Kuvittele, että maapallon raaka-ainetuotanto pysähtyy tänään. Vanhoja tuotteita pitäisi käyttää uudelleen ja uusia pitäisi tehdä jo olemassa olevista raaka-aineista ja jätteistä. Tätä tehdään jo, ja sitä kutsutaan kiertotaloudeksi. Maapallon tulevaisuuden kannalta kiertotaloutta tulisi lisätä vimmalla, sillä käytämme luonnonvaroja aivan liian paljon. Kiertotalous ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä tällä hetkellä sen toteuttaminen myös likaa vesistöjä.
Nesslingin säätiön rahoittama Vesiviisas kiertotalous -hanke tutkii, miten kiertotalous saadaan lentoon Suomessa niin, että voimme jatkossakin nauttia maailman puhtaimmasta vedestä.
Kiertotalous vähentää ympäristökuormitusta ja säästää luonnonvaroja, myös vettä. Toisaalta se aiheuttaa haittaa vesistöille, jos veteen päätyy haitallisia aineita esimerkiksi teollisuuden jätevesistä tai maataloudesta. Kiertotalouden mahdollisuuksien lisäksi täytyy ymmärtää myös sen riskit.
Nesslingin Säätiön rahoittaman Vesiviisas kiertotalous -hankkeen tutkijaryhmä on seuraavan vuoden ajan haastavan tehtävän edessä. Pitäisi löytää ratkaisuja siihen, miten kiertotaloutta toteutetaan vesiviisaasti. Siis niin, että vesistöihin ei päädy aineita, jotka eivät sinne kuulu.
Suomen ympäristökeskuksessa toimivaa Jani Salmisen vetämää tutkimusryhmää ei jätetä ratkomaan ongelmaa yksin. Ryhmällä on tukenaan laaja yhteistyöverkosto, sillä tutkijoiden mukaan avain ongelman ratkaisuun löytyy houkuttelemalla kiertotalouden osapuolet tiiviiseen vuorovaikutukseen. Salmisen lisäksi tutkimusryhmään kuuluvat Jari Koskiaho ja Sarianne Tikkanen.
Hankkeen ympärille on kasattu erityisen asiantunteva ohjausryhmä. Jäsenet ovat kaikki hyvin innoissaan hankkeesta. Toiveet ovat korkealla: Salmisen johtaman ryhmän odotetaan perkaavan kiertotaloutta ja tuottavan näkemyksen siitä, mitä riskejä, hyötyjä, ajureita ja esteitä kiertotalouteen liittyy. Haasteet konkretisoituvat erityisesti paikallistasolla ja yritysten toiminnassa. Niinpä kiertotaloudesta keskustellaan näiden ryhmien kanssa.
Hiljattain Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaksi valittu Anni Huhtala on yksi ohjausryhmän rautaisista jäsenistä. Hän väitteli kiertotaloudesta jo 90-luvulla, ennen kuin koko termiä oli edes lanseerattu.
”On arvokasta katsoa jo tehtyä tutkimusta ja työtä, kuten tässä hankkeessa tehdään. Perkaaminen on tärkeää, jotta nähdään, mitä se kertoo ja mitä sieltä puuttuu. Aina ei tarvitse tuottaa kokonaan uutta tutkimusta”, Huhtala huomauttaa.
Ensimmäisen ohjausryhmän tapaamisen puheenjohtajana toimineen ympäristöministeriön Laura Höijerin mukaan hankkeen tavoitteet ovat suoraan hallitusohjelman teksteistä. Sillä erotuksella, että hanketta on suunniteltu jo ennen hallitusohjelman kasaamista.
”Ympäristöministeriölle hanke on erittäin keskeinen. Kiertotalous tarjoaa Suomelle merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Hankkeen tuottamaa lisätietoa veden ja vesiekosysteemien roolista kiertotaloudessa tarvitaan, sillä sen hahmottaminen on tällä hetkellä puutteellista”, Höijer kuvaa.
Vuoropuhelu on avain ratkaisuihin
Nyt toteutettavan hankkeen vahvuus on siinä, että heti suunnittelun alusta lähtien mukaan on kerätty laaja sidosryhmien verkosto. Hankkeessa käydään aktiivisesti keskustelua eri toimijoiden kanssa ja kartoitetaan kiertotalouden ongelmia, etuja ja miten jo toimitaan. Vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa eri sidosryhmiin hankkeessa edistetään erityisesti Future Earth Suomen kanssa.
Ennen kaikkea hankkeessa on tärkeää luoda kirkas kuva siitä, mitä vesiviisas kiertotalous oikeastaan on ja millainen rooli vedellä kaikenkaikkiaan on kiertotaloudessa.
Finnish Water Forumin jäsenenä hankkeen ohjausryhmässä toimii Markus Tuukkanen. Hänen mukaansa vesi on läsnä kaikkialla ja sitä kautta esimerkiksi kiertotaloutta toteuttavan teollisuuden prosesseissa, aineita kuljettamassa ja yritysten toimintaa mahdollistamassa.
”Toivon, että hanke saisi nostettua esiin hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä siitä, miten kiertotaloutta toteutetaan. Ne voisivat toimia inspiroivina esimerkkeinä, jotka kannustavat myös muita kehittämään omaa toimintaansa”, Tuukkanen sanoo.
Teknologiateollisuutta ohjausryhmässä edustava Jouni Lind toivoo, että Suomi voisi olla edelläkävijä vesitaloudessa ja veden kierrätyksessä.
”Meillä on merkittävä joukko korkean teknologian yrityksiä, jotka tarjoavat cleantech-osaamista. Tämä teknologia pitää saada hyödyntämään kiertotaloutta Suomessa mutta myös globaalisti. Se vaatii enemmän tietoa kiertotaloudesta.”
Kyse on miljardien eurojen mahdollisuudesta
Sitran laskelmien mukaan kiertotalouden kansantaloudellinen potentiaali on vuoteen 2030 mennessä 2–3 miljardia euroa vuosittain. Sitran edustaja Vesiviisas-hankkeen ohjausryhmässä on Kari Herlevi.
”Olisi hyvä, jos hankkeen tuloksia olisi käytettävissä jo hankkeen aikana. Ei vasta sen valmistuttua. Sitrassa näemme kokeilut erityisesti tärkeinä kiertotaloudessa, joten kaiken tiedon ei tarvitse olla heti loppuun asti jalostettua”, Herlevi sanoo.
Hankkeen tutkijoiden mukaan tarkoituksena on viestiä hankkeesta koko tutkimusvuoden ajan. Hankkeen kattava viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma oli myös yksi tärkeä syy siihen, miksi Nesslingin Säätiö myönsi 250 000 euron apurahan juuri Vesiviisas-hankkeelle.
”Tavallisen tutkimushankkeen tekeminen olisi varmasti helpompaa, mutta vuoropuhelun ottaminen mukaan tutkimukseen on mielenkiintoisempaa”, kiteyttää hankkeen vetäjä, Suomen ympäristökeskuksen Jani Salminen.
Nesslingin Säätiö seuraa Vesiviisas-hankkeen etenemistä omissa kanavissaan
(www.nessling.fi, Twitter: @NesslingSaatio, Facebook.com/nesslinginsaatio).
Hankkeelle perustetaan oma verkkosivu, ja sen aukeamisesta ilmoitetaan säätiön kanavissa. Sosiaalisessa mediassa hanke kantaa tunnusta #vesiviisas. Lisätietoja hankkeesta antaa Jani Salminen jani.salminen(at)ymparisto.fi
Lue lisää Vesiviisas-hankkeesta täältä
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.
