittamisen politiikan, määrittää vastuullisen sijoitustoiminnan tavoitteet ja seuraa vastuullisen sijoitustoiminnan toteutumista tavoitteiden mukaisesti laadukkaan mittariston ja raportoinnin avulla. Hallitus myös arvioi vastuullisuuspolitiikan päivitystarvetta säännöllisesti, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Säätiön hallitus kilpailuttaa säätiön varainhoidon ulkoistuksen säännöllisin väliajoin. Vastuullisen sijoittamisen laatu ja säätiön tavoitteidenmukaisuus sekä edelläkävijyys vastuullisen sijoittamisen saralla ovat tärkeitä kriteerejä varainhoitajaa valittaessa.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa (2016) mukaisesti säätiö on sitoutunut arvioimaan ja jatkuvasti parantamaan sijoitustensa kestävyyttä yhteistyössä varainhoitajiensa kanssa. Jatkuva parantaminen on välttämätöntä, sillä vastuullisuus- ja kestävyysosaaminen sekä vastuullisemman sijoitustoiminnan mahdollisuudet kehittyvät nyt voimakkaasti. Varainhoitajilta edellytetään sijoitusten kestävyyden laadukasta ja kattavaa arviointia.
Vastuullisen sijoittamisen politiikkaa ja tavoitteita päivitetään aina kun se on järkevää ja vallitseva ympäristö antaa mahdollisuuden entistä kehittyneemmille toimintatavoille.
Säätiön vastuullisen sijoittamisen strategian pääset kokonaisuudessaan lukemaan täältä.
Vastuullisen sijoittamisen strategian kirjoittivat hallituksen jäsenet Niina Bergring ja Pertti Lassila. Lue heidän haastattelunsa strategiaan liittyen täältä.
